21.09.2006

Syksy 2006, tiedote/PTT-katsaus 3/2006

KANSANTALOUS

Ikääntymisen julkistaloudelliset ongelmat hallinnassa

Hyvä työllisyyden kehitys, nopea kulutuksen kasvu ja yritysten hyvät tulokset näkyvät kuluvana vuonna verotulojen lisääntymisenä. Sekä arvonlisäveron että yhteisöveron tuotto kasvaa ripeästi. Kun valtion kulutusmenot kasvavat vain vähän, valtion talous on tänä vuonna 1,3 mrd. ja ensi vuonna 700 milj. ylijäämäinen. Valtion talouden ylijäämästä osa on siis tilapäisten tekijöiden aikaansaama. Näitä tekijöitä ovat olleet epätavallisen suuret valtion saamat osinkotulot ja kuluvan vuoden kasvupyrähdys kokonaistuotannossa. Valtion talouden ja osin myös kuntatalouden näkymät ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan valoisammat kuin vielä vuosi sitten ennustettiin. Suomen julkinen talous säilyykin yhtenä ylijäämäisimmistä Euroopassa.

Julkisen talouden tasapainon pitkän aikavälin riskit liittyvät kuntatalouteen. Kuntatalous on edelleen alijäämäistä, mutta menojen kasvua on saatu jarrutettua siten, että alijäämä ei jatkuvasti kasva. Väestön ikääntymiseen liittyvät palvelutarpeet kuitenkin lisääntyvät vähitellen ja ovat merkittäviä etenkin suurissa kaupungeissa, mikä lisää menopaineita. Kuntien menojen kasvua olisi kyettävä jarruttaman supistuvissa toiminnoissa kuten nuorisokoulutuksessa, jotta rahoitusta vapautuisi vanhuspalveluihin.

Eläkeläisten määrän kasvu alkaa kohottaa eläkemaksuja jo paljon ennen kuin vanhusmenot kasvavat. Hyvää julkisen talouden politiikkaa on tällöin huolehtia siitä, että työllisyys on korkealla, jotta eläkejärjestelmässä olisi mahdollisimman paljon maksajia. Lähtökohdat tämän suuntaiseen politiikkaan ovat Suomessa hyvät sikäli, että valtion talous on tasapainossa ja julkinen talous kokonaisuutena ylijäämäinen.

Vientiteollisuus osoittanut kilpailukykyisyytensä globaalitaloudessa

Suomen kansantalous kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin nopeasti. Suomalainen vientiteollisuus on osoittautunut uudistumis- ja kilpailukykyiseksi myös globalisoituvan maailmantalouden oloissa. Viennin tukijalkoja on nyt monta ja erityisesti ”perinteinen” metalliteollisuus on jälleen vahva ja on pystynyt hyödyntämään maailmantalouden kysynnän jo lähes neljä vuotta vahvana jatkunutta kasvua.

Kokonaistuotannon odotetaan kasvavan Suomessa tänä vuonna 4,9 % ja ensi vuonna 3 %. Kasvusta yli 2 prosenttiyksikköä tulee edellisvuoden tapaa kulutuksesta. Yksityinen kulutus kasvaa kuluvana vuonna edelleen lähes viime vuoden vauhtia eli 3 %, vaikka kestokulutustavaroiden kysynnän kovin nousu näyttää osin tasaantuneen. Ensi vuonnakin kotitalouksien kulutuskysyntä on vilkasta, vaikkakaan kasvu ei enää yllä aivan tämän vuoden tasolle.

Nettoviennin osuus kokonaistuotannon kasvusta on tänä vuonna 1,6 prosenttiyksikköä. Viennin määrä kasvaa kuluvana vuonna noin 10 % ja ensi vuonna yli 5 %. Perinteinen metalliteollisuus on vientialana jopa ohittanut paperi- ja elektroniikkateollisuuden ja myös monet pienemmät toimialat lisäävät vientiään. Vienti kasvaa siis laaja-alaisesti. Vuonna 2007 kysynnän kasvu maailmalla kuitenkin hieman hidastuu, mikä heijastuu myös vientiin.

