Yksityismetsänomistajat omistavat metsämaasta 60%, puuston kasvusta 70% ja hiilinieluista 70% sekä myyvät teollisuuden tarvitsemasta kotimaisesta puusta 80%. Edellinen suuri metsänomistajatutkimus tehtiin 2009, joten uudelle tiedolle on tarvetta.
Tässä blogissa tarkastellaan, miten poikkeustilanne vaikuttaa koko elintarvikeketjuun. Paljonko muiden toimijoiden, kuten teollisuuden, on koottava liikevaihtoa muualta paikatakseen vajetta ja onnistuuko se?
Tervetuloa keskustelemaan hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. SOTE-uudistuksen viivästyminen, koronakriisi, hoitajien palkat ja palveluiden sijoittuminen. Hyvinvointivaltion tulevaisuus puhuttaa enemmän kuin koskaan.
Koronapandemia korostaa kansalaisyhteiskunnan roolia, kun taloudelliset takaiskut heikentävät yksityisen sektorin toimintakykyä ja julkisen sektorin resurssit kohdistuvat kriisinhallintaan.
Uuden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimintakauden on määrä alkaa ensi vuoden alussa. Sen valmistelu alkoi marraskuussa 2017, jolloin Euroopan komissio julkaisi tulevan uudistuksen ensimmäiset suuntaviivat. Tämän jälkeen valmistelu on edennyt pienin askelin.
Muuttaako tieto eri ammattien työnäkymistä sitä, miten lukiolainen valitsee koulutussuuntansa? Entä lisääkö tieto työmarkkinoista työttömien työllistymistä? Näitäkin kysymyksiä voidaan selvittää kokeilemalla.
Finanssipolitiikan vastaukset koronakriisiin ovat todellisuudessa suurempia kuin mitä pelkkien tukipakettien perusteella voisi kuvitella. Tähän ovat syynä ns automaattiset vakauttajat, joiden toimintaa eri Euroopan maissa pohditaan tässä blogissa.
Kemiallisella metsäteollisuudella on kohtuullisen hyvät asemat koronakriisistä selviytymiseen, erityisesti kun teollisuutta tarkastellaan kokonaisuutena. Kun asiaa katsoo tarkemmin tuote kerrallaan, löytyy merkittäviä eroja.
Maatalousekonomisti Heini Lehtosalo ja Suvi Rinta-Kiikka arvioivat, miten koronakriisi vaikuttaa lihan hintaan. Yksinkertaistettuna markkinat toimivat siten, että kysynnän noustessa ja tarjonnan pysyessä ennallaan tuotteen hinta nousee -- mutta onko se niin yksinkertaista sittenkään?
Sää- ja ilmastoriskien odotetaan kasvavan Suomessa ilmastonmuutoksen myötä. Metsäbiotalous tarvitsee varautumisen ja sopeutumisen tueksi uudenlaisia sää- ja ilmastoaineistoja ja -ennusteita. Käynnissä olevassa Säätyö-hankkeessa kehitetään tällaisia tietotuotteita: lumituhoriskiä ja tuulituhoriskiä kuvaavia malleja, sulan maan korjuuolosuhteiden ennustetta ja valtakunnallista vaikutustietokantaa.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
