Ajankohtaista

Korona ei heiluta elintarvikesektoria

25.kesäkuu 2020
Hanna Karikallio
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittajat ovat maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka ja Tapani Yrjölä

Lue muut koronavirukseen liittyvät ennusteet ja analyysimme täältä.

 

Julkaisimme huhtikuun alussa ennusteen, jossa arvioitiin koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen (https://www.ptt.fi/ennusteet/maa-ja-elintarviketalous.html). Tässä blogitekstissä käymme läpi sitä, miltä alan tilanne näyttää tällä hetkellä.

Yleisesti ottaen kevään ennusteemme suuret linjat eivät kaipaa päivitystä. Totesimme keväällä, että ruokaa riittää ja elintarvikeala selviää kriisistä monia muita aloja paremmin. Näiden ajatusten takana on helppo seisoa edelleen. Nyt meillä on jo selkeää näyttöä siitä, että ruoka ei ole loppunut ja elintarvikeala on pystynyt mukautumaan muuttuneeseen tilanteeseen.

Myös kansainvälisesti vaikuttaisi, että pahin uhka globaalille ruokaturvalle ei ole toteutumassa. Suurten viejämaiden asettamat vientirajoitukset eivät ole vaikuttaneet merkittävästi kauppavirtoihin.

Koronakriisi ei ole nostanut ruuan hintaa maailmalla. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n elintarvikkeiden hintaa kuvaava indeksi on ollut alkuvuoden jyrkässä laskussa. Indeksiä on vetänyt alaspäin erityisesti kasviöljyjen ja sokerin hintojen lasku biopolttoaineiden kysynnän heikentymisen vanavedessä

Kuvio 1. FAO:n elintarvikkeiden hintaindeksit

Korona ei nostanut ruuan hintaa Suomessa

Suomessa korona aiheutti lyhyen kysyntäpiikin päivittäistavarakaupassa. Se ei kuitenkaan heiluttanut ruuan kuluttajahintoja merkittävästi. Keväällä arvelimme, että kevään mittaan ruuan hinnan nousu voi hieman kiihtyä hetkellisesti. Niin ei kuitenkaan käynyt. Maaliskuussa ruuan hinta nousi n. 1,5 % ja huhtikuussa vajaa 0,7 %. Eniten ruuan hintakehitykseen on vaikuttanut hedelmien, marjojen ja kasvisten isot hintaheilahtelut. Tällaiset hintaheilahtelut ovat hyvin tyypillisiä kyseisille tuoteryhmille. Hamstraamisen hintavaikutus oli lähes päinvastainen odotuksiin nähden, sillä eniten hamstrattujen tuotteiden, kuten jauhojen ja pastan, hintojen nousu hidastui tai kääntyi laskuun maalis-huhtikuussa.

Keväällä arvelimme, että koronan suurimmat vaikutukset seuraavat epidemian aiheuttamasta talouden taantumasta. Taantuman seurauksena kuluttajien ostovoima heikkenee, kysyntä kohdistuu enemmän peruselintarvikkeisiin ja hinnat kääntyvät laskuun. Tämän rinnalla ruuan hintaan kohdistuu kuitenkin ristikkäisvaikutuksia, jotka tulevat erityisesti kasvisten, hedelmien, marjojen, kahvin ja sokerin keskimääräisten tuontihintojen noususta. Lisäksi Kiinan lihan tuontikysyntä on koronan jäljiltä elpynyt, mikä vielä toistaiseksi tuo paineitta myös kotimaan kuluttajahintoihin. Kaiken kaikkiaan odotamme ruuan hinnan nousevan tänä vuonna maltillisesti.

Alkukesällä erityisesti kuivuus on nostanut ruuan hintaa monissa EU-maissa. Ruuan kuluttajahinnat lähtivät nopeaan nousuun kuitenkin jo maaliskuussa eli osittain hintojen nousu EU:ssa on myös koronan seurausta. Yhtenä syynä pidetään ruokaketjun toimimattomuutta kriisitilanteessa. Suomessa ruokaketjun poikkeuksellisen hyvä toimintavarmuus näkyy positiivisesti kuluttajien kukkarossa asti.

 

Kuvio 2. Ruuan hintakehitys Suomi vs. Euro-alue

 

Maitomarkkinat pysyvät vakaana

Maidontuotanto on jatkanut EU:ssa koronasta huolimatta kasvuaan. Kulutus on kuitenkin heikentynyt koronan seurauksena ja siksi EU:n keskimääräinen maidon tuottajahinta on ollut hienoisessa laskussa. Myös maitotuotteiden kuluttajahinnat olivat keväällä reippaassa laskussa. Hintojen lasku on kuitenkin juustoja lukuun ottamatta jo pysähtynyt, ja markkina on osoittanut toipumisen merkkejä. EU:ssa on paikoin otettu maitotuotemarkkinoiden tasapainottamiseksi käyttöön yksityisen varastoinnin tukia juustolle, voille ja rasvattomalle maitojauheelle.

