Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Ruotsin ruokaturva ei riipu Suomesta

1.kesäkuu 2020
Tapani Yrjölä
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

 

Kirjoittaja on PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä /// Twitter:TapsaPTT

Alkuvuodesta on uutisoitu, kuinka Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on niin matalalla tasolla, että se uhkaa maan ruokaturvaa. Vertailun vuoksi on kerrottu, että kun Suomessa ruuan omavaraisuusaste on noin 80 prosenttia, on se Ruotsissa laskenut vain puoleen.

Ruuan omavaraisuusasteen suhteen lukuja ei liene syytä epäillä. Mutta mitä lukujen taakse kätkeytyy ja kuinka paljon Suomi aidossa kriisitilanteessa pystyisi Ruotsia auttamaan?

Ruotsi toi viime vuonna elintarvikkeita vajaan 165 miljardin kruunun arvosta. Ylivoimaisesti suurin osa tuonnista oli kalaa. Toiseksi suurin tuontiartikkeli oli hedelmät ja marjat perässään juusto, vihannekset, kahvi, leipä ja leivonnaiset, naudanliha, kaakao ja sianliha.

Suomesta viedään Ruotsiin elintarvikkeita. Eniten vietyjä elintarvikkeita ovat viljat, voi, perunat, kananmunat sekä sian- ja naudanliha. Suomesta siis viedään paljolti peruselintarvikkeita. Toisaalta Suomen vienti ei pääosin ole niitä tuotteita, joita Ruotsiin tuodaan eniten. Sen perusteella Ruotsin ruokahuolto ei ole riippuvainen Suomesta tuotavista elintarvikkeista.

Kun tarkastellaan Suomesta Ruotsiin vietävien elintarvikkeiden omavaraisuusastetta Ruotsissa, huomataan, että niiden osalta tilanne ei ole järin huolestuttava. Voin omavaraisuusaste on 57 prosenttia ja sianlihan 55 ja naudanlihan 77 prosenttia. Viljan ja kananmunien osalta Ruotsi on kuitenkin yliomavarainen.

Väitettä elintarvikkeiden omavaraisuusasteen laskusta kuitenkin tukee se, että lähes kaikkien tuotteiden omavaraisuusaste on pienentynyt viime vuosikymmenen aikana. Perunan omavaraisuusaste oli vuonna 2010 yli 160 prosenttia, mistä se on pudonnut vajaaseen 100 prosenttiin.

Suomesta tuotujen elintarvikkeiden osuus ruotsalaisesta kulutuksesta on varsin vähäinen, vain muutaman prosentin luokkaa. Tässäkin voi muodostaa merkittävän poikkeuksen, sillä viime vuosina neljäsosa Ruotsissa syödystä voista on ollut suomalaista.

Ruotsista on uutistietojen mukaan koronakriisin koitteessa huudeltu hädissään ruuan perään meille päin. Suomalaista ruokaa tosiaan syödään Ruotsissakin. Esimerkiksi suomalaista naudanlihaa käytetään Ruotsissa ja sitä markkinoidaan laadun takeena. Suomalaisten raaka-aineiden käyttö on siis ainakin paikoin varsin läpinäkyvää. Ne eivät kuitenkaan ole huoltovarmuuden näkökulmasta välttämättömiä.

Takavuosina suomalaiset kantoivat Ruotsista voita. Nyt voi on ainoa elintarvike, jonka riittävyys Ruotsissa on riippuvaista Suomesta.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.6.2020

Korjaus; Kolumnissa oli virhe koskien Ruotsin omavaraisuutta sian- ja naudanlihan suhteen, joiden suhteen Ruotsi ei myöskään ole yliomavarainen. Luvut on muutettu 2.6.