Muuttaako tieto eri ammattien työnäkymistä sitä, miten lukiolainen valitsee koulutussuuntansa? Entä lisääkö tieto työmarkkinoista työttömien työllistymistä? Näitäkin kysymyksiä voidaan selvittää kokeilemalla.
Finanssipolitiikan vastaukset koronakriisiin ovat todellisuudessa suurempia kuin mitä pelkkien tukipakettien perusteella voisi kuvitella. Tähän ovat syynä ns automaattiset vakauttajat, joiden toimintaa eri Euroopan maissa pohditaan tässä blogissa.
Kemiallisella metsäteollisuudella on kohtuullisen hyvät asemat koronakriisistä selviytymiseen, erityisesti kun teollisuutta tarkastellaan kokonaisuutena. Kun asiaa katsoo tarkemmin tuote kerrallaan, löytyy merkittäviä eroja.
Maatalousekonomisti Heini Lehtosalo ja Suvi Rinta-Kiikka arvioivat, miten koronakriisi vaikuttaa lihan hintaan. Yksinkertaistettuna markkinat toimivat siten, että kysynnän noustessa ja tarjonnan pysyessä ennallaan tuotteen hinta nousee -- mutta onko se niin yksinkertaista sittenkään?
Sää- ja ilmastoriskien odotetaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Metsäbiotalous tarvitsee varautumisen ja sopeutumisen tueksi uudenlaisia sää- ja ilmastoaineistoja ja -ennusteita. Käynnissä olevassa Säätyö-hankkeessa kehitetään tällaisia tietotuotteita: lumituhoriskiä ja tuulituhoriskiä kuvaavia malleja, sulan maan korjuuolosuhteiden ennustetta ja valtakunnallista vaikutustietokantaa.
Miten keskiviikon kehysriihessä tehdyt uudet päätökset vaikuttavat Suomen koronatukipakettiin? Miltä paketti näyttää vertailussa nyt? Ekonomistimme arvioivat päätöksiä blogissa, lue lisää!
Miten korona vaikuttaa kansantalouteen, metsäteollisuuteen tai ruuan hintaan? Onko Suomen tukipaketti iso vai pieni? Lue täältä PTT:n korona-aiheiset julkaisut niin tiedät.
Mistä eri maiden koronapaketit koostuvat ja miten niitä voi vertailla? Ennustepäällikkö Janne Huovari ja ekonomisti Peetu Keskinen ottavat selvää. Lue lisää!
Koronakriisi voi lyhytaikaisesti nostaa ruuan hintaa, mutta ruokahuolto Suomessa ei ole uhattuna, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n maa- ja elintarviketalouden ennuste. Kotimaiseen maatalouteen perustuva toimiva elintarvikeketju sekä hyvät ja toimivat kauppasuhteet takaavat, että ruokaa on riittävästi. Suurin uhka globaalille ruokajärjestelmälle on suurten viejämaiden mahdollisesti asettamat vientirajoitukset ja -kiellot.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
