Ajankohtaista

Kansantalous - syksy 2020

  • Naufal Alimov, Henna Busk, Mats Godenhielm, Raija Heimonen, Veera Holappa, Janne Huovari, Peetu Keskinen ja Kirsi Noro: PTT-ennuste: Kansantalous, syksy 2020. Helsinki 2020.

    PTT:n kansantalouden ennuste, syksy 2020

    Kotitaloudet ja elvytyspaketit kampeavat taloutta ylöspäin

    Talouden toipuminen kevään koronaiskusta pääsi kesällä hyvään vauhtiin. Syksyllä toipuminen on kuitenkin hidastunut eikä aiemmalle kasvu-uralle ole toivoa päästä ennen rokotetta. Suomen BKT on tänä vuonna noin 4 prosenttia viimevuotista pienempi. Massiivinen kansainvälinen elvytys ja kotitalouksien säästöjen purkautuminen vauhdittavat kuitenkin toipumista. Ensi vuonna Suomen talous kasvaa 3 prosenttia. Ennusteeseen sisältyy kuitenkin suurta epävarmuutta ja kasvuun pääsy edellyttää, että tautitilanne pysyy kurissa.

    Ennusteen kalvosarja luettavissa täällä (linkki).

    Pahin isku takana, mutta toipuminen jää vajaaksi

    Maailmantalouden tuotanto romahti keväällä koronakriisin myötä. Huhti-kesäkuussa tuotanto oli euroalueella noin 15 prosenttia ja Yhdysvalloissa noin 10 prosenttia vuoden takaista alemmalla tasolla. Suomen talouden sukellus oli lievempi, noin 6 prosenttia. Suomen muita länsimaita pienempi tuotannon menetys selittyy pitkälti sillä, että nopeasti käyttöön otetut rajoitustoimet mahdollistivat tautitilanteen kuriin saamisen taloudellisesti kevyemmin keinoin kuin monissa muissa maissa. Kiinan ja joidenkin muiden Aasian maiden taloudellinen isku jäi vielä pienemmäksi, ja niissä kasvu oli käynnissä jo toisella neljänneksellä.

    Maailmalla palautumiseen on antanut vauhtia pahimpana korona-aikana suljettujen tuotantolaitosten ja rakennustyömaiden uudelleen käynnistyminen. Suomessa tätä vaikutusta ei ole, koska meillä rajoitustoimet vaikuttivat suoraan vain vähän teollisuuteen ja rakentamiseen. Kesällä teollisuustuotanto on Suomessa ollut alimmillaan noin 7 prosenttia viimevuotista matalammalla tasolla. Muualla maailmassa teollisuustuotannon toipuminen on hidastunut alemmalle tuotannon tasolle viime vuoteen verrattuna, Kiinaa lukuun ottamatta.

    Kulutus vetää taloutta kasvuun

    Kesän aikana talous on toipunut niin Suomessa kuin muissakin maissa, joissa tautitilanne rauhoittui. Ihmisten liikkuminen ja kulutus ovat palautuneet kohti normaalimpaa. Vähittäiskauppa on palautunut nopeimmin, jopa vilkkaammaksi kuin vuotta aiemmin. Liikkumisrajoitusten aikana kotitalouksien säästäminen kasvoi länsimaissa ennätysmäisesti. Monien palveluiden kulutus on edelleen selvästi vaisua, ja palautuminen näyttäisi hidastuneen ja jopa pysähtyneen tautitilanteen pahentuessa uudelleen.

    Kulutus laski alkuvuonna jyrkästi, Suomessakin lähes 10 prosenttia. Tulot laskivat paljon vähemmän. Palkkasumma laski vajaa viisi prosenttia ja työttömyyskorvaukset sekä muut tuet ovat lisäksi paikanneet palkkatulojen menetyksiä. Koko vuonna palkkasumman lasku jää alle prosenttiin. Reaalisesti käytettävissä olevat tulot kasvavat noin prosentin.

