4/2009 Talousmyrskyn jälkeen on poutasää?

Finanssikriisinä alkanut talouden häiriö laajeni nopeasti koko maailmantalouden lamaksi. Vuoden 2009 ensimmäinen neljännes jää maailman taloushistoriaan yhtenä rauhanajan synkimpänä. Talous supistui globaalisti useita prosenttiyksikköjä ja maailmankauppa oli historiansa suurimmassa pudotuksessa.

Kriisin yksi piirre oli talouksien poikkeuksellisen nopea ja ennakoimaton supistuminen. Viennin romahtaessa Suomenkin talous supistui ensimmäisellä vuosipuoliskolla lähes 9 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Sen myötä myös valtion verotulokertymä muodostuu paljon ennakoitua pienemmäksi. Tällä on vaikutusta valtiontalouteen kauas tulevaisuuteen. Finanssikriisin vaikutuksia valtiontalouden näkökulmasta pohtii valtiovarainministeri Jyrki Katainen artikkelissaan "Talouskriisin vaikutukset valtiontalouteen".

Vientiriippuvaisena maana protektionismin nousu maailmalla laman seurauksena olisi äärimmäisen vahingollista Suomelle. Protektionismia ja sen uusia muotoja sekä toimia ilmiön estämiseksi pohtii ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi artikkelissaan "Kauppapolitiikan rooli talouskriisin taltuttamisessa". Käytännön näkökulman talouskriisin vaikutuksesta vientiyritykselle tarjoaa puolestaan Valion ulkomaantoiminnoista ja innovaatioista vastuullinen johtaja Veijo Meriläinen artikkelissaan "Talouskriisi ja vientiteollisuus – suomalaisen meijerituoteviennin näkökulma".

Talouskriisin haitat joutuvat konkreettisimmin omassa taloudessaan kokemaan työttömiksi jäävät ihmiset. Työttömyydellä voi olla arvaamattomia seurauksia myös eläketurvaan. Työttömyyden vaikutusta eläkkeisiin sekä yksilön että koko eläkejärjestelmän tasolla valottaa eläketurvakeskuksen ekonomisti Sanna Tenhunen artikkelissaan "Finanssikriisin jalanjäljet eläkejärjestelmässä".

Nykyinen lama on ensimmäinen täysin globaali talouskriisi. Laman vaikutukset ovat kuitenkin hyvin erilaiset eri talouksille, joten maailmantalouden rakenteellinen muutos voi talouskriisin myötä entisestään voimistua. Tätä puolta talouskriisistä erityisesti kehittyvien maiden näkökulmasta pohtii emeritus ekonomisti Kalle Laaksonen artikkelissaan "Talouskriisi muutti maailmantalouden voimatasapainoa".

Lopuksi allekirjoittanut pohtii öljyn roolia talouskriisissä ja sen jälkeisessä maailmantaloudessa artikkelissa "Öljyä talousmyrskyn laineille - uuden kriisin alku?".

Ekonomisti Markus Lahtinen/PTT