Syksyn ja talven mittaan tämänkin lehden palstoilla on lietsottu paniikkia viljan loppumisesta. Toki on totta, ettei vuosi 2020 ollut viljantuottajien näkökulmasta hyvä vuosi. Mutta aivan niin huono vuosi ei kuitenkaan ollut viljatilojenkaan vinkkelistä katsottuna.
Koronakriisin seurauksena Suomen julkinen talous on velkaantunut voimakkaasti. Erityisesti valtion budjetin alijäämä on kasvanut, koska valtio on ottanut iskua vastaan myös kuntien puolesta. Valtiovarainministeriö arvioi budjetin alijäämäksi tänä vuonna noin 19,7 miljardia euroa. Tästä vajaa 10 miljardia koostuu koronatilanteen vuoksi päätetyistä kertaluontoisista määrärahanlisäyksistä. Nämä kertaluontoiset menonlisäykset jakautuvat karkeasti puoliksi koronan hoidosta suoraan seuraaviin ja elvytysmielessä tehtyihin menonlisäyksiin.
Puuntuotannon ohella suomalaisilla metsänomistajilla on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi rooli myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toteuttamisessa. Metsien taloudellisen arvon varmistaminen, hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen ja monimuotoisuuden turvaaminen vaativat monipuolisia ratkaisuja, joissa yksityiset metsänomistajat ovat avainasemassa.
Kukapa olisi vuosi sitten osannut arvata miltä työelämä näyttäisi vuonna 2020, vaikka digivallankumouksesta ehdittiin puhua pitkään. Miten tutkija sopeutuu etätyöarkeen - ja mitä asioita hän kaipaa toimistotyöstä?
Kustannuskilpailukyvyn mittarit, kuten yksikkötyökustannusindeksit, antavat suuntaa maan talouden kehityksestä, mutta niitä ei pidä ylitulkita, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitos PT:n tutkimus.
Keskisuurilla yrityksillä on merkittävä rooli Suomen työllisyydelle. Niiden lukumäärä on vain prosentin verran Suomen yrityskannasta, mutta ne työllistävät noin 20 prosenttia yritysten henkilöstöstä.
Pellot, metsät ja meret ovat ainoita tiedossa ja käytettävissä olevia maanpäällisiä hiilivarastojamme. Koska useimmilla maanviljelijöillä on omistuksessaan ainakin kahta ensimmäistä, on ilmastosankarin viittaa soviteltu maanviljelijöiden harteille.
Maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytyksiin merkittävästi vaikuttavan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kolmikantaneuvottelut saadaan näillä näkymin päätökseen alkuvuonna 2021. Uudistuksesta ei seuraa dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle, arvioi Luonnonvarakeskuksen ja PTT:n raportti.
Yhtenä ilmastonmuutosta hillitsevänä toimena on esitetty tuotteiden hiilijalanjälkeen pohjautuvaa kulutusveroa. Vero riippuisi siitä, kuinka paljon tuotteet tai palvelut aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Maksaessaan veroa kuluttajat joutuisivat huomaamaan oman toimintansa vaikutukset ympäristöön.
Myrsky- ja hyönteistuhot ovat runnelleet Keski-Euroopan metsiä pahoin. Tämä on lisännyt merkittävästi vahingoittuneen puun määrää puumarkkinoilla ja laskenut viimeisen reilun vuoden aikana raakapuun hintoja etenkin Keski-Euroopan maissa, osittain myös Ruotsissa.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