    Koronaepidemian aikana kotitalouksien säästäminen onkin kasvanut jyrkästi länsimaissa. Kun rajoitustoimet ja pelko koronasta on pitänyt ihmiset kotona, on erityisesti palveluiden kysyntä laskenut jyrkästi. Keväällä kerääntyneitä säästöjä kulutetaankin nyt syksyllä ja niistä riittää luultavasti vauhdittamaan myös ensi vuoden kulutusta, kun toivottavasti rokotteen myötä kulutuskäyttäytyminen vapautuu vihdoin koronan rajoituksista.
    Ensi vuonna palkat nousevat enemmän, mutta tulonsiirroilla ja veroilla on päinvastainen vaikutus kuin tänä vuonna eli ne vaimentavat tulojen nousua. Samoin nopeutuva inflaatio syö ostovoimaa tätä vuotta enemmän.

    Kotitalouksien tilannetta helpottaakin siis erityisesti tänä vuonna vaisu inflaatio. Öljyn hinnan lasku ja vaimea kysyntä pitävät hintojen nousun kurissa. Ensi vuonna hintojen nousu on jo nopeampaa, kun elpyvä kysyntä nostaa niitä.

    Elvytys antaa vauhtia...

    Elvytystoimet antavat merkittävästi vauhtia loppu- ja ensi vuoden talouskasvulle. Valtioiden menonlisäysten määrä koronakriisin hoitoon on massiivinen. Suoria uusia tukia EU:ssa on noin 6 prosenttia ja Yhdysvalloissa 9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisäksi normaalit turvaverkot, kuten työttömyysturva, lisäävät menoja. Tämän päälle tulevat vielä uudet lainat ja takaukset yrityksille. Myös keskuspankit tukevat menoelvytystä pitämällä korot matalina ja rahahanat auki. Toimet ajoittuvat toki usealle vuodelle.

    Maat ovat julkistaneet erittäin suuria tukipaketteja. Tukipakettien koko ja rakenne eroavat maittain varsin paljon. Euroopassa tukipaketit kohdistuvat pääosin yrityksille. Yhdysvalloissa merkittävä osuus tukipaketeista kohdistuu myös kotitalouksille. Vahvojen turvaverkkojen puute tarkoittaakin, että kriisiaikoina tukea täytyy kohdentaa päätösperäisesti myös kotitalouksille. Suomessa vahvat turvaverkot toimivat automaattisina vakauttajina, jolloin erillisten elvytyspakettien tarve on pienempi. Jos elvytyksen kokoa todellisuudessa halutaan mitata maiden välillä, tulisi mukaan laskea automaattisten vakauttajien taloutta elvyttävä vaikutus.

    EU:n 750 miljardin euron tukiohjelmasta puolet koostuu lainoista ja puolet suorista tuista. Tukiohjelma ajoittuu pääasiassa ensi ja sitä seuraavalle vuodelle. Tukiohjelman tarkoitus ei olekaan vastata akuuttiin koronakriisin, vaan luoda kysyntää ja vauhdittaa investointien kasvua koronakriisin jälkeen, jolloin monille maille julkisen talouden rajoitteet tulevat vastaan. Myös Suomessa EU-tukipaketti vastaa pääosin elvytyksestä ensi vuonna, koska silloin budjettikehykset ovat taas voimassa.

     Kuvio on suuntaa antava. Eri maiden paketteja on hyvin vaikea vertailla. Niiden sisältö ja toteuttamistapa poikkeavat toisistaan, ja arviot koosta perustuvat erilaisille oletuksille. Erilaisten toimien vaikutus julkiseen ja reaalitalouteen on erilainen, vaikka ilmoitettu miljardimäärä olisikin sama. Menolisäykset kohdistuvat pääasiassa vuosille 2020–2021. Lähteet: IMF, Bruegel, mediatiedot, eri maiden ministeriöt, PTT. 

    Yleisesti kansalliset tukipaketit tukevat talouden elpymistä ja auttavat maita selviämään yli pahimman kriisivaiheen. Koronakriisistä palautuminen tulee kuitenkin vaatimaan aikaa. Talouden tukeminen on tarpeen myös tämän vuoden jälkeen, eikä kireään finanssipolitiikkaan tulisi palata liian aikaisin. Epävakaassa taloustilanteessa toteutetut kiristystoimet kohdistuvat yleensä jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisiin. Liian aikaisilla kiristystoimilla voikin olla pidemmällä ajalla suuria negatiivisia vaikutuksia.

