Valtion velka on kasvanut koronakriisin seurauksena voimakkaasti. Valtion talouden alijäämät ovat tänä ja viime vuonna kaksinumeroisia miljardimääriä. Velkaa oli elokuun lopussa noin 130 miljardia euroa, mikä tekee suunnilleen 23 tuhatta euroa jokaista suomalaista kohti. Valtiovarainministeriö arvio viime viikon budjettiriihen päätösten johtavan ensi vuonna noin 7 miljardin euron alijäämään.
Syksyn ennustekauden aloittaa perinteiseentapaan kansantalouden ennuste: millä vauhdilla Suomen talous kasvaa, kun maailma avautuu pandemiasta?
Talousosaamisen edistäminen voi olla pankeille kaksipiippuinen asia. Vaikka pankit varmasti periaatteessa haluavat edistää asiakkaiden talousosaamista, onko se niille aina hyvä asia? Mitä, jos asiakkaat oppivatkin kilpailuttamaan palveluitaan, tai tiedostavat vaikkapa rahastosijoituksiin liittyvät kulut paremmin? Panu Kalmi ja Olli-Pekka Ruuskanen pohtivat näitä kysymyksiä blogissaan.
Hiilensidonnasta ja maatalouden päästöistä puhutaan tällä hetkellä paljon. Maatalouden perusmerkitys on kuitenkin ilmastokeskustelussa unohtunut, kuten myös se, että ruokaa pitää tuottaa taloudellisesti kannattavasti, jotta voidaan luoda edellytykset ruuantuotannon jatkuvuudelle Suomessa.
Alueiden ja kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen -raportti tarkastelee Suomen maakuntien kehitystä eri näkökulmista. Pellervon taloustutkimus PTT on laatinut raportin Akava Worksin toimeksiannosta.
Sisäministeri Ohisalo osui A-studion haastattelussa (9.8.) herkkään paikkaan peräänkuuluttaessaan maatalouden ilmastotoimia. Ohisalo perusteli linjausta sillä, että maatalouden päästöt eivät ole laskeneet viime vuosien aikana (Tilastokeskuksen raportoinnin perusteella sitten 1990-luvun), vaikka maataloudessa on löydettävissä keinoja tilanteen muuttamiseksi (keinoja koottu esimerkiksi MTK:n ilmastotiekarttaan.)
Syksy on alkanut mainiosti, sillä saimme taloon jälleen monia uusia alojensa erityisosaajia. Työnsä PTT:llä ovat hiljattain aloittaneet ekonomisti Saara Vaahtoniemi, vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala ja metsäekonomisti Olli Korhonen.
Ennustekautemme käynnistyy syyskuun puolivälissä. Kolmen ennusteen sarja luo laajan katsauksen talouden eri osa-alueisiin. Järjestämme jokaisesta ennusteesta oman webinaarin - kutsut tulevat lähiviikkoina kotisivuillemme!
Viime vuosikymmen oli Suomessa poikkeuksellisen hitaan talouskasvun aikaa. Keskeisinä syinä tähän oli sekä vuosikymmen alussa rapautumaan päässyt kustannuskilpailukyky että tuottavuuden heikko kehitys. Kustannuskilpailukyvyn rapautuminen oli itse aiheutettu ongelma ja seurausta tehdyistä työmarkkinapoliittisista virheratkaisuista.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
