Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Vähemmän melua hinnasta - enemmän puhetta ruoan laadusta ja vastuullisuudesta

21.kesäkuu 2021
Sari Forsman-Hugg
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @ForsmanHugg

Keväällä uutisoitiin Suomen sijoittuneen kansainvälisessä ruokaturvavertailussa (Global Food Security Index) sijalle yksi. Olemme siis sekä maailman onnellisin kansa että parhaita ruokaturvassa. Tästä sijoituksesta on syytä olla ylpeä. Suomen jälkeen mitalisijoille ruokaturvassa ylsivät Irlanti ja Alankomaat, Ruotsi oli seitsemäs.

Mietin, ovatko ruokaturva ja elintarvikkeiden korkea laatu sekä turvallisuus liian itsestään selvä asia meille suomalaisille. Osaammeko antaa arvoa sille, että saamme päivittäin syödä turvallista ja ravitsevaa ruokaa? Otammeko itsestään selvänä, että elintarvikeala on selviytynyt koronasta pelättyä paremmin?

Vai onko yhä niin, että hinnalla on ruokakeskustelussa ylikorostunut rooli?

Ruokaturva on laaja käsite. Korkealaatuisen, turvallisen ja ravitsevan ruoan lisäksi siihen kuuluu ruoan saatavuus niin taloudellisesti, fyysisesti kuin sosiaalisestikin. Siihen sisältyy myös huoltovarmuuden näkökulma kriisitilanteissa. Esimerkkinä elintarviketurvallisuus ei synny itsestään eikä ilmaiseksi. Se vaatii tinkimätöntä työtä alkutuotannossa, jalostavassa teollisuudessa, kaupassa ja ruokapalveluissa. Se vaatii osaamisen ylläpitoa, dokumentointia ja laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmiä. Se vaatii kriittisen nopeaa reagointia takaisinvetotilanteissa. Se vaatii ruoan tekijöiden ja viranomaisten saumatonta yhteistyötä.

Suomalaisen ruoan lisäarvo- ja vastuullisuustekijöitä on tunnistettu viime vuosina paljon. Silti näitä vahvuuksia on tuotteistettu verraten vähän. Toimialalla on kuitenkin tehty runsaasti työtä esimerkiksi ympäristövaikutusten pienentämiseksi, ja alan yritykset ovat julistaneet kunnianhimoisia tavoitteita kuten hiilineutraali ruoantuotanto. Mutta onko kuluttajilla riittävästi tietoa ja taitoa arvioida ruoan tuotantoketjun vastuullisuutta ja sen kehittymistä?

Ruoka-alan laatu- ja vastuullisuustyö tulisi tuotteistaa niin houkuttelevaksi, että kuluttajat voivat tehdä omien arvojensa mukaisia elintarvikevalintoja ja että heillä on valmius maksaa tästä lisäarvosta. Ruokakeskusteluun tarvitaan enemmän puhetta ruoan tuotannon tavoista – on se sitten elintarviketurvallisuutta, eläinten hyvinvointia, ilmastoviisaita ratkaisuja tai luonnon monimuotoisuuden huomioimista.

Myös hintakeskustelua, hintojen kehityksen seurantaa ja hintavertailua tulisi suhteuttaa siihen, millaisin tavoin ruokaa tuotetaan. Kyse on samalla maatalouden kannattavuuden ja uudistumisen turvaamisesta sekä alan imagon ja arvostuksen parantamisesta.
 

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.6.2021