    Keskuspankit ovat vastanneet koronakriisiin kevyellä rahapolitiikalla sekä uusilla osto-ohjelmilla. EKP ilmoitti olevansa sitoutunut jatkamaan pandemiaan vastaa-miseksi maaliskuussa käynnistämäänsä PEPP-ohjelmaa ainakin kesäkuun 2021 loppuun. Lisäksi pankkien lainausta yrityksille ja kotitalouksille tukevia osto-ohjelmia jatketaan.

    Finanssikriisin jälkeisenä aikana rahapolitiikkaa on venytetty äärimmilleen. Alhaiset korot ja osto-ohjelmat ovat olleet tehottomia työntämään taloutta kasvuun. Nyt keskuspankit näyttäisivät yrittävän vahvempaa sitoutumista inflaation käynnistämiseen. Yhdistettynä globaaliin finanssipoliittiseen elvytykseen tässä saatetaan onnistuakin.

    …mutta kasvattaa velkaa

    Elvytyspaketit lisäävät julkista velkaa nopeasti. Monessa maassa velkasuhde tulee kasvamaan 10–20 prosenttiyksikköä koronakriisin seurauksena. Suomessa velkasuhde nousee ensi vuonna 68 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Hyvin kevyen rahapolitiikan ansiosta valtioiden lainanhoitokulut pysyvät kuitenkin alhaisella tasolla vielä pitkän aikaa. Suomen lainahoitokulut jopa alenevat kasvavasta velasta huolimatta.

    Julkinen velka ei kasva ainoastaan elvytyspäätösten seurauksena. Myös verotulojen väheneminen ja muu menojen kasvu paisuttavat julkisen talouden alijäämää. Alijäämä on kuitenkin jäämässä pienemmäksi kuin alun perin pelättiin, koska tuotannon lasku on jäämässä pelättyä pienemmäksi, ja kotimaisiin tukiohjelmiin on menossa vähemmän rahaa kuin aluksi suunniteltiin. Julkisen kulutuksen kasvukaan ei ole ollut merkittävää koronatoimista huolimatta. Tänä vuonna Suomen julkisen ta-louden alijäämä on 6,0 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

    Vienti on kiinni maailmantalouden vedosta

    Koronakriisin myötä maailman tuontikysyntä romahti, tuotantolaitoksia laitettiin kiinni ja tuotantoketjujen toiminta häiriintyi pahasti. Maailmankauppa sukelsi keväällä rajusti. Suomen ja muiden länsimaiden tavaraviennin arvo tippui pahimmillaan 30 prosenttia tai jopa enemmän. Kesällä vienti on toipunut, mutta matkaa entiseen on edelleen. Poikkeuksena on Kiina, jonka viennin pudotus jäi pieneksi ja lyhytaikaiseksi. Elokuussa Kiinan viennin kasvu oli jo lähes 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna.


     

    Suomen viennin alkuvuoden kehityksestä Tullin ja Kansantalouden tilinpidon tiedot antavat aika erilaisen kuvan. Tullin tietojen mukaan viennin volyymin laski toisella neljänneksellä yli 15 prosenttia, tilinpidon mukaan vain vajaat viisi. Tämä ero johtuu erilaisesta tavasta määritellä vienti.

    Tulli kirjaa vienniksi Suomen rajat ylittävät tavarat. Tilastokeskus puolestaan kirjaa Suomen kansantalouteen kuuluvan ulkomaankaupan, joka perustuu omistajuuden muutokseen. Suomalaisten yritysten ulkomailla valmistuttamaa tuotantoa kirjataan Suomen vienniksi, vaikka tavarat eivät ole Suomessa käyneetkään. Tämän globaalin tuotannon merkitys on kasvanut elektroniikkateollisuuden uuden nousun myötä. 5G-verkkojen rakentaminen tuleekin luultavasti vauhdittamaan Suomen vientiä myös jatkossa.

    Suomen tavaraviennissä on meneillään rakennemuutos, kun useita paperikoneita on suljettu tai muunnettu toiseen käyttöön. Sellun ja kartongin vienti on pystynyt korvaamaan vain osittain paperiviennin laskua. Metsäteollisuuden viennin lasku alkoikin jo viime vuonna.

