Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Kustannustehokkaasti kohti hiilineutraalia maataloutta

29.marraskuu 2021
Päivi Kujala
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala /// Twitter: PaiviKujala

Mikkelin kaupungin päätös käyttää vain kotimaista ruokaa tarjoilussaan osana ilmasto-ohjelmaansa on hieno positiivinen signaali syksyn aikana tiivistyneeseen maatalouden ilmastokeskusteluun. Kestävästi tuotetun kotimaisen ruuan puolesta on tarpeen toimia, sillä maatalouden tuottavuuden kehitys ja huoli kannattavuudesta on hukkunut päästövähennyksistä käytävän keskustelun alle.

Ilmastopolitiikassa asetettujen tavoitteiden vuoksi maatalouden ympäristönsuojelun painopiste on siirtynyt ilmastotoimiin. Viljelyksessä olevat pellot ja hoidettu maaseutumaisema ovat lisänneet luonnon monimuotoisuutta samalla, kun ne ovat tuottaneet yhteiskuntaan taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista kestävyyttä. Osa ilmastotoimien keinoista on samoja kuin aiemmin ympäristönsuojelussa ja osa täysin uusia. Se seikka säilyy, että viljelijät tekevät suojelutyön.

Ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa nopeasti, mutta tutkimustyö keinojen kustannustehokkuudesta on vasta aluillaan. Lisää tietoa tarvitaan erityisesti viljelykasvien hiilensidonnasta, maaperän päästöistä ja toimenpiteiden kustannuksista. Kustannustehokkuuden näkökulmasta parhaassa tapauksessa ilmastotoimet voivat tuottaa yhtä aikaa taloudellisia hyötyjä ja ilmastohyötyjä. Maksimoimalla viljelykasvien sadontuottoa voidaan lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Esimerkiksi turvemailla nurmialan lisääminen yksivuotisten kasvien sijaan tuottaa ilmastohyötyjä ja kivennäismailla viherlannoitusnurmi lisää maaperän hiilensidontaa parantaen maaperän kasvukuntoa.

Maankäyttösektorin ilmastotoimien kustannustehokkuutta laskettaessa huomioidaan yksityisen maanomistajan ja yhteiskunnan kustannukset sekä tulojen muutos. Laskentaa tehdessä havaintona on, että ympäristökorvausten hallinnoinnista, maksatuksesta ja valvonnasta aiheutuvien kustannusten jyvittäminen yksittäisille toimenpiteille on käytännössä vaikeaa toimenpiteiden lukuisuuden ja monikerroksisen hallinnon vuoksi. Samalla huomattavaa on, että maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ilmastotoimien toteutuksen täytyy tapahtua ainakin osittain markkinoilta saatavilla tuloilla. Toimenpiteiden toteutus ei voi olla vain tukijärjestelmän varassa.

Maaseutuparlamentin julkilausumassa todetaan, että on vastuullista turvata maaseudun elinkeinojen jatkuminen siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tässä on haaste kestävälle rahoitukselle, kestävälle vakuutustoiminnalle ja monelle muulle sektorille, jotka vaikuttavat maaseudun elinkeinojen jatkuvuuteen. Suomalaiset viljelysmaat ja tuotantoeläimet voi nähdä osana ratkaisua ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.11.2021