Ajankohtaista

Ehdotus eläinten hyvinvointimerkinnäksi kertoo ruoan tuotantotavasta ja eläinten hyvinvoinnista

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kehittämä ehdotus eläinten hyvinvointimerkintäkonseptiksi on valmis jatkotyöstettäväksi yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ruokapakkauksiin lisättävällä eläinten hyvinvointimerkinnällä voitaisiin kuvata tuotteen ja tuotantotavan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Hyvinvointimerkintä voi auttaa myös tuottajia kehittämään tuotantoaan, parantamaan tuotantoeläinten elämää ja saamaan työpanoksestaan kohtuullinen korvaus.

Eläinten hyvinvoinnin merkitys ruokamarkkinoilla on lisääntynyt, mutta Suomessa ei ole ruoka-alan yhteistä eläinten hyvinvoinnista kertovaa laatumerkintää. Luken ja PTT:n toteuttamassa merkintähankkeessa hyvinvointia tarkasteltiin neljästä näkökulmasta: eläimen terveys, hoito ja pito-olosuhteet, ruokinta sekä lajinmukainen käyttäytyminen. ”Nämä olivat hankkeessa tehdyn kyselyn perusteella myös kuluttajille tärkeitä näkökulmia”, hankkeen johtaja Jarkko Niemi Lukesta kertoo.

Hankkeessa luotu malli antaa lähtökohdan eläinten hyvinvointimerkinnän tuomiseksi markkinoille. Merkinnän käyttöönotto edellyttää kotieläintilojen, elintarvikealan yritysten, kaupan ja sidosryhmien osallistumista sekä kuluttajien tietoisuutta merkinnästä ja sen hyödyistä. Tärkeää on myös, että merkinnän toteutusta todentaa riippumaton taho.

Hyvinvointia tarkastellaan mallissa kolmella tasolla

Eläinten hyvinvointimerkintä nojaa tieteelliseen määritelmään, jossa eläimen hyvinvointi tarkoittaa eläimen omaa kokemusta olotilastaan. Konseptissa merkinnän peruspilareiksi nostettiin eläinten terveys, joka on suomalaisen tuotannon erityinen vahvuus, hyvät pito-olosuhteet, eläinten hyvä kohtelu ja käsittely, sekä eläimen mahdollisuus liikkua esimerkiksi karsinassa tai pihatossa. Lajityypillisten tarpeiden tyydyttyminen huomioitiin eläinlajeittain.

Kehitetyssä mallissa hyvinvointia tarkasteltiin kolmen laatutason avulla. Ensimmäinen taso kuvaa hyvää suomalaista tuotantotapaa. Siinä on keskeisiä eläinten hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä, ja se mahdollistaa hyvinvointiin tehtävät satsaukset usealla tilalla ja eri tuotantovolyymeissä.

Toisella tasolla hyvinvointivaatimukset ovat perustasoa korkeammat. Toisen tason merkintä tuo eläimille lisää resursseja, kuten tilaa ja virikkeitä, ja kiinnittää enemmän huomiota eläimestä mitattaviin tunnuslukuihin, kuten eläimen käytökseen ja terveyteen.

Kolmannella tasolla on kunnianhimoisimpia toimenpiteitä, kuten luomua vastaava tilavaatimus ja ulkoilu. Se tähtää vaativien asiakkaiden markkinaan, ja toimenpiteet edellyttävät tiloilta merkittäviä panostuksia.

”Korkeampi vaatimustaso tarjoaa eläimille lisää hyvinvointia, mutta se myös nostaa kustannuksia. Kuluttajan on oltava valmis maksamaan korkeammasta hyvinvoinnista ja sen todentamisesta, jotta hyvinvointimerkittyjä tuotteita saadaan markkinoille”, sanoo Niemi.

Eläinten hyvinvointi kiinnostaa kuluttajia

Tutkimuksen perusteella 76 prosenttia suomalaisista kokee eläinten hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen myönteiseksi ja 61 prosenttia on itse valmis ostamaan tällaista tuotetta. Kuluttajat haluavat ostaa hyvinvointimerkittyä tuotetta ruokakaupasta, jossa he tavallisesti asioivat.

Syksyllä 2020 tehdyssä tuotekokeilussa moni kuluttaja antoi positiivista palautetta eläinten hyvinvointimerkinnästä.

Hankkeessa laadittua mallia voisivat hyödyntää muun muassa liha- ja maitoyritykset, munanpakkaamot, elintarvikekauppa, alan viranomaiset, kansalaisjärjestöt ja maatalousyrittäjät. Etenkin nauta- ja sikatuotannossa voidaan saada synergiahyötyä kehittämällä elinkeinon omia eläinterveydenhuoltojärjestelmiä, laatujärjestelmiä ja eläinten hyvinvointikorvausta sekä eläinten hyvinvointimerkintää samaan suuntaan.

Hankkeen työpajoihin osallistui laaja joukko elintarvikekaupan ja -teollisuuden alan asiantuntijoita, maatalousyrittäjiä, etu- ja kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita ja tutkijoita. Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen eläintuotannon kilpailukyvyn ja laadun edistäjänä -hanketta ovat rahoittaneet Maa- ja metsätalousministeriö, HKScan Finland Oy, A-tuottajat Oy, Valio Oy, Juustoportti Food Oy, Arla Oy, Lidl Suomi Oy, SEY Suomen Eläinsuojelu ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry.

Lue koko raportti Luken sivuilta täällä: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/548012

Lisätietoja:

Jarkko Niemi
Tutkimusprofessori
puh. +358295326392
jarkko.niemi@luke.fi