Asumismenoihin kuluu jopa kolmannes kotitalouden tuloista, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella eli PTT:llä teettämästä selvityksestä. Vuosina 2021-2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisessa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista asuminen lohkaisee keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta.
Maitotuotteiden kysyntä on murroksessa. Nestemäisen maidon kulutus on pienentynyt jo pidemmän aikaa. Katseet kasvun hakemiseen siirtyvät osittain muihin tuotteisiin kuten korvaaviin kasvipohjaisiin tuotteisiin ja jauheisiin.
Metsien käyttöä koskeva julkinen keskustelu aktivoitui jälleen Euroopan komission julkaistua uuden metsästrategian. Vastakkainasettelulta ei ole vältytty, kun eri tahot tuovat kantansa esille. Ovathan metsät Suomelle ja suomalaisille monin tavoin tärkeitä.
Tuotanto kasvoi toisella neljänneksellä varsin nopeasti niin Suomessa kuin muissakin maissa talven kasvun pysähdyksen jälkeen. Tautitilanteen parantuminen, rokotusten eteneminen ja rajoitusten purku keväällä ja kesällä on saanut BKT selvään nousuun.
PTT:llä on E2 Tutkimuksen kanssa meneillään mielenkiintoinen hanke, jossa selvitetään kestävää kehitystä maaseudulla. Hankkeessa katsotaan, miten maaseutu näkyy kansallisissa kestävän kehityksen ohjelmissa ja toisaalta, miten kestävä kehitys näkyy kylien, kuntien ja maakuntien strategioissa ja toiminnassa
Kuinka paljon uutismedia vaikuttaa siihen, mikä meitä huolettaa ja mitä pidämme tärkeänä? Kesän aikana olen tehnyt havaintoja seuraamistani sanomalehdistä. Alkukesästä uutisotsikot koronasta näyttivät vähentyvän, kun tartuntamäärät laskivat ja rokotettujen osuus väestöstä nousi. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan otsikot koronasta eivät hypänneet silmille uutissovellusta avatessa.
Tänä vuonna Suomeen rakennetaan ennätysmäärä tuulivoimaa. Voimaloita valmistuu ydinvoimalan kokoluokan verran eli noin 1000 MW. Suurin osa voimaloista pystytetään metsiin, koska siellä on tilaa, ainakin vielä. Investointien arvo on yhteensä 1.2 miljardia euroa.
Korona nosti monipaikkaisuus-ilmiön ihmisten huulille. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta ensimmäistä kertaa asia puhutti lähes koko Suomea. Puheenaiheina olivat maaseutukuntien kyky huolehtia tarpeen vaatiessa kaikista asukkaistaan ja toisaalta maaseudun saama mahdollisuus houkutella uusia pysyviä asukkaita, tai pitää loma-aikoina vierailevia ihmisiä paikkakunnilla pidempään.
YK:n ja Bertelsmann-säätiön vuotuisessa kestävän kehityksen edistämisen vertailussa Suomi nousi ensimmäistä kertaa sijalle yksi. Tuttu kärkikolmikko Suomi, Ruotsi ja Tanska kamppailivat jälleen ykköspaikasta. Suomen kokonaistilanne on siis hyvä, mutta onko se sitä joka puolella maata?
Skeptikko voi sanoa, että pandemian jälkeen palataan tavalliseen tapaan toimistolle, koska pihmiset eivät aiemminkaan halunneet käyttää digitaalisia etätyövälineitä. Tämä näkemys ei huomaa korona-ajan tuomia perustavanlaatuisia muutoksia, kirjoittaa Tuuli Reko.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
