Ajankohtaista

Koituuko tutkimustulosten toimeenpanon viive kohtalokkaaksi? - PTT:n juhlasarjan osa 3

Koituuko tutkimustulosten toimeenpanon viive kohtalokkaaksi?

Pellervon taloustutkimus PTT viettää 40-vuotisjuhliaan. Tämän kunniaksi julkaisemme juttusarjan, joissa käsitellään eri kirjoittajien näkökulmasta taloustutkimuksen asemaa ja roolia yhteiskunnassa. Sarjan kolmannessa osassa erikoistutkija, ekonomisti Kalle Laaksonen pohtii tutkimustulosten ja niiden toimeenpanon välisen viiveen merkitystä: ehditäänkö esimerkiksi ilmastonmuutosta vastaan tehdä riittävästi riittävän ajoissa? Laaksonen työskenteli PTT:ssä vuosikymmeniä ennen eläköitymistään. Linkit sarjan aiempiin osiin ovat tämän jutun lopussa.

Päätöksenteon pohjaksi vaaditaan tutkittua tietoa. On aina parempi, jos valinnat tehdään todennettujen tosiasioiden pohjalta kuin pelkästään mututuntumalta. Faktat ja havaitut tosiasiat eivät riitä, tarvitaan myös viitekehys, teoria tai näkemys havaintojen tulkinnaksi.

Tänään ekonomisteja askarruttavat kysymykset ovat aikaulottuvuudeltaan hyvin pitkäjänteisiä. Lisäksi toimintaympäristö on monimutkaistunut. Suuret muutosvoimat hahmottuvat kuitenkin ilmeisiksi. Kolme keskeistä ovat ilmastonmuutos, tuotannon ja talouden globalisoituminen sekä teknologian läpimurrot. Niiden vaikutukset maailmanlaajuisiin rakenteisiin ovat käänteentekeviä.

Tutkimusta ja päätöksentekoa askarruttaa myös kehitykseen vaikuttaminen. Millä toimenpiteillä tai millä politiikalla saadaan haluttuja tai välttämättömiä tuloksia? Taloustutkimus on käytännönläheistä. Tuloksena pitäisi olla aikaisempaa parempaa päätöksentekoa niin kansantalouden kuin liiketaloudenkin kysymyksissä. Toimenpiteiden vaikuttavuuden lisäksi askarruttavat toimeenpanon ja vaikutusten viiveet. 

Kun kysymysten tarkastelu siirtyy pitkävaikutteisimpiin ilmiöihin, politiikan viiveet ovat todennäköisesti eri luokkaa kuin suhdannepolitiikassa. Viive liittyy jo yhteisymmärryksen löytymiseen harjoitettavasta politiikasta. Parhaillaan tuntuu melkein siltä, että suurten ongelmien ratkaisemiseen ei aika tule riittämään. On olemassa vaara, että tarvittavat toimintatapojen muutokset tai vaadittavat valinnat tapahtuvat vasta katastrofien jälkeen. Onko muutos silloin jo myöhäistä, se nähtäneen kuluvan vuosisadan aikana.

Ymmärryksen syntymisestä on aina matkaa vaikuttaviin toimenpiteisiin

Teknologian kehityksen pitkät syklit on tiedetty kauan. Niiden mukaan on nimetty jopa teollistumisen eri vaiheita. Informaatioteknologian läpimurtokausi alkoi 1960- ja 1970-luvuilla. Sen ilmenemismuodot ovat vuosikymmenien varrella muuttuneet. 1980-luvulla puhuttiin automaation läpimurrosta. Seuraavalla vuosikymmenellä painopisteeksi tuli kommunikaatio. IT-vallankumouksen (Information Technology) sijasta käytettiin lyhennettä ICT (Information and Communication Technology). Nyt painopiste on älyteknologiassa, lyhenteellä AI (Artificial Intelligence), sekä digitalisaatiossa.

Teknologian läpimurrot tekivät mahdolliseksi talouden globalisaation. Globalisaation läpimurtoa nopeuttivat poliittiset muutokset Aasiassa ja myös Itä-Euroopassa. Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvulla ja erityisesti Kiinan talouspolitiikan suunnanmuutos 1970-luvun lopussa johtivat suunnittelutalouden romahdukseen. Nämä poliittiset muutokset olivat ennalta-arvaamattomia.  

Ilmastonmuutos on osaltaan seurausta teknologian läpimurtojen vauhdittamasta teollistumisesta sekä globalisaation etenemisestä.  Teollinen tuotanto kasvaa nopeasti eri puolilla maailmaa, erityisesti Aasiassa. Tuotanto toimii edelleenkin pääasiassa fossiilisella energialla. Yli 80 prosenttia maailman energiantuotannosta perustuu öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun. Globaali talous on laajentanut tämän tuotanto- ja elintavan koskemaan vaihe vaiheelta koko ihmiskuntaa, kohta 7-8 miljardia ihmistä. Muutos oli nopeampi kuin kukaan osasi ennakoida. 

Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Keskustelua asiasta on asiantuntijoiden keskuudessa käyty ainakin 1970-luvulta saakka. Vielä alkuvaiheessa asiantuntijatkin väittelivät siitä, mikä on ihmisen toiminnan vaikutus. Mielipiteet menivät ristiin. 

Nyt tilanne on toinen. Viimeisen 10-15 vuoden aikana asiantuntijoiden enemmistö on kannalla, joka ilmenee Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raporteista. Vastarannan kiiskiä on edelleenkin, mutta he ovat marginaalissa. 

Ymmärryksen syntymisestä on aina matkaa vaikuttaviin toimenpiteisiin. Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne vaikuttaa kuitenkin kohtalokkaalta. Vaadittavien toimenpiteiden mittasuhteet ovat niin valtavat - koko energiajärjestelmän muuttaminen kestävälle pohjalle. Samaan aikaan toimenpiteiden vaikutukset käytäntöön vievät aikaa. Puhutaan vuosikymmenien viiveistä. Toivottomuuteen vajoaminen on kuitenkin pahin vaihtoehto. Vähittäisetkin askeleet kestävään suuntaan voivat estää pahimman toteutumisen.

Kalle Laaksonen
--

Sarjan avausosassa PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila hahmottelee taloustutkimuslaitoksen asemaa ja tehtävää muuttuvassa ajassa (linkki).

Sarjan toisessa osassa VTT, professori Pertti Kukkonen arvioi ultrakevyen rahapolitiikan vaikutuksia etenkin ns zombiyrityksiin (linkki).