Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

Keski-Euroopassa ennennäkemättömät metsätuhot

25.syyskuu 2019
Marjo Maidell
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidell

Keski-Euroopan puumarkkinat ovat sekaisin. Viime talvien lumi- ja myrskytuhot yhdistettynä lämpimiin kesiin ja villiintyneisiin kaarnakuoriaiskantoihin ovat kasvattaneet vahingoittuneen kuusiraakapuun tarjontaa yli tarpeen. Kuolevaa puuta on metsissä niin paljon, että sen korjuu tulee jatkumaan vuosia. Pohjolaan kantautuva viesti on, että metsätuhojen laajuus on ennennäkemätön ja seuraukset tulevat tuntumaan pitkään.

Esimerkiksi Tšekeissä ennakoidaan vuoden 2019 tuhopuun määrän olevan noin 30 miljoonaa kuutiota, joka on lähes kaksinkertainen määrä keskimääräisiin vuotuisiin hakkuihin verrattuna. Määrä vastaa tukkipuun hakkuita Suomessa vuonna 2018. Yksin viime vuonna syntyneiden kaarnakuoriaistuhojen arvioidaan tuoneen tšekkiläisten metsänomistajien lompakkoon noin 800 miljoonan euron loven, johon toivotaan tuhokorvauksia valtiolta.

Keväällä julkaistun, Euroopan Metsäinstituutin selvityksen mukaan yksi tärkeä syy massiivisille kaarnakuoriaistuhoille on kuusen yleistyminen Keski-Euroopassa. Hyvien kasvuominaisuuksien ja vahvan kysynnän ansiosta kuusen suosio on kasvanut ja sitä on istutettu myös sopimattomille kasvupaikoille. Näin on syntynyt yksipuolista, stressitekijöille kuten kuivuudelle haavoittuvaista puustoa, joka on kaarnakuoriaisten mieleen.

On epätodennäköistä että Keski-Euroopassa koetut metsätuhot toteutuisivat Suomessa samassa mittakaavassa. Tähän vaikuttaa mm. metsänhoidolliset erot (Suomessa puuston keskitilavuudet ovat alhaisemmat), puun kasvava kysyntä, hyvä tieverkosto ja toimivat viestintäkanavat metsänomistajiin päin.

On silti odotettavissa, että metsätuhot Suomessa lisääntyvät. Varautuminen on jo alkanut, sillä metsätuhoja koskevaa lainsäädäntöä arvioidaan uudelleen paraikaa. Lisäksi varautumista tukisi esimerkiksi panostaminen seurantajärjestelmiin, sillä nopea reagointi on tuhojen rajaamisessa tärkeää. Euroopan metsäinstituutin raportti korostaa myös metsän puulajisuhteiden, ikärakenteen ja eri maankäyttömuotojen vaihtelevuuden ja monipuolisuuden merkitystä - tuhohyönteisten on helppo levitä laajoilla, puustoltaan yhtenäisillä alueilla.

Luonnonvarakeskuksen mittaamiin koealoihin perustuen 30 prosentilla suomalaisesta metsämaasta kasvaa vain yhtä puulajia. Puuston yksipuolisuus on yksi tuhoille altistava tekijä, joka kannattaa muistaa metsänuudistuksessa ja taimikonhoidossa.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 25.9.2019