Osa-aikaiset uudet työpaikat edelleen yleisiä

Hallitus otti tavoitteekseen 100 000 uuden työpaikan luomisen hallituskaudella. Elokuussa 2006 tästä tavoitteesta ollaan noin 20 000 työpaikan päässä, jos vertailukohdaksi otetaan maaliskuu 2003. PTT ennustaa uusia työpaikkoja olevan vuosikeskiarvona 41 000 edellisvuotta enemmän. Koska talous kasvaa edelleen noin 3 prosentin vauhtia, ensi vuonna työllisten määrää kasvaa 22 000 henkeä. PTT:n ennusteen mukaan hallituksen tavoitteeseen ei aivan ennätetä päästä. Tavoitteesta jäänee uupumaan noin 10 000 työpaikkaa.

Tänä vuonna tuotannon kasvun rakenne on hieman muuttunut edellisvuosista, mikä heijastuu työllisyyden nousuun. Tuotannon kasvu on ollut ripeää teollisuudessa, jossa tuottavuuden kasvu on nopeaa eikä tuotannon kasvu siksi näy yhtä suurena työllisyyden lisäyksenä kuin palvelualoilla ja rakentamisessa. Toinen tekijä on kuntien työllisyyden kasvun laantuminen.

Koska työllisyyden kasvu on painottunut viime vuosina palveluihin, osa-aikaisten työpaikkojen määrä on kasvanut. Osa-aikaisten osuus kaikista työpaikoista on noussut jo 1990-luvun alusta lähtien ja on nyt noin 14 prosenttia. Toistaiseksi ei ole merkkejä siitä, että suunta olisi muuttumassa.

Lounais-Suomi aluetalouksien moottori

Monella rintamalla etenevä talouskasvu heijastuu myös Suomen sisäiseen alueelliseen kehitykseen. Palvelualojen, rakentamisen ja kaupan kasvu sekä teollisuustuotannon ripeä nousu näkyvät työpaikkoina eri puolilla Suomea. Alueelliset kasvuveturit ovat vaihdelleet vuosien mittaan. Helsingin seutu oli pitkään nopeasti kehittyvä alue, mutta IT-teollisuuden nopean kasvuvaiheen päätyttyä tilalle nousi Pirkanmaa. Nyt Varsinais-Suomi on telakkateollisuuden ja vilkkaan rakentamisen ansiosta noussut alueeksi, jossa työpaikkoja avautuu paljon. Myös Satakunta on kehittynyt suotuisasti. Sen sijaan Uudellamaalla ja Pirkanmaalla työllisyyden kasvu on kuluvana vuonna vain keskimääräistä.

Kotimaisen kulutuksen kasvu ja siihen liittyvä vilkas rakentaminen ja kaupan sekä muiden palveluiden ripeä kasvu ovat saaneet kuitenkin aikaan sen, että työpaikat ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen lähes kaikkialla Suomessa, vaikkakin vaihtelevalla vauhdilla. Pienemmissä ja ohuen elinkeinorakenteen maakunnissa kehitys heittelehtii vuosittain. Kuluvana vuonna on esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Karjalassa ollut erittäin hyvä työllisyyden kehitys. Myös Lapissa työpaikkoja on tullut lisää. Lappi on toisaalta maakunta, jossa on tyypillisesti suuri vaihtelu työllisyyden kehityssuunnassa.

Muuttoliikkeessä ei parin vuoden ajanjaksolla tapahdu merkittävää muutosta. Muuttojen määrä on kylläkin suuri, suurempi kuin koskaan, mutta muuton väestöä siirtävä vaikutus pysyy suunnilleen samana kuin parina viime vuotena. Uusimaa vahvistaa jälleen jonkin verran asemaansa ja vetovoimaansa väestöä vastaanottavana alueena, mutta sen vetovoima ei enää muodostu 1990-luvun kaltaiseksi. Muuttovoittoseutukuntien määrä pysyy suunnilleen nykyisenä eli niitä on reilut 20 kappaletta.

Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2005-2007

	2005	2005	20061	20071
	Mrd. €	Määrän muutos, %
Bruttokansantuote Tuonti, tavarat ja palvelukset	157,4 56,9	2,9 12,3	4,9 7,1	3,0 4,5
Vienti, tavarat ja palvelukset Kulutus: - yksityinen - julkinen Investoinnit: - yksityiset - julkiset Varastojen muutos ja tilastovirhe 2	65,8 116,3 81,3 34,8 29,5 25,4 4,1 2,6	7,3 3,2 3,8 1,6 3,3 5,9 -10,4 1,0	10,0 3,0 3,8 1,1 5,8 6,6 1,0 0	5,5 2,3 2,9 1,0 3,2 3,4 1,5 0
Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % 3 Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta Koko julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta Vaihtotase, mrd. euroa		0,9 8,4 68,0 0,4 -0,7 2,5 7,2	1,5 7,7 69,0 0,8 -0,4 3,1 7,8	1,4 7,4 69,4 0,4 -0,3 2,7 9,2

¹PTT:n ennuste
²Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä
³Työllisten osuus 15-64 vuotiaista.

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Raija Volk
puh: 09-3488 8417 tai 040-590 3430, sähköposti: raija.volk@ptt.fi
Toimitusjohtaja Pasi Holm
puh: 09-3488 8400 tai 050-374 7462, sähköposti: pasi.holm@ptt.fi

Ohessa tiedote pdf-tiedostona kuvat mukana

Metsä- ja maatalouden ennuste/syksy 2006, PTT-katsaus 3/2006

Paperiteollisuus uusiin tuotantoennätyksiin – kannattavuus pysyy heikkona Paperin vienti kasvaa huomattavasti, kun vuoden 2005 kuoppa kurotaan kiinni. Vuonna 2007 kasvu jatkuu parin prosentin vauhdilla ja paperiteollisuus takoo jälleen uudet tuotantoennätykset. Paperin hinnan PTT arvioi nousevan edelleen hitaasti, sillä Euroopassa kapasiteettia on edelleen vapaana. Tilanne kuitenkin hiljalleen muuttuu ensi vuoden mittaan. Sahatuotanto kasvaa hintarallista huolimatta vain hiukan, kun puun hinnan nousu suitsii kasvuhaluja. Puumarkkinoilla onkin sahateollisuuden suotuisan hintakehityksen vedossa korkeasuhdanne: puukauppaa käydään lähes ennätysvilkkaasti ja puun hinta kohoaa selvästi. Ensi vuonna hintojen nousu taittuu, arv ioi tutkimusjohtaja Ritva Toivonen.

Paperin tuotanto ja vienti takaisin kasvu-uralle, hinnan nousu kiven alla

Paperin kysyntä Suomen päävientialueella Euroopassa kasvaa hieman. Euroopassa on kuitenkin edelleen ylikapasiteettia. Tämä hidastaa kysynnän kasvun heijastumista paperin hintoihin. Ylikapasiteetin odotetaan kuitenkin vähenevän ensi vuoden mittaan ja kapasiteetin käyntiasteiden hiljalleen paranevan. Silti selvää hintakäännettä saataneen vielä odottaa. Selluteollisuudessa on kuitenkin hintaspurtti tänä vuonna: kysyntä on kasvanut ja varastot alentuneet. Ensi vuoden lopulla hinta kääntynee laskuun, kun markkinoille tulee reilusti uutta kapasiteettia Etelä-Amerikasta.

PTT ennustaa, että Suomen paperin tuotanto ja vienti kasvavat noin 16 prosentilla tänä vuonna ja ensi vuonna pari prosenttia. Paperin vientihinnat eivät vielä yllä sanottavaan nousuun. Ensi vuonna keskimääräinen vientihinta kohoaa pari prosenttia. PTT arvioi, että viime vuoden työselkkauksen jälkeen markkinaosuuksista on ollut tavallistakin kovempi kisa. Tämä on jarruttanut suomalaisen paperin vientihinnan nousua.

Kannattavuus nousee vain vähän

Paperin tuotantokapasiteetin käyntiasteiden paraneminen ja hintojen loiva nousu merkitsevät Suomessa toimivan metsäteollisuuden kannattavuuden hienoista paranemista. Kannattavuus pysyy kuitenkin heikkona, sillä myös kustannukset nousevat. Selluteollisuudessa kannattavuus kohoaa selvemmin kuin paperin ja kartongin tuotannossa.

