Ajankohtaista

Kaarnakuoriaiset metsien, talouden ja ilmaston uhkana

2.joulukuu 2019
Paula Horne
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on metsä- ja ympäristötalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Paula Horne /// Twitter: @HornePaula

 

Jo parin vuosikymmenen ajan Pohjois-Amerikasta on kuulunut uutisia metsien laajoista hyönteistuhoista. Kanadassa mäntyyn erikoistunut kaarnakuoriaislaji tuhosi puolet Brittiläisen Kolumbian mäntymetsistä.  Suurella osalla metsiä on riskinä joutua myös vierasperäisten tuholaislajien nakerreltaviksi. Vuosikymmen sitten vieraslajit olivat levinneet jo Yhdysvalloissa niin, että vuosittainen vahinko metsissä ylitti 1,5 miljardia euroa.

Asia tuntui kaukaiselta pitkään. Viime vuodet ovat herättäneet karuun todellisuuteen myös Euroopan metsissä, joissa kirjanpainaja, varttuneisiin kuusiin erikoistunut kaarnakuoriaislaji, tekee tuhojaan. Tsekeissä vioittui tänä vuonna lähes kymmenen prosenttia maan kuusipuista. Euroopassa kaarnakuoriaisten vioittama puumäärä on noussut yli 30 miljoonaa kuutiometrin ja lisäksi tuulen pirstomia on noin 20 miljoonaan kuutiometriä. Yhteensä tämä on lähes yhtä suuri määrä kuin Suomen yksityismetsien puukaupat viime vuonna. Puumarkkinat ovat kyllääntyneet puusta ja puun hinnat ovat laskeneet. Joissain maissa ilmoitetaan puuta tarjottavan jopa ilmaiseksi.

Tutkimusten mukaan lähes kaikkien eurooppalaisten metsien tuhohyönteisten levinneisyysalueet laajenevat yhä nopeammin kohti pohjoista. Tuhot ovat hiipineet jo naapuriin. Pahimmillaan kirjanpainajan tuhojen aiheuttamien tappioiden arvioitiin nousevan Ruotsissa jopa yli 600 000 euroon tänä vuonna. 

Tuhot eivät jää vain metsiin, vaan ulottuvat myös koko metsäsektorin talouteen. Euroopan tilanne on vaikuttanut jo Suomeen. Euroopan pakkohakattu, halvempi puu tulvii markkinoille parantaen keskieurooppalaisten yritysten kilpailuetua suomalaisiin verrattuna. Yhdistettynä hiljentyneisiin maailmanmarkkinoihin ja viime vuonna nousseihin varastotasoihin tämä on näkynyt Suomessa kuluneena vuonna vähentyneinä puukauppoina.  

Tuhohyönteisten esiintymistiheys ja alueellinen ulottuvuus ovat kohonneet myös Suomessa. Kirjanpainajat iskeytyvät ensiksi vikaantuneisiin puihin, jotka eivät pysty suojautumaan niiden hyökkäykseltä. Jos kirjanpainajamäärät nousevat riittävästi, ne pystyvät tappamaan myös terveen puun. Hyönteisepidemioita voi kuitenkin pyrkiä ehkäisemään ennakolta. Metsätuholaki velvoittaa metsänomistajia ehkäisemään tuhoja viemällä tuulenkaadot, lumenmurrot ja hakattu kuorellinen kuusipuutavara pois metsistä ennen kuin lämpösumma kohoaa riittävästi kaarnakuoriaisten lisääntymiselle.

Jokainen metsänomistaja voi edistää omissa metsissään niiden, naapurimetsien ja lopulta koko Suomen metsien terveyttä. Suurtuhojen ehkäisemisestä ei hyödy vain metsänomistajien talous vaan myös ilmasto, koska puiden vikaantuminen vähentää hiilen sidontaa. Hiilen sidonnan vähentyminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, joka lisää tuuli-, kuivuus- ja lumiriskejä, ja siten hyönteisriskejä. Kierre kannattaa katkaista ajoissa.  

Kirjoitus on julkaistu 2.12.2019