Korona nosti monipaikkaisuus-ilmiön ihmisten huulille. Kyseessä ei ole uusi ilmiö, mutta ensimmäistä kertaa asia puhutti lähes koko Suomea. Puheenaiheina olivat maaseutukuntien kyky huolehtia tarpeen vaatiessa kaikista asukkaistaan ja toisaalta maaseudun saama mahdollisuus houkutella uusia pysyviä asukkaita, tai pitää loma-aikoina vierailevia ihmisiä paikkakunnilla pidempään.
YK:n ja Bertelsmann-säätiön vuotuisessa kestävän kehityksen edistämisen vertailussa Suomi nousi ensimmäistä kertaa sijalle yksi. Tuttu kärkikolmikko Suomi, Ruotsi ja Tanska kamppailivat jälleen ykköspaikasta. Suomen kokonaistilanne on siis hyvä, mutta onko se sitä joka puolella maata?
Skeptikko voi sanoa, että pandemian jälkeen palataan tavalliseen tapaan toimistolle, koska pihmiset eivät aiemminkaan halunneet käyttää digitaalisia etätyövälineitä. Tämä näkemys ei huomaa korona-ajan tuomia perustavanlaatuisia muutoksia, kirjoittaa Tuuli Reko.
Yksilöiden ja perheiden pitäisi lukea asunto-osuuskunnan säännöt tarkkaan ja miettiä, onko se heille juuri oikea asumismuoto. Asunto-osuuskunta-asuminen ei sovi kaikille, mutta varmuudella tämän voi sanoa vasta, kun on sitä kokeillut, kirjoittaa liiketaloustutkija Raija Heimonen.
Maataloudelle pohjoisessa Suomessa maksettava kansallinen tuki on vakauttanut maatalouden rakennekehitystä ja täyttänyt sille asetetut tavoitteet, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskus Luken tekemä arviointi vuosilta 2016-2020. Pohjoisen tuen vaikutusten tarkastelun lisäksi raportti antaa hyvän kuvan koko Suomen maatalouden muutoksista viimeisen viiden vuoden ajalta.
Talouspolitiikassa huomio pitää nyt siirtää toimenpiteisiin, joilla varmistetaan pysyvämmin aiempaa nopeampi taloudellisen hyvinvoinnin kasvu. Nopeampi talouskasvu ja vastuullinen julkisen talouden hoitamisen ovat välttämättömiä edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan tarjoamien palveluiden ylläpitämiselle ja kehittämiselle, kirjoittaa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.
Hiilipäästöjen vähentäminen on asetettu Suomen prioriteetiksi, ja siihen pyritään muun muassa vähentämällä turpeen energiakäyttöä. Keskittyminen vain yhteen asiaan voi kuitenkin huomaamatta vaarantaa muut kestävän kehityksen tavoitteet. Miten tämä sudenkuoppa voitaisiin välttää, pohtii Maurizio Sajeva kolumnissaan.
Juhannus käynnistää kesälomakauden Suomessa toden teolla. PTT:llä tutkimustyö jatkuu myös kesäkuukausina, ja paluuta "uuteen normaaliin" odotetaan jo innolla. Lue mitä uusi tutkimusjohtajamme Sari Forsman-Hugg ja tutkimusharjoittelija Tuuli Reko kertovat työstään!
Turvemaat ovat merkittävä kasvihuonekaasujen lähde Suomessa, ja nyt eri alojen tutkijat alkavat yhdessä maanomistajien kanssa selvittää, miten maankäytöstä johtuvia ilmastopäästöjä voisi vähentää. Käytännön ratkaisuja etsitään niin sanotuista tuuppauksista, joilla halutaan vaikuttaa maanomistajien päätöksentekoon. Monivuotisessa tutkimuksessa ovat mukana Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus, Turun yliopisto ja Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto.
Onko hinnalla edelleen ylikorostunut asema suomalaisessa ruokakeskustelussa, ja miksi ruoantuotannon huipputason laatua ja vastuullisuutta ei ole saatu tuotteistettua? Näitä kysymyksiä pohtii kolumnissaan tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
