Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan: Luottamuksen voi menettää vain kerran

10.maaliskuu 2022
Markus Lahtinen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavan määrän inhimillistä kärsimystä. Ilmeinen virhearvio Ukrainan puolustuksen nopeasta luhistumisesta on saanut Venäjän armeijan turvautumaan alati paheneviin julmuuksiin. Tämän seurauksena hyökkäyksen poliittisena tavoitteena ollut vakaan ja Venäjälle myötämielisen hallinnon pystyttäminen on tullut mahdottomaksi. Ukrainalaiset ovat peruuttamattomasti menettäneet luottamuksensa nyky-Venäjän toimintaan. Ainoa jäljellä oleva poliittinen peruste jatkaa sotaa voi enää olla arvio siitä, että tappio sodassa on presidentti Putinille ja hänen tukijoilleen hyödytöntä sotilaallista voittoakin huonompi vaihtoehto. 

Sodan leviämistä Ukrainaa laajemmalle ei voi pitää mahdottomana skenaariona Venäjän nykyisen poliittisen johdon ollessa vallassa.  Tämän kehityskulun välttämiseksi länsimaiden vastaus Venäjän hyökkäykseen on ollut Ukrainan armeijan varustaminen ja talouspakotteet. Alun hapuilun jälkeen Venäjän taloutta vastaan asetetut pakotteet ovat olleet laaja-alaisia ja oikein kohdennettuja. Tämän seurauksena Venäjän markkinatalous luhistui nopeasti. Venäjän vastaus on ollut siirtyminen pois markkinataloudesta kohti komentotaloutta. Osakemarkkinat eivät romahda, jos pörssiä ei avata. Valuutan arvon romahdusta voi hillitä rajoittamalla pääomaliikkeitä. Venäläisiä pankkeja ja yrityksiä on mahdollista pakottaa suuntaamaan toimintaansa valtion johdon määräämällä tavalla. 

Tämä voi lyhyellä aikavälillä estää talouden tuotannon täydellisen romahduksen. Mutta samalla se tuhoaa tehokkaasti ja peruuttamattomasti talouskasvun edellytykset niin kauan kuin nykyinen poliittinen johto on vallassa Venäjällä. 

Maariski ei poistu ilman suurta muutosta Venäjällä 

Tilannetta pahentaa entisestään ulkomaisten yritysten poistuminen Venäjän markkinoilta. Kysymys ei ole ainoastaan välittömästä reaktiosta pakotteisiin tai Venäjällä toimimisen aiheuttamasta mainehaitasta.  Paljon suurempi ja pysyvämpi vaikutus on luottamuksen menettäminen Venäjään toimintaympäristönä. Sen jälkeenkin, kun Putinin aika Venäjän johdossa on lopulta ohitse, Venäjään liittyy suunnaton maariski, jonka seurauksena mitään investointia Venäjälle on vaikea perustella. Ulkomaisten toimijoiden poistuminen Venäjän markkinoilta sekä nopeuttaa Venäjän talouden lamaantumista että estää sen palautumisen kriisin jälkeen. Ainoastaan perustavaa laatua oleva muutos venäläisessä yhteiskunnassa ja sen hallintomallissa voi enää palauttaa ulkomaisten investoijien luottamuksen Venäjään kohdemaana. 

Venäjä on maailmantaloudessa vain pieni tekijä. Euroopalle ja Suomelle sen merkitys on suurempi, ennen kaikkea energian ja muutamien keskeisten raaka-aineiden tuottajana.  Euroopan erityinen ongelma on Saksan ja Italian energiahuollon suuri riippuvuus venäläisestä maakaasusta. Lyhyellä aikavälillä venäläistä kaasua on näissä maissa mahdoton täysin korvata muilla energialähteillä. Hintojen nousun lisäksi lämmitysenergian saatavuus ensi talvena tekee päättäjät varovaisiksi useassa Euroopan maassa. Vaikka epäröinti on ymmärrettävää, Venäjän vastaus taloudellisella rintamalla tuskin antaa armoa. Sen tavoitteena on mahdollisimman suuri tuhovaikutus mahdollisimman pienin omin tappioin. Yksi ilmeinen vaihtoehto on tiettyjen raaka-aineiden saatavuuden rajoittaminen joillekin maille. Lisäksi maksuliikenteen ja logistiikan häirinnästä lienee saatu esimakua jo Suomessakin. 

Suurin vaikutus maailmantalouteen tulee luottamuksen menettämisen kautta. Koska Venäjään ei voi enää luottaa turvallisuuspolitiikassa, energiapolitiikassa eikä kauppapolitiikassa, pitää julkisia toimenpiteitä ja investointeja kasvattaa Venäjän merkityksen pienentämiseksi. Nämä investoinnit osaltaan tukevat lyhyellä aikavälillä talouskasvua sekä maailmantaloudessa että Suomessa. Sota on kuitenkin vasta alussa. Venäjällä on yhä kyky entisestään heikentää luottamusta kansainväliseen turvallisuustilanteeseen. Talouden tuleva kehitys on riippuvainen siitä, kuinka pitkälle Venäjän nykyjohto on valmis jatkamaan valitsemallaan tuhoisalla polulla. 

PTT julkistaa kansantalouden ennusteensa 22. maaliskuuta.