Kaura on yltänyt ennennäkemättömään suosioon. Sen kulutus suomalaisten ruokapöydissä on kymmenessä vuodessa yli kolminkertaistunut. Juuri ilmestyneen Luken ravintotaseen mukaan kauraa kulutettiin viime vuonna 9,5 kiloa henkeä kohti: kulutus nousi vuodessa lähes 30 prosenttia. Vaikka kaurahiutaleet on edelleen merkittävin kauratuote, käytetään kauraa yhä enemmän sekä maitoa että lihaa korvaavina tuotteina.
Julkaisimme huhtikuun alussa ennusteen, jossa arvioitiin koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen. Tässä blogitekstissä käymme läpi sitä, miltä alan tilanne näyttää tällä hetkellä.
Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee turvemailta. PTT:n tutkimuksen mukaan päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan onnistu ilman selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi uusien turvemaapeltojen raivaamisen voisi kieltää ja nurmen osuutta turvepeltojen viljelyssä nostaa. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä turvemaiden päästöjen vähentämistavoitteesta.
Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitus suomalaiselle maataloudelle ei peloista huolimatta laske seuraavalla ohjelmakaudella, kirjoittavat PTT:n maatalousekonomistit Heini Lehtosalo ja Tapani Yrjölä
Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana, kirjoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari. Epävarmuutta on kuitenkin vielä paljon. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä.
Kesäkuun alussa julkaistiin Metsänomistaja 2020 -tutkimuksen tulokset mm. metsänomistajakunnan ja tilojen piirteistä ja metsänomistuksen tavoitteista. Suhtautumisesta esimerkiksi avohakkuisiin on luvassa lisää tietoa alkusyksyllä. Lue lisää!
Toimitusjohtajan tehtävä edellyttää PTT:n profiiliin soveltuvaa tutkimusosaamista, soveltuvaa tohtorintutkintoa ja ekonomistin pätevyyttä. Tutkimustyöhön liittyvän pätevyyden lisäksi tehtävä edellyttää kykyä hankkia tutkimusrahoitusta ja kykyä verkostoitua niin tiedeyhteisöjen kuin julkisorganisaatioiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Lue lisää!
voisivat tehostaa työttömyysturvaa Suomen työttömyysturvan työllistävyyttä voisi kehittää ottamalla käyttöön sanktioiden varoitusjärjestelmä ja kohdentamalla soviteltua työttömyysturvaa enemmän heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Myös työttömyysturvan muuttaminen suhdanneriippuvaiseksi voisi tehostaa järjestelmää, arvioivat Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomistit Henna Busk ja Juho Alasalmi tänään julkaistussa katsauksessa.
Työpolitiikan toimenpiteet nostavat työttömän todennäköisyyttä työllistyä melko vähän ja lisäksi toimenpiteillä on sivuvaikutuksia, jotka heikentävät toimenpiteiden vaikutusta työllisyysasteeseen. Raportti suosittelee muun muassa selvittämään työpolitiikan toimien kustannuksia ja hyötyjä nykyistä tarkemmin sekä hyödyntämään osa-aikaisia järjestelmiä työllisyyden edistämisessä.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