Sahatavaramarkkinoilla vuosituhannen ensimmäinen boomi

Sahatavaran kysyntä Euroopassa on vilkasta. Vienti Yhdysvaltoihin ja muualle Euroopan ulkopuolelle on myös vetänyt reippaasti. Viime vuosien ylituotanto on siten väliaikaisesti hellittänyt.

Suomalaisen sahatavaran vientihinta nousee tänä vuonna selvästi ja sahojen kannattavuus paranee hieman. Reippaasti nousseet hinnat eivät kuitenkaan näy sahatavaran tuotannossa ja viennissä. Viime vuosina pienentynyt tuotantokapasiteetti ja tukin hinnan nousu hillitsevät tuotannon kasvua. Ensi vuonna hintakehitys taittuu laskuun, mutta vientihinta jää silti suunnilleen tämän vuoden keskimääräiselle tasolle. Myös tuotanto pysyy tämän vuoden lukemissa.

Kotimaassa sahatavaran kulutus jatkaa tänä vuonna voimakasta kasvua. Ensi vuonna kysyntä kasvaa PTT:n arvion mukaan pari prosenttia. Tällöin miltei puolet sahatavaratuotannosta kulutetaan kotimaassa.

Puukauppa vahvassa vedossa, puun hinta nousee

Puun käyttö kasvaa tänä vuonna noin kymmenyksen viime vuodesta. Kasvu on lähes kokonaan kuitupuuta ja haketta. Puun käytön kasvu ei kuitenkaan lisää hakkuita kotimaassa. Teollisuudelle karttui viime vuonna niin suuret hakatun puun varastot, että näillä voidaan kattaa jotakuinkin koko puun tarpeen kasvu.

Hyvän sahasuhdanteen ansiosta teollisuus pystyy maksamaan tukista viime vuotta korkeampaa hintaa. Tämän PTT arvioi vilkastuttavan puukauppaa tuntuvasti ja yksityismetsistä ostetaan tänä vuonna lähinnä tukkileimikoita entiseen malliin. Tässä suhteessa metsäverotuksen siirtymävaiheen jääminen historiaan ei ainakaan vielä tuonut muutosta puumarkkinoille.

Vuonna 2007 kasvu puumarkkinoilla tasoittuu. Puun käytön hienoinen kasvu lisää kuitupuun kysyntää yksityismetsistä. Hakkuut kääntyvät kasvuun, mikä lisää puunmyyntituloja ja parantaa metsätalouden kannattavuutta.

Bioenergia ei lisää kilpailua puusta ainakaan lähitulevaisuudessa

Bioenergian tuotannon jatkuva kasvu on näkynyt puun energiakäytön kasvuna sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Viime vuonna Suomessa metsähakkeen kulutus ja hinta nousivat, vaikka ainespuun hakkuut ja käyttö alenivat selvästi. Suomessa energiaksi käytettävä puu on hakkuutähdettä ja pienpuuta, joka ei kelpaa metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Hyödyntämättömiä reservejä on metsissä arvioiden mukaan vielä runsaasti. Siksi ei ole syytä olettaa puusta muodostuvan vakavaa kilpailua metsä- ja energiateollisuuden kesken ainakaan lähitulevaisuudessa. Keski-Euroopassa tilanne saattaa olla toinen, koska energiapuu on siellä lähinnä runkopuuta. Tällöin kilpailu teollisuuden ja energiakäytön kesken saattaa kiristyä, jos bioenergian tuotanto etenee edes osittain EU:n tavoitteiden mukaisesti.

