Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Korona ja talous - lue kaikki PTT:n koronaennusteet ja analyysit erikoissivultamme

Pellervon taloustutkimuksen erikoissivu kokoaa yhteen kaikki tutkimuksemme ja analyysimme koronaviruksen talousvaikutuksista. Tutkijamme ovat seuranneet epidemian vaikutuksia talouteen jo alkukeväästä lähtien. Päivitämme sivua sitä mukaa, kun uusia julkaisuja ilmestyy. Uusin julkaisu on aina listan päällimmäisenä. Jokainen otsikko toimii suorana linkkinä julkaisuun.

PÄIVITETTY 24.7.

Miten korona liikuttaa asuntomarkkinoita ja asuntojen hintoja?

20.7.2020: Koronan jälkeisessä ajassa etätyö tulee lisääntymään. Myös asumispreferenssit liikahtavat. Näistä käänteistä huolimatta kasvukeskusten pitovoima pysyy vahvana, eikä koronakriisi ei muuta asuntomarkkinoiden isoa kuvaa, arvioi asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomistimme Peetu Keskinen. Kriisi kuitenkin vahvistaa asuntomarkkinoiden eri sävyjä. Lue lisää täältä.

--

Koronakriisin jatkohoito

22.6.2020: Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua. Lue lisää täältä

--

Korona toi Suomen maataloudelle lisää rahaa Brysselistä

18.6.2020: Suomen EU:lta saamat maataloustukiin käytettävät rahamäärät määritetään EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä (Multiannual Financial Framework, MFF). Neuvottelut rahoituskehyksestä ohjelmakaudelle 2021-27 ovat vielä kesken. Lue lisää täältä

--

Korona teki talouteen kymmenen prosentin kuopan - toipuminen käynnissä

16.6.2020: Huhtikuu oli pahin koronakuukausi Suomessa ja laajemminkin Euroopassa. Kuun puolenvälin maissa tautitapausten määrä alkoi laskea, ja toukokuussa rajoituksia alettiin purkaa. Toukokuussa kulutus alkoikin toipua. Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana. Tuotannon suhdannekuvaajan mukaan Suomen tuotanto oli huhtikuussa -7,9 prosenttia viime vuodesta. Lue lisää täältä

--

Korona on maailmanlaajuinen koe

8.6.2020: Korona-aika on pakottanut useimmat meistä pysähtymään ja miettimään omia arvojamme. Ihmiset ovat hakeneet kokemuksia pistäytymällä metsässä ja upottamalla sormensa multaan, lämmittämällä kotisaunan ja olemalla omien ajatustensa kanssa. Merkityksellisyyttä ovat lisänneet perhe sekä puhelut tärkeiden ihmisen kanssa pitkän ulkomaanmatkan sijaan. Lue lisää täältä

--

Koronakriisi on iskenyt rajusti työmarkkinoille - työllisyystavoitteessa palattiin kertaheitolla lähtöruutuun

27.5.2020: Mitä tuoreet työllisyystilastot kertovat koronan vaikutuksista suomalaisten työllisyyteen ja työttömyyteen? Vanhempi ekonomisti Henna Busk ja ennustepäällikkö Janne Huovari perkaavat uusimpia lukuja blogissaan. Lue lisää täältä.

--

Ilmastonmuutos kurkistaa koronan takaa

25.5.2020: Yhteiskunnallinen huomio on keskittynyt Covid-19-pandemiaan. Uudet uhat eivät kuitenkaan ole poistaneet vanhoja. Vastaaminen ilmastonmuutoksen negatiiviisin vaikutuksiin odottaa paluuta poliittisen päätöksenteon keskiöön. Aika on käsillä, kun rajoitusten poisto onnistuu ja paluu normaaliin alkaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on käytettävissä useita keinoja, joiden tehokkuus ja kustannus sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle vaihtelevat. Lue lisää täältä.

--

Miten ravintoloiden sulkeminen vaikuttaa koko ruokaketjun rahavirtoihin?

14.5.2020: Ravintoloiden kiinniolo tekee ison loven kaikkien ruokaketjun toimijoiden tuloihin. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden on kerättävä joka päivä viiis miljoonaa euroa aiemmin ravintoloista tullutta liikevaihtoa jostain muualta. Tutkimusjohtaja Hanna Karikallio arvioi blogissaan ruuan rahavirtoja ja niiden muutoksia koronakriisissä. Lue lisää täältä.

--

Automaattiset vakauttajat tasoittavat talouden huojuntaa koronakriisissä

23.4.2020: Pelkkien tukipakettien vertailu saattaa antaa virheellisen kuvan finanssipolitiikan virityksestä, koska joissain maissa automaattisilla vakauttajilla on merkittävä rooli suhdannevaihteluiden tasoittamisessa. Mitä vakauttajat ovat ja miten suuria ne Suomessa ovat kansainvälisesti verraten? Lue lisää täältä.

--

Monipuolisuudella selvitään myös tulevissa kriiseissä

20.4.2020:  Miten myllerrys maailmalla vaikuttaa sellun kysyntään? Entä, kuinka metsäsektori voisi jatkossa varautua paremmin erilaisiin kriiseihin.  Lue lisää täältä.

--

Kotimaisen lihan kulutus kasvaa – nouseeko tuottajahinta?

