Blogi

Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.

"Energiapuu lähtee metsästä rahalla" Anna-Kaisa Rämö, 27.9.2006

  • Suomessa on arvioitu olevan 13–15 miljoonan kuutiometrin suuruinen energiapuureservi. Taloudellisesti tästä voidaan nykyisin hyödyntää likimain puolet eli noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä.

    Metsähaketta käytetään Suomessa tällä hetkellä noin kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Energiapuureservin puitteissa käyttöä voitaisiin siis lisätä.

    Metsässä pystyssä oleva energiapuu ei kuitenkaan sellaisenaan lisää puun energiakäyttöä, vaan puu on saatava metsästä markkinoille ja energialaitosten käyttöön. Tehokkaan korjuuketjun lisäksi myös metsänomistajien rooli on ratkaiseva.

    PTT:n vuonna 2000 tehdyssä tutkimuksessa metsänomistajat suhtautuivat myönteisesti puun energiakäyttöön ja olivat kiinnostuneita tarjoamaan energiapuuta markkinoille.

    Hiljattain valmistuneen tutkimuksen mukaan sama myönteisyys vallitsee metsänomistajien keskuudessa edelleen. Valtaosa metsänomistajista myös korjaa polttopuuta metsistään ja käyttää sen itse. Melko pieni osa, eli noin joka seitsemäs metsänomistaja, sen sijaan tarjoaa metsähaketta markkinoille.

    Toistaiseksi metsähaketta ovat tuoneet markkinoille lähinnä ainespuukauppoja aktiivisesti tekevät maanviljelijämetsänomistajat sekä suurten metsätilojen omistajat. Näillä metsänomistajilla on runsaasti puuvaroja, ja he ovat myös jatkossa merkittävä energiapuuta tarjoava ryhmä.

    Puuvarat asettavat kuitenkin rajat heidänkin tarjonnalleen, eikä kovin suurta metsähakkeen käytön kasvua voida näiden metsänomistajien varaan enää laskea. Energiapuuta on siten saatava yhä enemmän myös pienemmiltä metsätiloilta ja vähemmän aktiivisten metsänomistajien metsistä. Näiden metsänomistajien aktivoiminen onkin suuri haaste.

    Viime vuosina metsähakkeen käyttö energiantuotannossa on perustunut hyvin suurelta osin ilmaiseen raaka-aineeseen, joka on pääosin luovutettu ainespuukauppojen yhteydessä.

    Vielä 2000-luvun alussa metsänomistajat antoivat melko suuren osan metsistään korjatusta energiapuusta käyttäjälle ilmaiseksi. Näiden metsänomistajien osuus on kuitenkin vähitellen pienentynyt, ja yhä useammin metsänomistaja haluaa maksun energiapuustaan.

    Esimerkiksi vuonna 2000 hakkuutähteitä oli valmis antamaan ilmaiseksi kaksi viidestä ja pienpuuta noin joka viides metsänomistaja. Viisi vuotta myöhemmin metsähakkeen oli valmis luovuttamaan ilmaiseksi enää noin joka viides ja pienpuun harvempi kuin joka kymmenes metsänomistaja.

    Metsänomistajia motivoi energiapuun korjuuseen yhä ensisijaisesti metsänhoidolliset syyt, mutta taloudelliset tekijätkään eivät näytä olevan vailla merkitystä. Taloudellista houkuttelevuutta parantaa energiapuusta maksettava selkeä rahallinen korvaus. Tähän suuntaan on viime aikoina mentykin, kun yhä useampi puun ostaja on alkanut maksaa korvausta metsähakkeesta. Markkinoille tulevaa puumäärää lisää myös yhtenäinen hinnoittelu ja selkeät pelisäännöt energiapuun mittauksessa. Markkinoiden kehittyessä kasvava energiapuutarve saataneen siten tyydytettyä.

    anna-kaisa.ramo@ptt.fi