Metsäsektorin keskeiset ennusteluvut vuosina 2006 - 2007

	2006 %-muutos		2007 %-muutos
Vientimarkkinat	Määrä	Hinta	Määrä	Hinta
Paperi ja kartonki	16	1 – 2	2	2 – 3
Puumassa	17	7 ‑ 10	2	0 ‑ 5
Sahatavara	1-2	7 – 8	-2 ‑ 0	0 – 2
Puumarkkinat	2006 %-muutos		2007 %-muutos
Puun tuonti	-10 ‑ -5		0
Markkinahakkuut	-3		5
Puukaupat	10 – 15		0
Puun nimellishinta	5 – 7		1 – 3
Nimelliset kantorahatulot	-3 – -1		10 – 12

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Ritva Toivonen,
puh: 09-34 888412 / 040-526 8412
sähköposti : ritva.toivonen@ptt.fi

Kuivuus ja panoshinnat verottavat maatalouden yrittäjätuloa

Maataloustuotannon määrä alenee viimevuotista selvästi pienemmän vaikkakin hyvälaatuisen sadon takia, mutta tuottajahintojen vahvistuminen hillitsee tulojen laskua. Kustannukset kuitenkin nousevat, kun lähinnä öljyn hinnan nousu siivittää maatalouden panoshinnat lähes viiden prosentin nousuun. Niinpä lopputulos tulojen pienentymisenä on kuitenkin selvä. Yrittäjätulon arvioidaan siten Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen (PTT) tuoreessa suhdannekuvassa pienentyvän tänä vuonna lähes 20 %, mutta palautuvan ensi vuonna runsaat 10 %.

Kasvinviljelyssä roima pudotus, kotieläintuotanto liki ennallaan

Suomeakin koetellut kuivuus pudottaa viljasadon viimevuotisesta yli 4 mrd. kilosta noin 3,4 mrd. kiloon. Myös nurmirehusato on huono, kun toinen sato jäi monin paikoin hyvin pieneksi. Kuiva kesä heijastuu siten myös kotieläintalouteen ja erityisesti nautakarjatalouteen. Maidontuottajien määrän PTT arvioikin vähenevän seuraavan vuoden aikana vielä totuttua nopeammin, kun myös cap-reformin myötä muuttunut politiikka osaltaan edesauttaa luopumista. Tämä näkyy myös maidontuotannon hienoisena laskuna.

Lihamarkkinoilla pientä vipinää

Lihamarkkinoilla oli vilkas vuosi, kun keväinen lintuinfluenssauhka heilutteli markkinoita. Loppujen lopuksi vaikutukset jäivät meillä melko vähäisiksi, kun tautia ei toistaiseksi Suomessa ole tavattu. Siipikarjanlihankulutus alentui tosin jonkin verran keväällä lyhytaikaisesti, mutta on kesän ja syksyn myötä kääntynyt takaisin kasvu-uralle. Kulutuksen laskun myötä myös tuotanto alentui. Kohun myötä sianlihan kulutus sen sijaan hieman kasvoi, mitä myös poikkeuksellisen pitkä grillauskausi edesauttoi.

Naudanlihantuotanto on vähentynyt jo pitkään lehmämäärän vähentymisen takia. Tänä vuonna PTT arvioi kotimaisen naudanlihan määrän kuitenkin hieman lisääntyvän maidontuotannon nopeutuneen rakennemuutoksen ja rehutilanteen takia. Naudanlihan tuontitarve säilyy siten edelleen kovana ja kasvaakin hieman.

Markkinoilta positiivisiakin signaaleja

Maatalouden tuottajahintakehitys on polkenut pitkään paikallaan. Osin tämä on johtunut politiikkamuutoksista, joilla hallinnollisia hintoja on alennettu. Erityisesti tämä on näkynyt maitomarkkinoilla. Tämä politiikkamuutos ja siihen liittyneet ennakkoarviot huomioon ottaen Suomen maitomarkkinat ovat kuitenkin selvinneet erittäin hyvin. Kansainvälisillä maitomarkkinoilla tuotteille on ollut kysyntää, ja markkinahinnat ovat olleet suhteellisen hyviä. PTT arvioikin maidon tuottajahinnan putoavan ensi vuoden loppuun mennessä selvästi etukäteisarvioita vähemmän ja jäävän vain vajaat 10 % cap-reformia edeltäneestä vuoden 2003 hintatasosta. Myös lihan tuottajahinnat ovat nousussa lukuun ottamatta lintuinfluenssakohun alentamia siipikarjanlihan tuottajahintoja.

