Nopean toipumisen jälkeen työllisyys otti joulukuussa takapakkia ja heikkeni marraskuusta vajaa 30000 henkeä. Se kuulostaa paljolta, mutta ei itse asiassa ole kovin paljon suurempi kuin normaali kuukausittainen vaihtelu. Ennustepäällikkö Janne Huovari perkaa blogissaan työllisyyden nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Lue lisää!
Moni Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti on aikanaan ollut talossa myös kesäharjoittelijana. Taskuun kertyi kokemusta ja osaamista, jotka ovat auttaneet opinnoissa ja työuralla. Maatalousekonomisti Johanna Auer ja metsäekonomisti Marjo Maidell kertovat, miten he päätyivät ensin harjoitteluun ja sittemmin töihin meille. Kesärekrymme on parhaillaan käynnissä!
Paluu vapaaseen elämään näyttää vaativan, että valtaosa väestöstä saa koronavirusrokotteen. Myös taloustieteilijöiden ennustamat myönteiset näkymät vuodelle 2021 ovat ehdollisia onnistuneelle rokotukselle. Paljon on pelissä, mutta kuka tätä peliä loppujen lopuksi pelaa? Rokotteen ottaminen on vapaaehtoista, joten väestön rokotuksen onnistuminen riippuu yksilöiden päätöksistä. Ratkaisevina pelaajina olemme siis kaikki me potentiaalisesti rokotettavat.
Suomalaiset taloudelliset tutkimuslaitokset järjestävät vuonna 2021 yhteistyönä hankkeen, jossa edistetään soveltavan taloustieteellisen tutkimuksen tunnettuutta Suomessa ja houkutellaan nuoria taloustieteen pariin. Taloustieteen taju -hankkeessa käsitellään erityisesti nuoria kiinnostavia taloustieteen aiheita sekä alan tutkimusta. Tutkimuslaitosten organisoima hanke on osa Suomen Akatemian Tutkitun tiedon teemavuotta 2021.
Suomalaisella metsänomistajalla on, tiettyjä lakisääteisiä velvoitteita ja rajoitteita lukuun ottamatta, oikeus hoitaa metsiään kuten haluaa. Hänellä on myös oikeus jättää metsänsä hoitamatta, kuten taimikoiden ja nuorten metsien hoitorästit osoittavat.
Haluatko olla mukana tekemässä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä? Oletko kiinnostunut kansantalouden, metsä- ja ympäristöasioiden, maatalouden tai elintarvikemarkkinoiden kysymyksistä? Hae meille kesäharjoittelijaksi tutkimustehtäviin kesäksi 2021.
Viime vuoden lähestyessä loppuaan alkoi some ja muu media täyttyä helpotuksesta raskaan vuoden päättymisestä ja esiin nousi toivo paremmasta seuraavasta vuodesta. Aloin myös itse naiivisti kuvitella, että 1.1.2021 herään täysin uuteen maailmaan – virkeänä, energisenä ja ilman huolta koronasta. Mutta eihän se niin mennyt, ei mikään ollut yhdessä yössä muuttunut. Edelleen on pimeää, energiavarannot vähissä ja tilanne koronan suhteen epävarma.
Syksyn ja talven mittaan tämänkin lehden palstoilla on lietsottu paniikkia viljan loppumisesta. Toki on totta, ettei vuosi 2020 ollut viljantuottajien näkökulmasta hyvä vuosi. Mutta aivan niin huono vuosi ei kuitenkaan ollut viljatilojenkaan vinkkelistä katsottuna.
Koronakriisin seurauksena Suomen julkinen talous on velkaantunut voimakkaasti. Erityisesti valtion budjetin alijäämä on kasvanut, koska valtio on ottanut iskua vastaan myös kuntien puolesta. Valtiovarainministeriö arvioi budjetin alijäämäksi tänä vuonna noin 19,7 miljardia euroa. Tästä vajaa 10 miljardia koostuu koronatilanteen vuoksi päätetyistä kertaluontoisista määrärahanlisäyksistä. Nämä kertaluontoiset menonlisäykset jakautuvat karkeasti puoliksi koronan hoidosta suoraan seuraaviin ja elvytysmielessä tehtyihin menonlisäyksiin.
Puuntuotannon ohella suomalaisilla metsänomistajilla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toteuttamisessa. Metsien taloudellisen arvon varmistaminen, hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen vaativat monipuolisia ratkaisuja, joissa yksityiset metsänomistajat ovat avainasemassa.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
