Suomen kylissä tehdään työtä kestävän kehityksen hyväksi, vaikka asiasta ei aina puhuta kestävän kehityksen termeillä. Näin osoitti PTT:n ja E2 Tutkimuksen äsken päättämä Sujuva arki, parempi elämä -tutkimushanke, jossa kumppanina toimi Suomen Kylät ry. Hankkeessa selvitettiin maaseudun näkökulmaa kestävään kehitykseen.
Viime vuosi oli monella tapaa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta menestyksellinen: työhyvinvointi parani, sairauspoissaolot vähenivät ja tyytyväisyys talon johtamiseen kasvoi lukuisista muutoksista ja kovasta työtahdista huolimatta. Vuosi oli myös talouden näkökulmasta menestyksekäs, sillä usean tappiollisen vuoden jälkeen saavutimme positiivisen tuloksen. Tässä jutussa esittelemme myös uusia kesätyöntekijöitämme!
Suomen asuinrakennusten tekninen korjaustarve on tulevina vuosikymmeninä keskimäärin 7,8 miljardia euroa vuodessa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Tampereen yliopiston tutkimus. Tästä noin 95 prosenttia on taloudellisesti perusteltua. Tällä hetkellä korjausinvestointien kokonaismäärä vastaa melko hyvin vuotuista korjaustarvetta, mutta tarve kasvaa tulevaisuudessa, koska rakennuskanta ikääntyy.
Maataloudessa ja metsätaloudessa olisi löydettävissä valikoima käyttökelpoisia ilmastotoimia, jotka auttaisivat täyttämään maankäyttösektorin päästövähennystavoitteet, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Raportissa arvioitiin 27 eri toimenpidettä ilmastovaikuttavuuden, kustannusvaikuttavuuden sekä hyväksyttävyyden osalta.
Ammatillinen työvoimakoulutus nostaa siihen osallistuneiden työllisyyttä keskimäärin 5–10 prosenttiyksikköä ja keskimääräisiä vuosittaisia palkkatuloja noin 2 500 euroa tarkasteluajankohdasta ja kohderyhmästä riippuen.
Ammatillinen työvoimakoulutus nostaa siihen osallistuneiden työllisyyttä keskimäärin 5–10 prosenttiyksikköä ja keskimääräisiä vuosittaisia palkkatuloja noin 2 500 euroa tarkasteluajankohdasta ja kohderyhmästä riippuen, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n, Työn ja talouden tutkimus LABOREn ja MDI Publicin raportti.
Millaisia ovat hiilikompensaatioiden vaikutukset metsä- ja maataloussektorien tuotantoon ja arvoketjuihin? Pellervon taloustutkimus on käynnistänyt tutkimushankkeen, jossa selvitetään näitä kysymyksiä ja tarkastellaan hiilikompensaation ja valtionhallinnon maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman vuorovaikutusta. Lisäksi arvioidaan, millaisia kehityskulkuja on nähtävissä kompensaatiomarkkinoille. Näin tuetaan Suomen päästövähennystavoitteiden toteutumista.
Suomen metsäteollisuuden lähivuosia leimaa suuri muutos, kun Venäjä ja Valko-Venäjä ovat poissa Euroopan markkinoilta. Tilanne myllää metsäteollisuustuotteiden markkinoita ja toimitusketjuja, ja kaikki maat etsivät kilpaa uusia raaka-aineiden myyjiä ja lopputuotteiden ostajia. Tämä vaikuttaa myös suomalaisyrityksiin monin tavoin, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäennuste.
Suomen metsissä on edessä kiireiset ajat, kun Venäjän puuntuontia aletaan korvata kotimaisella puulla, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Metsäteollisuuden puun käytön lasku tänä vuonna antaa kuitenkin hieman hengähdysaikaa. Hakkuumäärät kasvavat ensi vuonna lähes 70 miljoonan kuutiometriin, ja myös puun kauppamäärät ja hinnat nousevat.
Tässä blogissa PTT:n metsäekonomistit arvioivat Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Suomen metsäsektoriin. Merkittävimpiä seurauksia sodasta Suomen metsäalalle on puun tuonnin loppuminen. Venäjältä on tuotu noin 13 prosenttia Suomen metsäteollisuuden käyttämästä puusta.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Sähköposti ptt (at) ptt.fi |
