Ajankohtaista

Kotimainen kulutus auttaa pahimman yli

  •                                      PTT:n kansantalouden ja aluetalouden ennuste, syksy 2008

     

    Suomen talous ottaa kansainvälisen talouskriisin seuraukset vastaan ehkä vahvempana kuin mikään muu euroalueen maa. Valtiontalous on ylijäämäinen ja työllisyys korkealla. Vuoden 2009 aikana toteutuvat veronalennukset osuvat suhdannekehityksen suhteen harvinaisen oikeaan aikaan.

    Suomen talous ei kuitenkaan selviä seurauksitta kansainvälisestä laskusuhdanteesta. Vienti notkahtaa ensi vuonna ja kotimaiset investoinnit alentuvat. Talouden kasvu on näin ollen yksin kotimaisen kulutuksen varassa. Veronalennukset ja palkansaajien reaalitulojen kasvu ylläpitävät kulutuksen kasvua. Kasvu on kuitenkin paljolti kiinni myös kotitalouksien ja kuluttajien luottamuksesta. PTT ennustaa, että yksityinen kulutus kasvaa vuonna 2009 noin 2,5 prosenttia, eikä siten paljon hidastu kuluvan vuoden 3 prosentin vuosivauhdista.

    Kulutuksen kasvusta huolimatta BKT:n kasvu jää vuonna 2009 vähäiseksi, noin prosenttiin. Suomen talous ei kuitenkaan ajaudu taantumaan, kuten monet Euroopan maat, ja edellytykset elpymiselle jo vuoden 2009 lopulla ovat olemassa, jos kansainvälinen    talouskriisi ei pitkity.

    Työllisyyden kasvu ja työttömyyden pitkään jatkunut aleneminen pysähtyvät lähikuukausina, mutta työttömien määrä tuskin nousee, koska vuoden 2008 syksystä alkaen suuret ikäluokat tulevat eläkeikään ja työvoiman tarjonta alkaa supistua. Vuoden 2008 syksyllä ensimmäinen suuri sotien jälkeinen ikäluokka saavutti vanhuuseläkeiän 63 vuotta. Kun viime vuosina eläkeiän saavuttavat ikäluokat ovat olleet kooltaan reilut 40 000 henkeä, on vuonna 2009 63 vuotta täyttävän ikäluokan koko jo yli 80 000 henkeä. Töissä heistä tosin on enää noin 40 prosenttia. Pelkästään ikärakenteen muutoksesta aiheutuva laskennallinen työvoiman väheneminen on vuoden 2008 lopulla yli 8 000 vuositasolla eli vastaa surin piirtein työllisyyden vähenemistä.

    Talouspoliittisesti on tärkeintä pyrkiä ylläpitämään korkeaa työllisyyttä ja ihmiset mukana työelämässä. Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että seuraavan noususuhdanteen    alkaessa yksi yritysten kasvun pullonkauloja tulee olemaan pula osaavasta työvoimasta.

    Valtiontalous säilyy ylijäämäisenä

    Valtiontalous on ensi vuonna noin 1,3 miljardia euroa ylijäämäinen, mikä on noin 0,6 prosenttia suhteessa BKT:een. Ylijäämä kuitenkin pienenee varsin paljon, sillä vuoden 2008 ylijäämä on vielä noin 3,6 miljardia. Verotulojen kasvun tyrehtyminen on suurin riski valtiontalouden tasapainolle. Ennakoitua heikompi talouskehitys näkyisi ensimmäisenä verotulojen arvioitua suurempana laskuna. Erityisesti yhteisö-, osinko- ja luovutusvoittoista saadut verotulot voivat laskea heikossa taloustilanteessa huomattavasti. Heikkenevän taloustilanteen ei odoteta kasvattavan valtion menoja merkittävästi, sillä työttömyys ei juurikaan lisäänny ja hintojen nousun hidastuminen vähentää kustannusten nousua.

    Kuntatalouden odotetaan olevan kutakuinkin tasapainossa vielä vuonna 2009. Yhteisöverojen lasku on riski kunnille varsinkin, kun niiden menot ovat nousseet melko reippaasti. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja ja erot saattavat kärjistyä entisestään laskusuhdanteessa.

     Julkisia investointeja voidaan aikaistaa

    Rakentaminen on hiljentymässä normaalitasolleen eivätkä muutkaan investoinnit kasva. Monet suuret tie- ja väylähankkeet valmistuvat vuoden 2008 lopulla. Suhdannenäkökulmasta ennusteperiodilla olisi kuitenkin perusteltua aloittaa jo päätettyjä infrastruktuurihankkeita ripeästi talouskehityksen tukemiseksi, kun kapasiteettia alkaa olla hyvin saatavissa.

     

    Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2007-2009

     

    2007

    2007

    20081

    20091

     

    Mrd.€

               Määrän muutos, %

    Bruttokansantuote

    179,7

    4,5

    2,5

    0,9

    Tuonti, tavarat ja palvelukset

    73,1

    6,6

    2,7

    0,3

    Vienti, tavarat ja palvelukset

    82,2

    8,2

    3,4

    -0,2

    Kulutus

    128,7

    2,7

    2,4

    2,1

        yksityinen

    90,6

    3,2

    3,0

    2,5

        julkinen

    38,2

    1,3

    1,2

    1,2

    Investoinnit

    36,5

    8,5

    1,2

    -1,8

        yksityiset

    31,9

    8,3

    1,1

    -2,1

        julkiset

    4,6

    9,4

    2,0

    0,0

    Varaston muutos ja tilastovirhe2

    5,3

    -0,1

    0,0

    0,0

    Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos

     

    2,5

    4,2

    2,7

    Työttömyysaste, %

     

    6,9

    6,2

    6,2

    Työllisyysaste3, %

     

    69,9

    70,7

    70,3

    Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    2,1

    1,9

    0,6

    Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta

     

    -0,1

    0,1

    0,0

    Koko julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta

    5,3

    5,2

    3,5

    Vaihtotase, mrd. euroa

     

    5,3

    4,3

    4,0

    1 PTT:n ennuste

     

     

     

     

    2 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä

     

     

     

     

    3 Työllisten osuus 15-64 -vuotiaista

     

     

     

     

     

     

    <>< />

    <> 

     

    < />

    TYÖLLISYYS

     

     

     

     

     

    2006

    2007

    2008e

    2009e

     

     

     

     

     

    Työllisten määrän muutos

    43000

    48000

    42000

    -7000

    Työttömien määrän muutos

    -15000

    -21000

    -16000

    0

    Työllisten määrän muutos, %

    1,8

    2,0

    1,7

    -0,3

    Työllisyysaste*

    68,9

    69,9

    70,7

    70,3

    Työvoimaan

     

     

     

     

    osallistumisaste*

    75,5

    76,1

    76,5

    76,2

    * 15-64 vuotiaista

     

     

     

     

    Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT