Syksyn ennustekausi starttaa kansantalouden ennusteella 12.9. Pääpaino syyskuussa onkin ennusteiden tekemisessä. Sen sijaan kesän aikana tusinallinen projekteja harppoi eteenpäin ja yksi niistä saatettiin maaliinkin, eikä vähiten kesän tutkimusharjoittelijoidemme ansiosta. Monien muiden PTT:läisten lomaillessa alkukesästä aloittaneet harjoittelijat syventyivät soveltavan taloustutkimuksen maailmaan, itselle tuttuihin tai aiemmin tuntemattomiin aiheisiin.
Parin viikon takainen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n maankäyttöraportti nosti taas kiivaan keskustelun maankäytön ilmastovaikutuksista. Raportin keskeinen viesti oli, että maailmanlaajuisesti maata käytetään ilmaston ja luonnon kannalta tuhoisalla tavalla. Isoimmat ongelmat eivät ole Suomessa, niin kuin kaikki tiedämme, mutta meidän pitää näyttää myös itse pystyvämme päästövähennyksiin, jotta voimme vaatia vaikeita toimia muilta. Suomella on tärkeä tehtävä yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaatia tiukempia toimia mailta, joissa tarvitaan suuria muutoksia vallitseviin käytäntöihin.
Uudet ideat ovat talouskasvun tärkein tekijä. Arvonlisään myötävaikuttaakseen uudet ideat voivat koskea arvoketjujen toimintaa suppeasti tai laajasti. Joka tapauksessa ne parantavat sitä tuottajat ja kuluttajat linkittävää toimintaa, jonka kautta raaka-aineista saadaan kuluttajien tarpeet tyydyttäviä hyödykkeitä. Ideat voivat koskea niin ydintoimintaa kuin tukitoimintoja.
Suomalaisten asumismenojen kasvu jatkuu, joskin aiempaa hitaampana vuosina 2019-2021, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n vuotuinen asumismenoselvitys. Menojen vuosittainen nousu on asuinpaikasta, asumismuodosta ja kotitalouden tyypistä riippuen noin 1,5 - 2,5 prosenttia.
Maatalous digitalisoituu muun talouden tavoin. PTT on selvittänyt tähän liittyviä tavoitteita. Asiantuntijoiden mukaan digitalisaatio avaa maataloussektorille paljon mahdollisuuksia saavuttaa taloudellisia hyötyjä ja helpottaa alan ahdinkoa.
Tiedostamme harvoin kaikki ne hyödyt, joita ympäristö ja sen ekosysteemit meille tuottavat – siitä huolimatta, että kesälomalla olemme käyttäneet niitä päivittäin. Olemme kalastaneet, poimineet marjoja tai hypänneet veteen. Näistä hyödyistä käytetään tieteessä nimeä ekosysteemipalvelu. Uiminen on eräs ekosysteemipalvelu sekin!
Ihminen ei ole kovin hyvä arvioimaan riskejä, ja se voi johtaa sekä yli- että alivakuuttamiseen. Miten vakuutuslukutaitoa voitaisiin kohottaa, pohtii tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
Eläinsuojeluasiamiehen viran uudelleen perustaminen on hyvä ajatus, kirjoittaa maatalousekonomistimme Tapani Yrjölä. Viran sijoituspaikka sen sijaan herättää kysymyksiä.
Lammasbuumista lihatiskeillä on huhuiltu, mutta pitäisi muistaa lampaanlihasektorin pienenpieni koko, huomauttaa maatalousekonomisti Johannes Piipponen.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: |
|
|