17.4.2020:  Koronakriisin seurauksena lihaa siis syödään enemmän kotona ja lihan kotimaisuusaste nousee, mutta samalla kulutus siirtyy halvempiin ruhon osiin. Miten tämä kaikki vaikuttaa lihan hintaan? Lue lisää täältä.

--

Kehysriihen päätökset nostavat suorien koronatukien koon eurooppalaisessa vertailussa suureksi

8.4.2020: Hallituksen kehysriihi teki uusia päätöksiä koronatuista. Miten päätökset vaikuttavat Suomen tukipakettiin kansainvälisessä vertailussa? Ekonomistimme arvioivat ratkaisuja tuoreeltaan. Lue lisää täältä.

--

Voiko valtioiden tukipaketteja verrata? Miltä Suomen paketti näyttää koostumukseltaan ja kooltaan?

PÄIVITETTY 14.4. // 7.4.2020: Ennustepäällikkö Janne Huovari ja ekonomisti Peetu Keskinen vertailevat eri maiden korona-tukipakettien kokoa. Yritysten tukien ja verolykkäysten osalta Suomen paketti on varsin suuri. Mukana vertailussa ovat Suomi, Ruotsi, Saksa, Ranska, Britannia, Italia, Espanja ja Yhdysvallat. Lue lisää täältä.

--

Ruuan hinta pysyy kurissa koronakriisistä huolimatta - uhkana valtioiden vientirajoitukset

7.4.2020: Maa- ja elintarviketalouden ennusteen mukaan koronakriisi voi lyhytaikaisesti nostaa ruuan hintaa, mutta ruokahuolto Suomessa ei ole uhattuna. Kotimaiseen maatalouteen perustuva toimiva elintarvikeketju sekä hyvät ja toimivat kauppasuhteet takaavat, että ruokaa on riittävästi. Suurin uhka globaalille ruokajärjestelmälle on suurten viejämaiden mahdollisesti asettamat vientirajoitukset ja -kiellot. Lue lisää täältä.

--

Metsäsektori selviää koronakriisistä monia aloja paremmin – sahateollisuus ja pienyritykset kärsivät eniten

31.3.2020: Ennusteemme mukaan koronakriisi iskee metsäsektorin eri toimijoihin hyvin vaihtelevasti. Kokonaisuudessaan ala selvinnee monia muita toimialoja paremmin, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. Eniten kärsii mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tilanne ei aja tuotantoketjun pienempiä yrityksiä konkurssiin. Lue lisää täältä.

--

Miten maatalous pärjää jos ulkomaista kausityövoimaa ei saakaan?

30.3.2020: Hanna Karikallio pohtii kolumnissaan, miksi ulkomaisesta kausityövoimasta on tullut niin tarpeellinen maataloudessa, että ilman sitä ei ole pärjätty enää vuosiin. Entä mitä tehdä, jos työvoimaa ei koronatilanteen vuoksi saakaan entiseen tapaan? Lue lisää täältä.

--

Ennuste: Suomella todennäköisesti edessään hitaan toipumisen tie

24.3.2020: Kansantalouden ennusteemme arvioi, että Suomen taloudella on edessään hidas toipuminen koronan aiheuttamista vahingoista. Myös muut skenaariot ovat mahdollisia. Talous kuitenkin palautuu taudin hellittämisen jälkeen, kunhan emme anna tuotantokapasiteetin tuhoutua konkursseissa ja viruksen pahin vaikutusaika saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Lue lisää täältä.

--

Nopeat rajut koronatoimet säästävät ihmishenkiä ja antavat paremman mahdollisuuden talouden toipumiseen

17.3.2020: Ennustepäällikkö Janne Huovari arvioi blogissaan hallituksen koronatoimenpiteiden vaikutuksia ja tehokkuutta. Viruksen taltuttaminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtis toimenpide. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä, ja se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisin jälkeen. Lue lisää täältä.

--

Koronavirus on yksi metsäalan isoista kysymysmerkeistä

16.3.2020: Tutkimusjohtaja Paula Hornen mukaan koronan vaikutukset metsäalaan näkyvät ensin lopputuotteiden kysynnässä ja kuljetusten vaikeutumisessa. Pehmopapereiden kysyntä maailmalla lisääntyy taudin myötä, mutta tien tehtaalta käyttäjille pitää myös sujua. Täysin oman vaikutuksensa toisivat laajat karanteenit metsä-, kuljetus- tai kaupansektoreilla. Lue lisää täältä.

--

Korona ja sikarutto tuovat paljon muutoksia Kiinan ja koko maailman sianlihamarkkinoille

2.3.2020: Maatalousekonomisti Suvi Rinta-Kiikka arvioi, mitä vaikutuksia sianlihalle on koronaviruksen ja Kiinaakin jo aiemmin koetelleen afrikkalaisen sikaruton ASF:n seurauksena. Vaihtoehtoisten proteiinien tarve on antanut Kiinalle muun muassa lisäpontta panostaa siipikarjanlihan tuotannon lisäämiseen. Lue lisää täältä.

--

Koronavirus huojuttaa myös metsäalaa

24.2.2020: Koronavirusepidemian leviäminen on terveyden lisäksi riski maailmantaloudelle, sanoo metsäekonomisti Matti Valonen. Osassa Kiinaa yhteiskunta on pysähtynyt ja ihmiset on määrätty pysymään kodeissaan. Kiinan tapahtumat heijastuvat maailmantalouden kautta Suomenkin metsäteollisuuteen. Lue lisää täältä.