Kämpässä - Kuka maksaa Löppösen vedet? oli 2000-luvun alussa kuvattu opetusvideo, joka allekirjoittaneelle näytettiin tamperelaisen yläasteen kotitalousluokassa. Lyhytelokuvassa Löppönen ystävineen muuttaa pois lapsuudenkodeistaan kimppakämppään, eikä yllätyksiltä vältytä. Tarinan edetessä ystävyksille valkenee, että elämisen kustannuksia on vielä vuokran jälkeenkin. Videolla on onnellinen loppu, mutta Löppösen ei olisi tarvinnut oppia kaikkea kantapään kautta.
Tässäpä kysymys, jota jokaisen metsänomistajan on syytä hetki miettiä. Kesähelteet ovat epäotollista aikaa työntekoon mutta metsässä kävelyyn ja omien toiveiden pohdintaan saattaa löytyä normaalia enemmän aikaa. Se kannattaa, sillä omien tavoitteiden mukainen metsänhoito on yleensä sitä suurinta tyydytystä tuottavaa metsänomistusta.
Koronaviruspandemia ja sen hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat olleet tärkeimpiä asioita ihmisten mielissä ja uutisaiheissa keväällä. Tilanne suinkaan ole ohi, vaikka toivottavasti saamme kesän hengähtää. On tärkeä muistaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä työ sekä työ kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat jatkuneet myös näissä poikkeuksellisissa oloissa.
Tarkastelimme, mitä kansainvälinen ja kotimainen tutkimuskirjallisuus sanoo työttömyysturvan työllisyysvaikutuksista. Tässä muutamia keskeisiä havaintoja. Pääosin ansiosidonnaisen päivärahan kaltaisia korvauksia tarkasteleva kirjallisuus osoittaa, että työttömyysturvan enimmäiskeston lyhennys ja etuuksien tason lasku molemmat keskimäärin lyhentävät työttömyysjaksojen pituuksia etuuksien saajien joukossa. Työttömyysturva pidentää työttömyysjaksoja, koska se vähentää työn vastaanottamisen taloudellisia kannustimia, mutta myös, koska työttömyysturva mahdollistaa valikoivamman työn vastaanottamisen.
Kaura on yltänyt ennennäkemättömään suosioon. Sen kulutus suomalaisten ruokapöydissä on kymmenessä vuodessa yli kolminkertaistunut. Juuri ilmestyneen Luken ravintotaseen mukaan kauraa kulutettiin viime vuonna 9,5 kiloa henkeä kohti: kulutus nousi vuodessa lähes 30 prosenttia. Vaikka kaurahiutaleet on edelleen merkittävin kauratuote, käytetään kauraa yhä enemmän sekä maitoa että lihaa korvaavina tuotteina.
Julkaisimme huhtikuun alussa ennusteen, jossa arvioitiin koronan vaikutuksia maa- ja elintarviketalouteen. Tässä blogitekstissä käymme läpi sitä, miltä alan tilanne näyttää tällä hetkellä.
Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä yli puolet tulee turvemailta. PTT:n tutkimuksen mukaan päästöjen vähentäminen ei kuitenkaan onnistu ilman selkeitä toimenpiteitä. Esimerkiksi uusien turvemaapeltojen raivaamisen voisi kieltää ja nurmen osuutta turvepeltojen viljelyssä nostaa. Lisäksi tarvitaan poliittisia päätöksiä turvemaiden päästöjen vähentämistavoitteesta.
Suomi on selvinnyt koronakriisin alkuvaiheesta useimpia maita paremmin. Rajoitustoimet otettiin tarpeeksi ajoissa käyttöön ja tällä säästettiin sekä ihmishenkiä että taloudellisia kustannuksia. Vaikka tautitilanne on Suomessa helpottanut ja kulutus on toipumassa, kriisi ei ole ohi. Kesällä ja syksyllä on edessä monia haasteita, joiden kohtaamiseen on syytä valmistautua.
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että EU:n rahoitus suomalaiselle maataloudelle ei peloista huolimatta laske seuraavalla ohjelmakaudella, kirjoittavat PTT:n maatalousekonomistit Heini Lehtosalo ja Tapani Yrjölä
Koronan pahin isku talouteen tuli mahdollisesti huhtikuun aikana, kirjoittaa ennustepäällikkö Janne Huovari. Epävarmuutta on kuitenkin vielä paljon. Talouden kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää saada estettyä viruksen uudelleen leviäminen syksyllä.
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
