Tutkijoidemme kolumneja sekä juttuja tutkimusaiheistamme ja teemoistamme.
Koronaviruspandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat olleet tärkeimpiä asioita ihmisten mielissä ja uutisaiheissa keväällä. Tilanne suinkaan ole ohi, vaikka toivottavasti saamme kesän hengähtää. On tärkeä muistaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä työ sekä työ kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jatkuneet myös näissä poikkeuksellisissa oloissa.
Tarkastelimme, mitä kansainvälinen ja kotimainen tutkimuskirjallisuus sanoo työttömyysturvan työllisyysvaikutuksista. Tässä muutamia keskeisiä havaintoja. Pääosin ansiosidonnaisen päivärahan kaltaisia korvauksia tarkasteleva kirjallisuus osoittaa, että työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason lasku molemmat keskimäärin lyhentävät työttömyysjaksojen pituuksia etuuksien saajien joukossa. Työttömyysturva pidentää työttömyysjaksoja, koska se vähentää työn vastaanottamisen taloudellisia kannustimia, mutta myös, koska työttömyysturva mahdollistaa valikoivamman työn vastaanottamisen.
Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitus suomalaiselle maataloudelle ei peloista huolimatta laske seuraavalla ohjelmakaudella, kirjoittavat PTT:n maatalousekonomistit Heini Lehtosalo ja Tapani Yrjölä
Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana, kirjoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari. Epävarmuutta on kuitenkin vielä paljon. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