    Nyt palveluiden vienti on ollut suuremmissa ongelmissa kuin tavaravienti. Koronan seurauksena matkailu- ja kuljetuspalveluiden vienti laski voimakkaasti, eikä ainakaan suurta helpotusta ole odotettavissa loppuvuoteen. Toistaiseksi pinnan alla väijyy vielä ikävämpi palveluviennin tiputus. ICT-palveluiden vienti kasvoi voimakkaasti koko viime vuoden, mutta alkuvuodesta vienti kääntyi merkittävään laskuun. Vielä alkuvuonna kasvuluvut ovat olleet positiivisia, mutta loppuvuodelle on odotettavissa isoja miinuksia, jollei yllättävää käännettä parempaan tapahdu.

    Suomen viennin lasku on suoraa seurausta kansainvälisen kysynnän romahtamisesta. Kun kysyntä palaa, vienti Suomesta nousee. Nousu tapahtuu luultavasti hieman viiveellä, sillä Suomen viennin rakenne painottuu investointitavaroihin, ja investoinnit ovat vielä syksyllä jäissä. Massiivinen elvytys antaa kuitenkin vauhtia investoinneille ensi vuonna. Tänä vuonna vienti laskee noin yhdeksän prosenttia ja kasvaa ensi vuonna noin kahdeksan.

    Hintakilpailukyky ei ole heikentynyt

    Suomessa on herännyt huoli talouden kilpailukyvyn kehityksestä koronakriisin jälkimainingeissa. Finanssikriisissä ja sen jälkeen Suomen hintakilpailukyky heikkeni selvästi. Vuodesta 2014 lähtien sitä on korjattu alhaisilla palkankorotuksilla. Vuodesta 2016 lähtien Suomen vienti onkin kehittynyt keskimäärin paremmin kuin muissa kehittyneissä talouksissa.

    Huoli kilpailukyvystä nousee siitä, että monissa maissa työvoimakustannukset joustavat taantumissa Suomea enemmän. Tämä nähtiin finanssikriisin jälkeen. Koronakriisin kaltaisen talouden pysähdyksen aikana normaalit palkkajoustot eivät kuitenkaan paljon auta.  Suomalainen lomautusjärjestelmä sen sijaan näyttää mahdollistaneen yrityksille muita maita selvästi tehokkaamman työvoimakustannusten sopeuttamisen koronakriisissä.

    Muiden maiden työvoimakustannukset työntuntia kohden ovat kasvaneet alkuvuoden aikana selvästi. Suomessa eivät. Toki osassa maista yritykset ovat saaneet tukia kriisiajan palkkojen maksuun, joten palkkakustannusten nousu liioittelee yritysten kustannusten kasvua. Silti Suomen järjestelmä on ollut yritysten kannalta tehokkaampi sopeuttamaan kustannuksia. Yksikkötyökustannukset eli palkansaajakustannukset tuotettua tuotantoa kohden ovatkin kasvaneet Suomessa koronakriisin aikana selvästi vähemmän kuin kauppakumppanimaissa. Suomen hintakilpailukyky on siis edelleen parantunut tämän vuoden aikana.

    Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hintakilpailukyvystä ei olisi syytä kantaa huolta. Vaikka kilpailukyky on parantunut, on se historiallisesti suurin piirtein keskimääräisellä tasolla. Suurimpia uhkia hintakilpailukyvyn kannalta ovat muiden maiden palkkajousto nimenomaan koronakriisin jälkeen ja euron vahvistuminen.

    Tänä vuonna Suomen sopimuskorotukset ovat vain 1,2 prosenttia ja liukumat jäävät luultavasti hyvin pieniksi. Hintakilpailukyky todennäköisesti paraneekin tänä vuonna. Ensi vuonna tilanne on hankalampi, sillä Suomessa sovitut korotukset ovat suurempia, noin kaksi prosenttia, ja monissa maissa palkat saattavat joustaa alaspäin heikon tilanteen takia. Toisaalta Suomessakin joustot ovat lisääntyneet ja erityisesti keskimääräiset liukumat ovat viime vuosina selvästi pienentyneet. Suomen joustot jäävät kuitenkin luultavasti kilpailijamaita pienemäksi ja hintakilpailukyky luultavasti ensi vuonna jonkin verran heikkenee. Täytyy kuitenkin muistaa, että palkkajoustoilla saavutettu kilpailukyvyn parannus ei ole välttämättä pysyvää, sillä ne yleensä täytyy kompensoida myöhemmin.

