Mikkelin kaupungin päätös käyttää vain kotimaista ruokaa tarjoilussaan osana ilmasto-ohjelmaansa on hieno positiivinen signaali syksyn aikana tiivistyneeseen maatalouden ilmastokeskusteluun. Kestävästi tuotetun kotimaisen ruuan puolesta on tarpeen toimia, sillä maatalouden tuottavuuden kehitys ja huoli kannattavuudesta on hukkunut päästövähennyksistä käytävän keskustelun alle.
Glasgow’n ilmastokokous päättyi reilu viikko sitten. Kokouksen lopputulemiin sisältyi sekä pettymyksiä että valopilkkuja. Vaikka yhtä mieltä ollaan siitä, että ilmastonmuutosta hillitseviä toimia tarvitaan, toteuttajista ja maksajista on yhä edelleen vaikeaa löytää sopua.
Pellervon taloustutkimus PTT siirtyy vuodenvaihteessa käyttämään suomalaisen Robonomist Oy:n talousdatapalveluja. Muutoksella luodaan yhä monipuolisempia ennusteita ja taloustutkimusta.
Skotlannin ilmastokokouksessa lähes 200 maan edustajat kokoontuivat neuvottelemaan keinoista, joilla voitaisiin merkittävästi rajoittaa maapallon lämpenemistä. Nyt tehtyjen linjausten ja lupausten merkitys nähdään vasta tulevina vuosina, kun on niiden toimeenpanon aika. Selvää on kuitenkin jo nyt, että ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan ilman laaja-alaisia muutoksia yhteiskunnissa.
Tutkimusten mukaan työttömien osaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Työllisyysvaikutuksiltaan tehokkaimpia aktiivisia työvoimapalveluja ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja yksityisen sektorin palkkatuki. On myös viitteitä, että omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella saattaisi auttaa työllistymistä pitkällä aikavälillä.
Tuuppausten tutkijat oppivat Pohjois-Pohjanmaan viljelijöiltä, miten päätöksiä turvemaiden käytöstä tehdään. Matkalta koottuja tietoja käytetään hyödyksi, kun tutkijat alkavat suunnitella tuuppauksia ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Kotimainen lähiruoka on kuluttajien toivelistalla, mutta tieto maatalousyrittäjien arjesta on vain rajallisen joukon tiedossa. Usein unohtuu, että maatalousyrittäjät ovat merkittävässä roolissa myös työpaikkojen tarjoajina. Jotta julkisuuteen saadaan maatalousyritysten näkökulma kansantaloudelliseen keskusteluun, tarvitaan maatalousyritysten barometri, joka julkaistaisiin kaksi kertaa vuodessa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) kehittämä ehdotus eläinten hyvinvointimerkintäkonseptiksi on valmis jatkotyöstettäväksi yhdessä alan toimijoiden kanssa. Ruokapakkauksiin lisättävällä eläinten hyvinvointimerkinnällä voitaisiin kuvata tuotteen ja tuotantotavan laatua eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Suomen metsätalousmaasta yli 50 prosenttia on yksityisomistuksessa, ja metsäteollisuuden käyttämästä kotimaisesta raakapuusta noin 80 prosenttia tulee yksityismetsistä. Raakapuun tarjonnan lisäksi yksityismetsät tuottavat monia muita ekosysteemipalveluja, kuten marjoja ja sieniä, hiilensidontaa, luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja virkistysmahdollisuuksia.
PTT:n ennustepölyt alkavat pikkuhiljaa laskeutua ja nyt on viimeistään aika onnitella jokaista hienosta työstä. Syksyn ennustekausi meni kaikkia odotuksia paremmin – ennustenäkyvyys nousi huippulukemiin.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Sähköposti ptt (at) ptt.fi |
