Uutiset

Taloustutka: Pisara meressä

20.huhtikuu 2017
Suvi Rinta-Kiikka
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

  • Valtamerissä vellovat muovipyörteet, merien muovijäte­ongelma ja muovin kertyminen eläinkuntaan ovat tulleet viime vuosina uutisoinnista tutuiksi. Muovin päätyminen luontoon on todellinen ongelma ja uhka paitsi luonnolle myös ihmiskunnalle.

    EU:ssa ongelmaa suitsimaan on säädetty direktiivi. Suomessa toimia muovipussien vähentämiseksi on tehty muun muassa muuttamalla niitä maksullisiksi, poistamalla pussi­rullat kauppojen kassoilta ja tarjoamalla vaihtoehtoja. Lisäksi vastuu kuluttajapakkausjätteestä siirtyi kunnilta kaupoille ja teollisuudelle. Sen myötä kierrätys yhtenäistyy ja myös jätteiden keräys energia­käyttöön laajentuu.

    Me suomalaiset olemme jo aika mallikkaita muovi­pussien käyttäjiä: käytämme keskimäärin 55 muovi­pussia vuodessa per henki, kun EU:n keskiarvo on 194. Tavoite on, että vuonna 2025 määrä olisi enintään 40. Moni ei muovipussia ostaessaan mieti, että se päätyisi mereen ja sieltä kiertokulun myötä omalle lautaselle.

    Monelle muovipussin ostaminen merkitsee roskapussia tai uudelleen käytettävää kauppakassi. Muovipussin rooli roskapussina tekee sen käytöstä luopumisen haastavaksi: sille ei ole tarjolla samantasoisia korvaajia. Muovipussi on ominaisuuksiltaan kollegojaan parempi: taipuisa, monikäyttöinen, pieneen tilaan menevä ja kestävä.

    Paperikassi toimii ruokien kuljetuksessa, mutta on kömpelö sulloa roskakaappiin. Kastuessaan onneton. Biohajoava pussi taas rikkoutuu herkästi terävistä roskista. Jos kotitaloudessa tyhjennetään roskat kahdesti viikossa, tarkoittaa se vuodessa 104 korvattavaa muovipussia.

    Roskien kippaaminen irrallaan keräysastiaan onnistuisi, mutta millainen roskapölly seuraisikaan roska-auton perässä tai kaatopaikoilla. Jätehuoltolaki vaatiikin roskien pakkaamista, jotta roskat eivät leviä luontoon.

    Tulevaisuudessa yhä useampi muovipussi päätyy energia­jätteen tai sekajätteen seassa poltettavaksi. Muovipussien korvaajaa tai ratkaisua pussien kierrätykseen odotellessa, voi jokainen omalta osaltaan kiinnittää huomiota siihen, miten muovipusseja käyttää. Esimerkiksi hedelmäpussit voi korvata niille tarkoite­tuilla kestopusseilla tai määrää voi vähentää yhdistämällä eri hedelmiä samaan pussiin. Ja banaanit voi todellakin jättää laittamatta pussiin.

    Kangaskassien tai vastaavien ripottelu autoon, laukkuun, eteiseen on kokeilemisen arvoinen keino. Pienistä, esimerkiksi apteekin, pusseista voi kieltäytyä kokonaan.

    Pisara meressä -ajattelu ei sovi muovipusseihin, eikä moniin muihinkaan yhteisiin ongelmiin.

    Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 10.4.