    Hintakilpailukykyyn vaikuttaa myös valuuttakurssi, ja viime kuukausina dollari on heikentynyt suhteessa euroon. Nyt valuuttakurssissa ollaan kuitenkin vasta keskimääräisellä tasolla ja esimerkiksi Ruotsin kruunu on samalla vahvistunut euroon nähden. Jos dollari ei merkittävästi heikkene lisää, ei valuuttakurssin vaikutus heikennä hintakilpailukykyä vielä oleellisesti. Kokonaisuutena Suomen hintakilpailukyky ei ole todennäköisesti merkittävästi muuttumassa ja Suomen vienti toipuu, kunhan kansainvälinen kysyntä palautuu. Hereillä toki täytyy tulevien palkkaratkaisujen kanssa olla.

    Rakentamisen vahva vire säästänyt investoinnit sukellukselta

    Suomessa investointien kehitys alkuvuonna on ollut odotuksiin nähden suotuisaa. Rakentaminen on ollut keskeinen tekijä, joka on pitänyt Suomen tuotannon laskun pienenä muihin maihin verrattuna. Kun muualla työmaat ovat olleet kiinni, Suomessa rakentaminen on jopa kasvanut toisella neljänneksellä. Ennakkotietojen mukaan rakentamisen tuotanto on jatkanut kasvuaan myös kesällä. Vuoden 2019 loppupuolelta alkanut asuntoaloitusten kasvu on jatkunut, vaikka lupamäärät ovat edelleen laskeneet. Asuntorakentamisessa ollaankin laskeutumassa kohti pitkän aikavälin tasoa, noin 30 000 asuntoaloitusta. Kaupungistumisen myötä asuinrakentamisen näkymiä tukee kasvukeskusten tarve lisätä asuntotarjontaansa.

    Kone- ja laiteinvestoinneissa kriisi näkyy vahvasti ja tänä vuonna niiden määrä tulee laskemaan merkittävästi. Ensi vuonna suunta tulee kääntymään, jos koronakriisin tuoma epävarmuus hellittää ja elvytys lisää investointeja odotetulla tavalla. Investointeihin olisikin hyvä saada uutta vauhtia, sillä niiden heikko kehitys on ollut jo pitkään suuri huolenaihe. Varsinkin t&k-investoinnit ovat kehittyneet heikosti jo pidemmän aikaa. Kestävän talouskasvun luomiseksi t&k-investointeihin tulisikin panostaa huomattavasti enemmän tulevaisuudessa. EU-elvytyspaketti voisi osaltaan mahdollistaa julkisen sektorin vahvemman roolin t&k-investoinneissa.

    Työllisyyden lasku pysähtyy, työttömyys nousee

    Keväällä koronan vaikutus näkyi ensin lomautuksina. Talouden toipuessa lomautettujen määrä on laskenut selvästi kevään huippulukemista. Pahimmillaan lomautettuja oli 170 000, syyskuun alussa noin 60 000. Lomautusten jälkeen työttömyys on noussut. Kesäkuukausien aikana työttömiä on ollut lähes 50 000 henkeä enemmän kuin viime vuonna ja kausitasoitettu työttömyysaste on ollut noin 8,5 prosentissa. Työttömyyden nousua selittää osaltaan koulujen loppuminen ja kesätyöpaikkojen puute sekä lomautuksien pitkittyminen.

    Koronan seurauksena myös työllisten määrä romahti huhtikuussa. Kesäkuukausina työllisyyskin on kuitenkin toipunut ja heinäkuussa työllisiä oli noin 50 000 vähemmän kuin viime vuonna. Erityisesti määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat vähentyneet koronaepidemian seurauksena. Työtuntien lasku on ollut vielä selvästi suurempaa kuin työllisten, sillä työvoimatutkimuksessa lyhytkestoisesti lomautetut tilastoituvat työllisiksi, mutta lomautukset näkyvät työtunneissa.