EU:n maitomarkkinoiden tilannetta on osaltaan helpottanut se, että kansainvälinen kauppa on kasvanut muiden maitotuotteiden kuin juuston osalta. Kiinassa maitotuotteiden kysyntä pieneni koronan seurauksena, mikä romahdutti myös EU:n maitotuotteiden viennin Kiinaan. Vienti on kuitenkin elpymässä.

Suomessa maidon tuottajahinta on pysynyt vakaana. Hintataso pysyttelee hieman viime vuoden hintatason yläpuolella.  Ravintola- ja suurkeittiöalojen kuluttamien maitotuotteiden määrä on ollut keväällä selvästi normaalia vähäisempää. Kuluttajapakattujen maitotuotteiden kysynnän kasvu on kuitenkin kannatellut maitoalaa. Maitojauheen vienti on lisääntynyt. Maitojauheen viennissä on suuntauduttu lisäarvojauheen vientiin. Siksi viedyn maitojauheen keskihinta on noussut merkittävästi. Juuston ja voin vienti puolestaan on vähentynyt selvästi.

Liha-alalla odotettua parempi tilanne

EU:n siipikarjanlihan vienti on laskenut alkuvuodesta. Samaan aikaan Brasilia ja Yhdysvallat ovat onnistuneet kasvattamaan vientiään. EU:n keskimääräinen tuottajahinta on laskenut. Hintojen lasku on kuitenkin nyt pysähtynyt. Sianlihan kansainvälinen kauppa on lisääntynyt alkuvuodesta. EU:n keskimääräinen tuottajahinta on kuitenkin laskenut. Naudanlihan vienti EU:sta on takunnut ja sille on maksettu yksityisen varastoinnin tukea. Myös tuottajahinta on laskenut reippaasti. Maailmanmarkkinahinnan lasku on pysähtynyt.

Suomessa sianlihan tuotanto on kasvanut alkuvuonna. Myös siipikarjanlihan tuotanto on kasvanut totuttuun tapaan, ja naudanlihan tuotanto on pysynyt ennallaan. Lihan vienti on vetänyt hyvin. Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on pitänyt lihan kulutuksen pienessä kasvussa, vaikka sianlihaa on syöty viime vuotta vähemmän. Sianlihan tuottajahinta on noussut alkuvuodesta hieman ja hintataso on viime vuotta korkeammalla. Siipikarjanlihan hinta sen sijaan on ollut laskussa. Naudanlihan tuottajahinta on edelleen korkealla, vaikka hinta kääntyi huhtikuussa laskuun.

 

Kuvio 3. Lihan vienti Suomesta

 

Viljaa on yllin kyllin

Globaali viljantuotanto riittää kattamaan kasvavan kulutuksen. Viljavarastot kasvavatkin alkavana satovuotena jonkin verran. Erityisesti vehnävarastojen odotetaan kasvavan, sillä kulutuksen kasvu on hidastumassa. Maissin kulutus kasvaa edelleen hieman tuotantoa nopeammin. Soijavarastojen puolestaan odotetaan pysyvän ennallaan.

Viljan hinnat ovat selvästi koronakriisiä edeltäneen hintatason alapuolella. Maissin ja soijan hinnat ovat alkuvuoden jatkuneen laskun jälkeen kääntyneet viime viikkoina hienoiseen nousuun. Myös vehnän hinnat ovat maalis-huhtikuun hetkellisen palautumisen jälkeen olleet laskusuunnassa, ja hintataso on lähellä vuoden matalinta tasoa.

Suomessa kevätkylvöt ovat edenneet keskimäärin tavanomaiseen tapaan. Paikoin ollaan hieman edellä, paikoin hieman jäljessä normaalista. Kylvetyt kevätviljat ovat orastuneet hyvin ja syysviljatkin kasvavat tavalliseen tapaan. Näillä näkymin odotettavissa on tavanomainen, runsas sato.

Koska viljasta ei näytä olevan tulossa niukkuutta, tuottajahintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Erityisesti rukiin hinta on poikkeuksellisen matala. Rukiin hintaa pitävät pohjamudissa viime kauden runsaan sadon aiheuttamat liki puolentoista vuoden kulutusta vastaavat varastot.

 

 

Lisätietoja:

Hanna Karikallio, tutkimusjohtaja

hanna.karikallio@ptt.fi / 040 126 2077

 

Tapani Yrjölä, vanhempi maatalousekonomisti

tapani.yrjola@ptt.fi / 040 164 8042