Uutiset

Yrittäjyys houkuttelee jo korkeakoulutettujakin

15.huhtikuu 2019
Henna Busk
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

 

Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti Henna Busk /// @HennaBusk

 

Viimeisten kymmenen vuoden aikana yrittäjien kokonaismäärä Suomessa on pysynyt suhteellisen vakaana. Merkillepantavaa on kuitenkin rakenteen muutos. Itsensätyöllistäjien määrä, johon lukeutuvat yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat, on kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun.

Samaan aikaan maatalousyrittäjien määrä on jatkuvasti laskenut ja työnantajayrittäjien määrä pysynyt melko vakaana. Mielenkiintoista on, että erityisesti 65-74-vuotiaiden itsensätyöllistäjien määrä on kasvanut selkeästi viime vuosina. Yksi selitys on, että eläköidyttäessä palkkatyöstä omaa uraa on haluttu jatkaa yrittäjänä.

Yrittäjyysvalinnassa on usein kyse usean tekijän summasta, ja päätökseen vaikuttavat niin henkilökohtaiset ominaisuudet, elämäntilanne kuin ympäristö- ja taloustekijät. Usein puhutaan myös pakkoyrittäjyydestä eli yrittäjäksi ryhtymisestä, kun palkkatyötä ei ole tarjolla. Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksen mukaan se ei kuitenkaan ole kovin tavallista.

Kun henkilöiltä kysyttiin tärkeintä syytä yrittäjäksi ryhtymiseen, vastauksissa korostuivat sopiva tilaisuus ja oma halu. Olosuhteiden pakosta yrittäjäksi oli ryhtynyt vain pieni osa. Muista yrittäjätyypeistä poiketen maatalousyrittäjät mainitsevat tärkeimmäksi syyksi perheyrityksen jatkamisen.

Tilastot eivät vielä tavoita kaikkea yrittäjyyttä. Aineistorajoitusten takia valtaosa yrittäjyystutkimuksista onkin keskittynyt elinkeino- ja ammatinharjoittajiin. Viime aikoina yrittäjyyden määritelmää on voitu laajentaa, kun uusia aineistoja on tullut saataville.

Muutamat kansainväliset tutkimukset ovat hyödyntäneet laajennettua yrittäjyyden määritelmää ja sisällyttäneet tarkasteluihinsa myös osakeyhtiömuotoisen yrittäjyyden. Tällä tavoin tarkasteltuna yrittäjyys näyttäytyy aiempaa laadukkaampana. Osakeyhtiömuotoiset yrittäjät ovat korkeammin koulutettuja ja heidän ansionsa ovat myös suuremmat verrattuna elinkeino- ja ammatinharjoittajiin tai palkkatyötä tekeviin.

Korkeasti koulutetut eivät perinteisesti ole hakeutuneet yrittäjiksi, johtuen muun muassa palkkatyötä alhaisemmasta tulotasosta ja taloudellisesta epävarmuudesta. Yritysrakenteen murros, startup-yrittäjyyden kasvu ja kulttuurinen muutos ovat kuitenkin nostaneet yrittäjyyden varteenotettavaksi uravaihtoehdoksi myös korkeakoulutetuille.

Pellervon taloustutkimus PTT tuo lisätietoa aiheeseen selvittämällä korkeakoulutettujen yrittäjyys- ja omistajuuspolkuja osakemuotoisissa yrityksissä. Tutkimuksessa selvitetään, ovatko osakeyhtiöihin uutena rekrytoidut henkilöt koulutustaustaltaan samankaltaisia omistajayrittäjän ja/tai jo olemassa olevien työntekijöiden kanssa, otetaanko heidät töihin ensisijaisesti omistajina vai työntekijöinä, ja millaista rekrytointien valikoituminen heidän aiempien yritystensä menestyksen suhteen on. Tuloksia tästä Akava Worksin rahoittamasta hankkeesta on odotettavissa jo tämän vuoden puolella.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.4.2019

 

Lue lisää hankkeesta täältä