    Monet yritykset ovat koronakevään jäljiltä taloudellisesti tiukoilla, jolloin pienetkin muutokset kysynnässä saattavat johtaa lomautuksiin, irtisanomisiin ja jopa konkursseihin. Syksyllä tullaankin näkemään irtisanomisuutisia. Talouden toipumisen ansiosta työllisyystilanne ei kuitenkaan enää loppuvuonna heikkene oleellisesti. Työllisyys laskee tänä vuonna arviolta 1,6 prosenttia eli noin 40 000 henkilöä. Ensi vuonna talouden odotetaan kohentuvan edelleen ja työllisten määrä kasvaa hieman. Työttömyysaste on sekä tänä että ensi vuonna keskimäärin noin 8 prosenttia.


     
    Alkuvaiheessa koronaepidemian vaikutukset kohdistuivat erityisesti naisvaltaisille palvelualoille, mikä näkyi nopeana naisten työllisyyden laskuna. Sen jälkeen vaikutukset ovat levinneet myös muille aloille, kuten teollisuuteen, jonka seurauksena myös miesten työllisyys on tasaisesti laskenut.
    Koronaepidemia on vaikeuttanut nuorten pääsyä työmarkkinoille, kun kesätyöpaikkoja tai muita sijaisuuksia ei ole ollut tarjolla yhtä paljon kuin normaalisti. Syksyllä osa nuorista todennäköisesti palaa takaisin opintojen pariin, mutta osa vastavalmistuneista jää edelleen vaille työtä. Tilastojen mukaan myös piilotyöttömyys on merkittävästi lisääntynyt koronaepidemian aikana, ja erityisesti 15–24-vuotiaat ovat luopuneet työnhausta.

    Työllisyystoimet eivät tehoa nopeasti

    Kiireellisimpiä työllisyystoimia on nuorten työllistymisen tukeminen. Työuran alun viivästymisellä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia koko työuran ajalle. Hallitukselta kaivataan myös päätökset työllisyystoimista, joilla työllisyysastetta saataisiin nostettua kohti 75 prosenttia. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä väestön ikääntymisen tuomien kustannuspaineiden ja koronan aikana kasvavan julkisen velan takaisinmaksun kannalta. Niillä ei kuitenkaan saada aikaan työllisyyden nousua nopeasti koronan aiheuttamasta kuopasta.

    Kaavailtujen työn tarjontaan kohdistuvien toimien työllisyysvaikutukset eivät tule kovin nopeasti. Arvioihin työllisyystoimien vaikutuksista tulee suhtautua varauksella. Yksilötason vaikutukset usein yliarvioivat kokonaisvaikutuksia työllisyyteen. Vaikka toimilla voidaan osoittaa olevan vaikutuksia yksilöiden työllistymiseen, ovat vaikutukset pienempiä kokonaistyöllisyyteen. 

    Nopeammin työllisyyteen voidaan vaikuttaa työn kysyntää lisäämällä, niin että uusia työpaikkoja syntyy. Tästä syystä elvytystoimet ovat ensiarvoisia, jotta talouskasvu saadaan vauhtiin.

    Vaihtoehtoskenaariot tautitilanteen ja talouden kehitykselle

    Loppuvuoden talouden kehitystä määrittää pitkälti tautitilanne, jota voimme vain arvailla. Hahmottelimme kolme skenaariota, jotka kuvaavat erilaisia tautitilanteen kehityksiä ja niiden talousvaikutuksia. Keskimmäinen skenaario on varsinainen ennusteemme.

    Optimistisessa skenaariossa on epärealistisen positiivinen tulevaisuudennäkymä, joka kuvaa sitä minkälaista kehitystä tarvittaisiin, että ensi vuonna päästään entiselle kasvu-uralle. Siinä tautitilanne saadaan pidettyä aisoissa taloudellisesti kevyillä toimilla. Kulutuksen toipuminen jatkuu, mutta ei ole niin nopeaa kuin jos koronasta olisi päästy kokonaan eroon. Tässä skenaariossa markkinoille saadaan turvallinen rokote ja elvytystoimet jatkuvat, ja täten ensi vuoden lopulla talous palaa aiemmalle kasvu-uralle.

