Ajankohtaista

"Georgian sodan vaikutukset Suomen talouteen" Markus Lahtinen, 15.9.2008

  •                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

    Georgian ja Venäjän välillä elokuussa käyty lyhyt sota on jättänyt jälkensä kansainvälisen politiikan kenttään. On ennusteltu jopa kylmän sodan ajan paluuta. Sota tai paremminkin sen jälkiseuraamukset jättävät jälkensä myös maailmantalouden tilanteeseen.

    Suomen talouden kannalta keskeinen tekijä on sodan vaikutus Venäjän WTO-neuvotteluihin. Poliittisten suhdanteiden heikentyminen on muuttanut myös kauppapoliittista neuvottelukenttää. Venäjän WTO-jäsenyysneuvotteluiden eteneminen olisi ollut Suomelle yksi luonteva kanava pyrkiä vaikuttamaan Venäjän puutulleihin. Nyt tämä kanava on toistaiseksi jäässä ja puutulleista saattaakin tulla kiusallisen pitkäaikainen ilmiö.

    Sekä puutullien ilmestymisen että Georgian sodan syttymisen taustalla on Putinin hallinnon muuttunut käsitys kansainvälisen talouden ja politiikan tilanteesta. Uudelleen arviointi on seurausta pysyvästi kohonneesta energian hinnasta, mikä mahdollistaa Venäjälle entistäkin valtiokeskeisemmän poliittisen ja taloudellisen järjestelmän. Korkea energian hinta vähentää hallitsevan poliittisen eliitin kiinnostusta kansalaisyhteiskuntaa kohtaan ja toisaalta yhteistyö muiden valtioiden kanssa ei ole taloudellisen menestyksen kannalta enää niin olennaista. Ei ole sattumaa, että maailman johtavat energian tuottajat ovat useimmiten epädemokraattisia ja kansainvälisestä yhteistyöstä monin tavoin eristäytyneitä valtioita.

    Venäjän talouden kehitys on energiavetoista, mutta se ei tietenkään ole täysin immuuni muillekaan talouden kehitykseen vaikuttaville tekijöille. Georgian sodan seurauksena epävarmuus Venäjän taloudessa on lisääntynyt monilla tavoin. Vaikka epävarmuus Venäjän taloudessa kasvoi jo ennen sotaa, sota on edelleen kiihdyttänyt ulkomaisen pääoman maastapakoa ja kasvattanut rahoittajien vaatimaa riskilisää Venäjälle kohdistuvilta sijoituksilta. Näiden tekijöiden vaikutus vain korostuu tilanteessa, jossa Venäjän talouteen uutta kasvua tuova energian hinnannousu tuntuu hidastuneen ja kääntyneen osin jopa laskuun. Venäjän talouskasvun hidastumisella on suoraan vaikutusta suomalaistenkin tuotteiden kysyntään, varsinkin kun suomalaiset yritykset tuntuvat muutenkin menettäneen historiallista perua olevan etulyöntiasemansa Venäjän markkinoilla.

    Georgian sodan taustalla oli ensisijaisesti Venäjän hallitsevan eliitin uudelleen arvio Venäjän asemasta kansainvälisessä yhteisössä. Venäjän merkitys erityisesti energiamarkkinoiden keskiössä onkin entisestään vahvistunut. Venäjän vaikutusta on lisännyt sen erityisasema Euroopan unionin tarvitseman energian hovitoimittajana. Georgian sodalle ei ole ollut vaikutusta energian hintaan lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmän päälle sillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia energiamarkkinoihin.

    Pitkäikäisten energiainvestointien kannalta keskeinen luottamuspääoma väheni sodan seurauksena. Tällä on vaikutusta myös Suomessa, joka on öljy ja maakaasuhankinnoissa hyvin riippuvainen Venäjästä.

    Tulevia energiaratkaisuja pohdittaessa tullaan varmasti myös kysymään miten tätä riippuvuutta Venäjästä voitaisiin tulevaisuudessa vähentää.