Koronakriisi iskee metsäsektorin eri toimijoihin hyvin vaihtelevasti, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n metsäalan ennuste. Kokonaisuudessaan ala selvinnee koronan aiheuttamista ongelmista monia muita toimialoja paremmin, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. Eniten kärsii mekaaninen metsäteollisuus, kuten sahat. Metsäala voi kuitenkin elpyä kriisistä varsin nopeasti, jos tilanne ei aja tuotantoketjun pienempiä yrityksiä konkurssiin.
Ulkomaisesta kausityövoimasta on tullut välttämättömyys maatalousalalla. Ilman sitä ei ole pärjätty enää vuosiin. Nyt on kuitenkin pakko, ellei ulkomaisen työvoiman maahantuloa kiireesti helpoteta.
PTT:n kevään kansantalousennuste keskittyy koronaviruksen ja sen torjuntatoimien vaikutuksiin Suomen ja maailman taloudelle. Hahmottelemme kolme eri skenaariota talouden lähiaikojen kehitykselle, ja kaikissa talous ottaa tänä vuonna rajusti takapakkia. Kovat toimenpiteet koronan suhteen antavat kuitenkin myös taloudelle parhaat edellytykset toipua.
Maat ovat toisensa jälkeen tehneet päätöksiä rajuista toimista koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Toimilla pyritään ennen kaikkea säästämään ihmishenkiä. Nopeat ja tehokkaat toimet olivat tässä tilanteessa myös talouden kannalta paras vaihtoehto.
Viruksen pysäyttäminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtista. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä. Se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisistä, arvioi ennustepäällikkö Janne Huovari Suomen toimia koronan pysäyttämiseksi.
PTT:n metsäalan ennusteen julkaisupäivä on maaliskuun lopulla tänä vuonna. Tässä vaiheessa kuukautta tarinan pitäisi olla jo melko hiottu ja lukujen pyörittely käynnissä. Vaan ei tällä kertaa. Metsäalan näkymiä hämärtävät ennustamattomat ja suomalaisesta metsäsektorista täysin riippumattomat tekijät.
Talousjärjestelmämme perustuu kilpailuun, jossa parhaan ja tehokkaamman ratkaisun läpivienyt taho lisää kilpailun kautta lopulta tehokkuutta koko yhteiskuntaan. Hiljattain saimme asiantuntija-arvion tutkimussuunnitelmaamme, arvioinnissa välittyi vaikutelma, ettei tulevaisuutta luotaavan suunnitelmamme ydintä ollut sisäistetty. Onko siis vika kertojassa vai kuulijassa?