Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Työvoiman saatavuus ja osaaminen keskeinen kysymys Suomen taloudelle tulevien 20 vuoden aikana

Suomen talouden kasvukyvyn parantaminen tulevina vuosikymmeninä edellyttää hyvin todennäköisesti osaamiseen pohjautuvan maahanmuuton lisäämistä, kertoo Pellervon taloustutkimuksen ja Merit Economicsin opetus- ja kulttuuriministeriölle ja työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu tutkimusraportti. Raportissa on tarkasteltu Suomen talouden kehitystä nykyhetkestä 2040-luvulle useiden erilaisten skenaarioiden kautta laskennallisella yleisen tasapainon mallilla. Skenaarioissa tarkastellaan väestön ikääntymisen lisäksi muitakin talouden kannalta olennaisia kysymyksiä, kuten ilmastonmuutosta ja osaamistarpeiden muutosta.

“Keskeinen havainto on, että talouden kyky kasvaa ja ylläpitää hyvinvointipalveluita heikkenee, koska työikäisen väestön määrä jatkaa laskuaan. Kasvukykyä voidaan kuitenkin olennaisesti parantaa esimerkiksi, jos maahanmuuton avulla saadaan avaintoimialoille kuten vientiteollisuuteen ja hoivatyöhön lisää työvoimaa”, kertoo mallilaskelmista vastannut tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia.

Raportin mallinnuksessa testatut lisäykset maahanmuuttoon ovat melko maltillisia, 5 000–10 000 henkeä vuodessa, mutta vaikutus on jo silloinkin merkittävä. Se poistaa pullonkauloja, vapauttaa työvoimaa muille aloille ja synnyttää palvelukysyntää, joka heijastuu myös kauppaan ja liikenteeseen. Avainasemassa on kuitenkin maahanmuuttavan työvoiman koulutustausta.

Koulutus nousee tärkeäksi kaikissa skenaarioissa. Sillä olisi tuettava sekä maahanmuuttajien että syntyperäisen työvoiman osaamista, jotta se vastaisi tehokkaasti työelämän muuttuviin tarpeisiin.

”Maat, jotka ovat onnistuneesti ylläpitäneet talouden kasvuedellytyksiä maahanmuuttopolitiikallaan, ovat panostaneet myös koulutukseen. Hankkeessa tehdyt mallisimulaatiot osoittavat, että maahanmuuttajien kouluttamisen lisäksi kantaväestön osaamista tulee vahvistaa, jotta työvoima voi joustavasti siirtyä eri toimialojen välillä”, korostaa tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.

Pienet muutokset voivat tuottaa suuria kasvuvaikutuksia

Raportissa testataan lisäksi, miten erilaiset muutokset työn tuottavuuteen, korkean teknologian tuotteiden vientikysyntään ja syntyvyyteen auttaisivat vastaamaan talouden haasteisiin. Tehdyt muutokset ovat realistisia, mutta vaatisivat konkreettisia politiikkapäätöksiä toteutuakseen.

Vaikutukset talouskasvuun 2040-luvulle tultaessa olisivat huomattavia. Tutkimuksen perusskenaariossa, jossa tämänhetkiseen talouden kehitykseen ei oleteta merkittäviä muutoksia, on kansantuotteen kasvu henkeä kohden keskimäärin 1,2 prosenttia. Vaihtoehtoisissa skenaarioissa se kuitenkin voi nousta noin 1,6-1,8 prosenttiin, jos tavoitellut lisäykset osaamiseen ja työvoimaan toteutuvat.

Tutkimuksessa on yhdistetty uudella tavalla määrällistä ja laadullista tutkimusta. Talouden skenaarioiden mallinnus tehdään laskennallisella yleisen tasapainon mallilla, mutta siihen on yhdistetty eri alojen asiantuntijoiden tulevaisuustyöpajoissa hahmottelemia muutosajureita muun muassa osaamisen, maahanmuuton ja koulutuksen osalta. 

Koko tutkimusraportti ”Millaista osaamista Suomi tarvitsee 2040? PTT raportteja 269” on luettavissa PTT:n kotisivuilta osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/millaista-osaamista-suomi-tarvitsee-vuonna-2040.html Raportti on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Hankkeen infograafi on osoitteessa https://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/uutiset/millaista-osaamista-suomi-tarvitsee-2040-infograafi

Lisätietoja
Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen, PTT, olli-pekka.ruuskanen@ptt.fi, 040-6415732
Tutkimuspäällikkö Juha Honkatukia, Merit Economics, juhahonkatukia@gmail.com, 029-524611