Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Koronakriisin jatkohoito

22.kesäkuu 2020
Janne Huovari
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari //// Twitter: @jhuovari

 

Lue kaikki koronaan liittyvät ennusteet ja analyysit täältä

Lue myös: Korona teki talouteen kymmenen prosentin kuopan – toipuminen käynnissä

Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua. 

Älä anna koronan levitä uudelleen. Talouden, kuten myös terveyden, kannalta tärkeintä on estää koronatartuntojen uusi vauhtiin pääsy. Tämä tarkoittaa luultavasti myös taloutta haittaavia rajoitustoimia. Ensimmäinen aalto kuitenkin osoitti, että nopealla reagoinnilla ja tehokkailla toimilla rajoitusten ei tarvitse olla talouden kannalta kovin rankkoja. Taiwan on hyvä esimerkki. Rajoitustoimien välttelyllä ei sen sijaan vältetä taloudellisia kustannuksia. 

Tee finanssipolitiikkaa ajassa. Talouden toipuminen tarvitsee nyt elvytystä, mikä kasvattaa valtion velkaa väistämättä. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin maksun aika ja julkista taloutta täytyy tasapainottaa. Koska sen aika on, riippuu talouden kehityksestä. Nyt kuitenkin korostuu epävarmuus. Meillä ei ole vielä aavistustakaan, millä aikataululla talouden toipuminen sujuu. Sopeuttamisen ajankohtaa on siis vielä turha pohtia. Liian aikaisin sopeutusta ei pidä eikä tarvitse aloittaa, valtio saa velkaa nollakorolla.   

Nyt on uudistusten aika. Talouden kasvuedellytyksiä parantavat uudistukset vähentäisivät huolta velan kasvusta huomattavasti. Työllisyysastetta pitää nostaa, se edellyttää muun muassa eläkeputken poistoa. Tuottavuuden kasvu pitää saada nopeammaksi. Koulutukseen ja tutkimukseen pitääkin panostaa enemmän, olemme jäämässä niissä jälkeen kilpailijamaista. Sote-uudistus täytyy saada maaliin niin, että hoito tehostuu. Ilmastonmuutoksen torjunta voidaan yhdistää elvytykseen. 

Pidä huolta kilpailukyvystä. Suomi pyrkii ulos finanssikriisistä kovilla palkankorotuksilla, kun muualla palkat joustivat alaspäin. Kilpailukyvyn korjaamisessa meni sen jälkeen pitkään. Nyt alla on onneksi melko maltilliset korotukset, mutta edelleen puuttuvat monien kilpailijamaiden joustot. Suomessa lukitaan palkat liian pitkäksi ajaksi eteenpäin. Kun maailma muuttuu, palkat eivät. 

Estä eurokriisin uusiminen. Toipuminen finanssikriisistä tyssäsi eurokriisiin. Se pitää välttää tällä kertaa. Suomen talous on riippuvainen muun Euroopan kasvusta, ja matalan korkotasomme takaa EKP. Akuuttia hätää ei ole, mutta koronakriisin aiheuttamien massiivisten alijäämien rahoitus täytyy hoitaa kestävällä tavalla. Tämä tulee vaatimaan melkoista poliittista ja lainopillista akrobatiaa, ja ratkaisuja, joihin kukaan ei voi olla tyytyväinen. Eurokriisin uusiminen tulisi kuitenkin kalliiksi. 

Poikkeusoloista huolimatta koronakriisin ensimmäinen vaihe oli luultavasti se helpoin. Hallitusta odottaa hyvin haastava aika ja vaikeat päätökset. Nyt tarvitaan myös turnauskestävyyttä. Korona ja sen aiheuttamat ongelmat eivät ole nopeasti poistumassa, vaikka nyt Suomessa näyttääkin valoisammalta. 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.6.2020