Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Maine on metsärahaston tärkein valuutta – tuottotavoitteeseen ei kannata pyrkiä hinnalla millä hyvänsä

22.syyskuu 2021
Matti Valonen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Matti Valonen /// Twitter: mavalonen

Yksityisten metsänomistajien omistama metsäala on vähenemässä. Metsäkeskuksen viime viikolla julkaisemien tietojen mukaan yksityisten omistajien metsäomistus vähentyi kahden viime vuoden aikana 141 000 hehtaarilla. Pääasialliseksi syyksi nimettiin metsien myynti metsärahastoille, yhtiöille ja säätiöille. Metsärahastot lienevät kasvattaneet omistuksiaan eniten, sillä ne ovat ostaneet merkittävän osan myyntiin tulevista metsätiloista.

Metsärahastojen omistaman metsäalan tarkastelu ei ole helppoa. Metsärahastoja hallinnoidaan osakeyhtiöinä, kommandiittiyhtiöinä, erikoissijoitusrahastoina ja yhteismetsinä. Verohallinnon aineistoista ne on kuitenkin mahdollista yksilöidä muiden tietolähteiden perusteella.

Luonnonvarakeskuksen mukaan metsärahastot omistivat 260 000 hehtaaria vuonna 2016. Vuoteen 2020 mennessä metsärahastojen omistukset olisivat kasvaneet julkisuudessa esitetyn arvion mukaan 400 000 hehtaariin. Tämä vastaa reilua kahta prosenttia Suomen metsäalasta.

Suomeen on rekisteröity seitsemän metsärahastoa ja seitsemän metsärahaston syöttörahastoa. Syöttörahastojen avulla voidaan halutessa syöttää sijoittajilta kerättyä pääomaa varsinaiseen metsärahastoon. Suomessa metsää omistavat myös ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot, mutta niiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Suomen metsäteollisuuden puunsaannin, metsien virkistyshyötyjen, monimuotoisuuden ja hiilensidonnan kannalta on tärkeää, miten metsiä hoidetaan. Lain ja metsäsertifikaattien asettamissa raameissa metsänomistaja voi omien tavoitteidensa pohjalta päättää miten metsiään hoitaa.

Omistuksen aikajänne on keskeinen asia, mikä erottaa metsärahastot muista metsänomistajista. Rahasto perustetaan tietyksi ajaksi, jonka lopussa omistuksesta irtaudutaan myymällä metsät toiselle rahastolle tai muulle omistajalle. Päämääränä on, että sijoittaja saisi vähintään tavoitteeksi asetetun tuoton. Tavoitteisiin pitää yrittää päästä, sillä jos ne täyttyvät, on rahastoyhtiön helpompi saada sijoittajia tuleviin rahastoihinsa. Tuottotavoitteiden saavuttamisessa tärkeimmässä osassa on puunmyyntitulot, mutta esimerkkejä löytyy jo suojelukohteiden hyödyntämisestä tulonlähteenä.

Metsärahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden tärkein valuutta on kuitenkin maine. Jos maine menee, sitä ei helpolla saa takaisin. Siksi tuottotavoitteisiin ei kannata pyrkiä keinolla millä hyvänsä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.9.2021