Ajankohtaista

Korona on maailmanlaajuinen koe

8.kesäkuu 2020
Seppo Leminen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on tutkimusjohtaja Seppo Leminen /// Twitter: @Zepi63

Lue kaikki korona-aiheiset kirjoitukset täältä

 

Korona-aika on pakottanut useimmat meistä pysähtymään ja miettimään omia arvojamme. Ihmiset ovat hakeneet kokemuksia pistäytymällä metsässä ja upottamalla sormensa multaan, lämmittämällä kotisaunan ja olemalla omien ajatustensa kanssa. Merkityksellisyyttä ovat lisänneet perhe sekä puhelut tärkeiden ihmisen kanssa pitkän ulkomaanmatkan sijaan.

Suuri osa ihmisistä, yrityksistä ja organisaatioista on osallistunut tahtomattaan maailmanlaajuiseen kokeeseen omassa elämässään; kodeissaan, muissa yksityisissä ja julkisissa paikoissa niin kaupungeissa kuin maaseuduilla. Se koe on nopeasti leviävä ja tappava tauti COVID -19. Ratkaisut ovat vaihdelleet paljon, ja osaa niistä ei huikeimmissakaan kuvitelmissa olisi luullut mahdollisiksi länsimaissa.

Toisessa ääripäässä ovat tarkoin punnitut varotoimet, kuten opetuksen ja työn siirtyminen koteihin sekä ihmisryhmien eristäminen. Toisessa ääripäässä on tilanteen vähättely tai jopa täydellinen piittaamattomuus. Kokeen alustavista tuloksia olemme saaneet lukea lehdistä: on toivoa herättävää koronatartuntojen vähenemistä ja toisaalta synkkeneviä tartuntalukuja ja kasvavia kuolemia. 

Suhteutettuna lähihistorian suurimpaan merionnettomuuteen - Estoniassa kuoli 852 ihmistä - Ruotsissa koronaan kuolleiden määrä on noin viisinkertainen. Estonian upottua olisi ollut vaikea kuvitella, että viranomaiset, kansalaiset ja yritykset olisivat hyväksyneet neljän vastaavan aluksen uppoamisen, jopa puuttumatta asiaan.

Onneksi Suomessa on valittu toinen strategia koronakriisistä selviytymiseen. Siitä välittyy ihmisten arvostaminen ja myös halu auttaa kriisin ravistamia yrityksiä.

Kaikkiin kriiseihin liittyy suuri mahdollisuus oppia ja tehdä asiat toisella tavalla. Mitä hyvää korona-ajasta on tullut? Yritykset ja organisaatiot ovat löytäneet ratkaisuja digitalisaatiosta, hyvistä etätyökäytännöistä sekä innovaatioista ja uudesta orastavasta liiketoiminnasta. Esimerkiksi lähiravintolamme on spontaanisti rakentanut palvelun, jonka kautta olemme voineet tilata ruuat sosiaalisen median kautta ja hakea ne läheisestä hakupisteestä ennalta määrättynä ajankohtana. Yritykset, tehkää lisää innovatiivisia ja ihmisten lähtökohdista rakennettuja palveluita!

Menestyvillä ja itseensä uskovilla yrityksillä on halu ja kyky joustavuuteen sekä usko tulevaisuuteen. Yritykset, nähkää koronakriisi ja sen jälkeinen aika suurena mahdollisuutena rakentaa uutta liiketoimintaa sekä parantaa olemassa olevaa. Kyseenalaistakaa omat totutut toimintamallit ja altistakaa innovaatiot ihmisten palautteelle tosielämän laboratorioissa. Matti Nykästä lainaten ’jokainen tsäänssi on mahdollisuus’ myös koronan ja sen jälkeisessä ajassa.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.6.2020