Kuivuus on koetellut muutakin Eurooppaa, joten myös viljojen tuottajahinnat ovat nousseet Suomessa. Silti viljan samoin kuin lihan hinnat ovat meillä pääsääntöisesti muita EU-maita alhaisemmat. Ensi vuonna tuottajahintojen nousun odotetaan kuitenkin tasaantuvan.

Maatalouspolitiikassa riittää haasteita

EU:n maatalouspolitiikan uudistus konkretisoituu tilatasolla tänä vuonna, kun siirrytään uuteen tilatukeen. Sen vaikutukset viljelijöiden tuotantopäätöksiin näkyvät kuitenkin vasta pitemmän ajan kuluessa. Ensi vuoden suurin tulotukipolitiikkaan liittyvä kysymys on vakavien vaikeuksien eli ns. 141-tuen jatko, jonka tarpeesta Suomen ja EU:n komission käsitykset poikkeavat selvästi. Pitkän aikavälin selviytymisedellytysten kannalta olisi PTT:nkin mielestä tärkeää selvittää, mistä rahat investointitukeen löytyvät jatkossa, kun maatilatalouden kehittämisrahasto Makera on ehtymässä. Maailman kaupan vapautumiseen tähtäävät WTO-neuvottelut ovat toistaiseksi keskeytyksissä, joten näyttää siltä, että kaupan vapautuminen etenee toistaiseksi kauppablokkien kahdenvälisten neuvotteluiden ja sopimusten kautta.

Elintarviketeollisuudessa vakaata

Suhdanteet eivät juuri näy elintarviketeollisuuden tuotannossa, ja sen kasvu jäänee tänä vuonna puolen prosentin tienoille. Rationalisointitarve kuitenkin jatkuu edelleen, mutta investoinnit samoin kuin työllisyyskin vähenevät.

Näyttää myös siltä, että suuria laajennuksia ei tehdä lähitulevaisuudessa, vaan investoinnit painottuvat korvausinvestointeihin. Kasvua haetaan tällä hetkellä niin Venäjältä kuin Baltiastakin. Elintarvikkeiden ulkomaan kauppa jatkaa kasvuaan. Ristikkäiskaupan PTT arvioi lisääntyvän, kun kuluttajien makutottumukset monipuolistuvat, ja EU:n sisämarkkinakauppa edelleen vilkastuu uusimpien jäsenmaiden myötä.

Bioenergiasta mahdollisuuksia

Hyviä uutisia maataloudelle on tuonut koko ajan kasvava kiinnostus bioenergian lisäämiseen. Se on myös yksi EU:n energiapolitiikan keskeisistä tavoitteista. Bioenergiaraaka-aineiden kasvanut kysyntä näkyy jo maailmanmarkkinahinnoissa. Kun bioenergia tarjoaa yhtäältä vaihtoehtoista kysyntää elintarvike- tai rehukäytölle sekä toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia pellonkäyttöön, voidaan bioenergiaa ajatella eräänlaisena uutena tuotantosuuntana maatiloille. Varsinkin lämpöyrittäjyyteen ja metsäenergiaan liitettynä se tarjoaa PTT:n mukaan myös uusia työpaikkoja maaseudulle.

Keskeiset maatalouden ennustemuuttujat vuosina 2005-2007

	2005	2005	2006¹	2007¹
Kokonaistuotos	Arvo, milj. €	Muutos, %	Muutos, %	Muutos, %
Kasvinviljely	1 559	5,5	-11,0	11,6
Kotieläintalous	1 716	4,3	-0,5	0,0
Muut	325	4,8	7,1	7,1
Yhteensä	3 601	4,9	-4,4	5,4
Välituotekäyttö	2 874	1,7	2,2	1,5
Muut kustannukset	1 679	6,9	1,9	0,9
Maatalouden tuet	2097	2,4	1,7	-0,2
Yrittäjätulo	1144	5,6	-19,0	13,2

¹PTT:n ennuste

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen
puh: 09-34 888405
sähköposti: perttu.pyykkonen@ptt.fi

Liitteet:

»» syksy2006 (pdf)

« Takaisin