Ajankohtaista

Kiitos arvoisat metsänomistajat!

15.kesäkuu 2020
Paula Horne
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

 

Kirjoittaja on metsä- ja ympäristöalan tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Paula Horne /// Twitter: HornePaula

Kesäkuun alussa julkaistiin Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset metsänomistajakunnan ja tilojen piirteistä, metsänomistuksen tavoitteista ja puunmyyntikäyttäytymisestä. Lisää tuloksia on luvassa syyskuun tiedotustilaisuudessa, jossa kerrotaan mm. metsänomistajien suhtautumisesta avohakkuuseen ja hiilinielujen kasvattamiseen sekä kiinnostuksesta digipalveluiden käyttöön ja metsänhoitotöiden tekemiseen. Kyselytutkimuksen tulosten edellytyksenä on aina hyvä aineisto ja tällä kertaa saamme kiittää teitä hyvät metsänomistajat aktiivisesta osallistumisesta kyselyyn.

Metsänomistajien aktiivisuus näkyy myös tutkimuksen tuloksissa. Aikaisemmin maalaillut uhkakuvat puun myynnin lopahtamisesta metsänomistajien kiinnostuksen, ikääntymisen tai yhteisomistukseen liittyvän päätöksenteon ongelmien vuoksi ei näytä toteutuneen. Asennemittareiden mukaan aktiivisen metsässä tekemisen ja metsien suoman taloudellisen turvan ja tulojen korostaminen ovat lisääntyneet metsänomistajien keskuudessa kymmenessä vuodessa.

Ikääntymiskehitys näyttäisi olevan taittumassa, vaikkakin eläkeikäiset omistavat jo puolet metsätiloista.  Myöskään pelätty kehitys metsätilojen pirstoutumisesta ei saa tukea tuloksista. Koko maassa yli 50 ha tilat kattavat nyt yli puolet metsäalasta. Pienemmätkin tilat osa Suomen biotaloutta – ne myyvät hehtaaria kohti keskimäärin jopa enemmän puuta kuin isommat tilat.

Lähes kolme neljästä metsätilasta on edelleen perhemetsänomistajien hallussa. Erityisen yleistä se on Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.  Yhteisomistusta, eli yhtymiä ja kuolinpesiä, on usein pidetty ongelmallisena hallintatapana päätöksenteon kannalta. Yhtymät ja kuolinpesät omistivat 20 vuotta sitten neljänneksen metsätiloista, nyt niiden hallussa on 28 prosenttia tiloista. Tänä aikana kuitenkin kuolinpesien osuus on laskenut ja yhtymien noussut. Yhtymät ovat metsänomistajaryhmistä kaikkien aktiivisimpia puun myyjiä ja niiden osakkaat muita metsänomistajia keskimäärin nuorempia. Osakkaiden lukumäärä on myös laskenut kymmenessä vuodessa.

Seuraavalla kymmenvuotisjaksolla metsät ja metsänomistajakunta tulevat kohtaamaan uusia haasteita ja mahdollisuuksia ilmastomuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa puuhun pohjautuvan biotalouden rinnalla. Uskon, että metsänomistajakunnan monipuolisuus, heidän sitoutumisensa metsien hyvään hoitoon ja koko metsäsektorin vertaansa vailla oleva osaaminen tulevat viemään nämäkin tavoitteet maaliin.

Metsänomistajille kuuluu koko tutkimusryhmän puolesta iso kiitos aktiivisesta osallistumisesta tutkimukseen ja Suomen metsien hyvästä hoidosta!

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.6.2020