    Perusskenaario on ennusteemme pohjana. Skenaariossa tautitilanne pahenee selvästi rajoitustoimenpiteiden vähentyessä. Tautitilanne näyttäytyy pääosin alueellisina ryppäinä, mutta laaja toinen aalto vältetään kevyemmillä rajoitustoimilla kuin keväällä. Toipuminen hidastuu kuitenkin syksyllä selvästi. Myös tässä skenaariossa odotetaan, että toimiva rokote saadaan laajasti käyttöön ensi vuonna. Rokotteen ja elvytystoimien myötä toipuminen saa vauhtia ensi vuonna, mutta pitkään jatkuneet talouden ongelmat jättävät jälkensä ja tuotanto on ensi vuonna selvästi aiempaa kasvu-uraa alempana.

    Pessimistisessä skenaariossa tautitilanne pahenee selvästi ja joudumme tartuntojen osalta laajaan toiseen aaltoon. Rajoitustoimia kiristetään ja palvelut kärsivät pahasti, kun ihmiset välttävät tautia. Tuotanto laskee uudestaan, mutta rajoitustoimet ja isku taloudelle ovat kuitenkin kevyempiä kuin keväällä. Silti useissa maissa tilanne on niin paha, että niillä on myös vakavia poliittisia seurauksia. Syksyllä myös finanssimarkkinat hermostuvat taloustilanteen heikentyessä. Finanssimarkkinoilla tämä näkyy osakkeiden ja muiden varallisuuserien arvon voimakkaana laskuna ja pahimmillaan näemme viitteitä uudesta finanssikriisistä.

    Bruttokansantuote
      2020e 2021e
    Optimistinen skenaario -3% 5%
    Perusskenaario -4% 3%
    Pessimistinen skenaario -5% 0%

    Tautitilanteen lisäksi maailmataloudessa on myös muita riskejä. Viime kevään ennusteessamme näimme pahimpana riskinä mahdollisen pankkisektorin kriisiytymisen, jos reaalitalouden ongelmat lisääntyvät tai finanssimarkkinoilla hinnat laskevat rajusti. Keskuspankkien toimet ja parantuneet odotukset koronapandemiasta toipumisesta ovat pitäneet tilanteen kuitenkin rauhallisena. Näyttää kuitenkin siltä, että muun muassa osakemarkkinat ovat eriytyneet reaalitaloudesta ja osakemarkkinoilla on vaikea eritellä arvostustasoista aitoja odotuksia yritysten tulevaisuudesta ja keskuspankkielvytyksen vaikutusta.

    Riskit rahoitusjärjestelmälle ovatkin lisääntyneet. On mahdollista, että konkurssien ja työttömyyden lisääntyessä osalle velkaantuneista tulee vaikeaksi hoitaa velkamenoja matalasta korkotasosta huolimatta. On myös mahdollista, että tällainen tilanne leviää laajemmin ja pankeilla on yhtäkkiä lisääntyvässä määrin velallisia, jotka eivät pysty hoitamaan velkaansa. Tällöin tämä on riski, joka voi johtaa ongelmiin joidenkin maiden pankkisektorilla.

    Ennusteluvut
      2019 2020e 2021e
    Bruttokansantuote            1,1 -4,0 3,0
    Tuonti 2,4 -6,0 6,0
    Vienti 7,5 -9,0 8,0
    Yksityinen kulutus 0,9 -2,5 2,0
    Julkinen kulutus 1,2 1,0 2,0
    Investoinnit  -1,0 -3,5 2,0
      2019 2020e 2021e
    Inflaatio 1,0 0,3 0,8
    Ansiotaso, %-muutos 2,1 1,4 2,0
    Työttömyysaste, % 6,6 8,0 8,0
    Työllisyysaste, % 72,6 71,5 72,0

    Yli/alijäämä, % BKT:seen

         
        Valtion -1,2 -6,0 -3,0
        Kuntien -1,2 -0,5 -1,5
        Koko julk. sektorin -1,1 -6,0 -3,5
    Vaihtotase, % BKT:seen -0,5 -1,2 -1,0