Ajankohtaista

Ei investointeja ohi kehysten, hyviäkään

25.lokakuu 2021
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari / Twitter: jhuovari

 

Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii tulevina vuosina suuria yksityisiä ja julkisia investointeja. Jotta investoinneille saataisiin tilaa budjetissa, pääministeri on ehdottanut niiden siirtämistä kehysmenettelyn ulkopuolelle. Samoin on ehdotettu niin sanottua kultaista sääntöä. Siinä nettoinvestointeja ei otettaisi mukaan julkisen talouden tasapainoa laskettaessa.

Valtiontalouden kehysten ulkopuolelle investointeja ei pidä missään nimessä siirtää. Kultaisella säännöllä on puolensa, mutta sitä ei pidä soveltaa ainakaan kaikkiin investointeihin.

Kehysten tarkoitus on antaa raamit hallituskauden päätösperäisille menoille. Niiden ulkopuolelle on jätetty menoja, joihin hallituksella on vain rajallinen mahdollisuus vaikuttaa hallituskauden aikana. Näitä ovat ennen kaikkea suhdanteista riippuvaiset menot, kuten esimerkiksi työttömyysturvamenot.

Ilmastonmuutos ja sen torjumiseksi tarvittavat investoinnit eivät tule hallituskauden aikana yllätyksenä. Niihin onkin syytä varautua jo kunkin hallituskauden alussa. Kehykset ja muut menot täytyy siis asettaa siten, että tarvittavat investoinnit mahtuvat mukaan kehyksiin.

Kultaisen säännön mukaan investointimenoja ei lasketa mukaan julkisen talouden tasapainoon niiden toteutusvuotena, vaan menot investoinneista kirjataan koko investoinnin elinkaaren aikana, korkomenoina ja pääoman kulumisena. Tämä on sinänsä perusteltu tapa, ja näin toimitaan myös yritysten kirjanpidossa.

Tällöin yksittäisenä vuotena olisi helpompi tehdä suuria­kin investointeja alijäämäsääntöjen rikkoutumatta. Kultai­nen sääntö kuitenkin vain muuttaa investointien kirjauksen ajoitusta. Kun ilmastonmuutosinvestoinnit joka tapauksessa ajoittuvat usealle vuodelle, ei kultainen sääntö välttämättä toisi juuri lisää tilaa niille budjettiin.

Lisäksi kultainen sääntö asettaa julkisia menoja perusteettomasti erilaiseen asemaan sen mukaan, miten ne kirjanpidossa luokitella. Esimerkiksi koulutusmenoja ei lasketa investoinneiksi, vaikka ne sitä mitä suurimmassa määrin ovatkin.

Yleistä kultaista sääntöä ei olekaan syytä ottaa käyttöön. Sen sijaan olisi järkevää ottaa paremmin huomioon investointien odotettu tuotto. Julkisia investointeja, joiden voidaan osoittaa maksavan itse itsensä takaisin, ei pitäisi rajoittaa alijäämä- tai velkasäännöillä. Ne eivät heikennä julkisen talouden kestävyyttä, päinvastoin.

Sen sijaan investointien tarkoituksen hyvyyden tai tärkeyden ei pitäisi olla kriteeri finanssipolitiikan sääntöjen höllentämiselle. Julkisen talouden kestävyys ei katso investoinnin tarkoitusta. Politiikan keskeinen tehtävä on juuri tehdä valintoja siitä, mitkä ovat hyvä ja tärkeitä niukkojen rahojen kohteita. 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.10.2021