Uutiset

Taloustutka: Miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?

11.kesäkuu 2018
Tapani Yrjölä
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

Kirjoittaja on PTT:n maatalousekonomisti. Twitter: @TapsaPTT

Tulojen jakautuminen elintarvikeketjussa herättää keskustelua. Tuottajia lähellä olevat tahot kysyvät usein, miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten. Tämä kysymys onkin varsin aiheellinen esittää, erityisesti kotieläintuotantoon liittyen.

Kuka sitten tekee eniten ja kovimman työn vaikkapa naudan paistin tuotannossa. Tuottaja tekee varmasti enemmän töitä paistin eteen kuin mitä teollisuudessa ja kaupassa tehdään. Mutta myös eläin tekee aika paljon töitä, kun se kasvaa teurastettavaksi.

Pelkän tekemisen perusteella tulojen jakaminen tuskin on reilua. Kaikille ketjun toimijoille kustannuksia syntyy muustakin kuin työstä. Jokaisella on siis hyvät perustelut myös vaatia osansa ketjun tuotoista.

Eläinten maksettavaksi ei koidu mitään kustannuksia. Joku muu maksaa kaikki kustannukset siitä, että eläimen liha päätyy ihmisten pöytään ravinnoksi. Mutta ne maksavat silti melko kovan hinnan. Ne nimittäin maksavat siitä hengellään. Henki on elävälle olennolle korvaamaton asia. Siksi eläimilläkin on perusteltu syy saada korvausta uhrauksistaan ihmisravinnon eteen.

Eläimet saavat tietenkin ruokaa ja muun ylläpidon palkaksi uhrauksistaan. Enempää ne eivät toki osaa vaatia. Ja vaikea eläimille muuta olisi antaakaan. Nekin voivat kuitenkin hyötyä ylläpidon tason nostamisesta. Ongelmatiloja lukuun ottamatta eläinten olot suomalaisilla tiloilla ovat pääosin hyvät. Mutta koskaan ei ole niin hyvä, etteikö parannettavaa olisi.

Yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Samalla yhä useampi kuluttaja olisi valmis maksamaan lisää siitä, että heidän syömiensä eläinten elinolot olisivat poikkeuksellisen hyvät. Jos voidaan taata, että juuri tämä nauta on elänyt poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa, hinta, jonka osa kuluttajista on valmis maksamaan voi nousta merkittävästikin. Silloin korkeampi hinta paitsi kattaa lisääntyneet kustannukset, myös kannustaa ketjua noudattamaan entistä paremman eläinten hyvinvointitason takaavia käytäntöjä.

Ratkaisuksi tähän ongelmaan Pellervon taloustutkimus PTT ja Luonnonvarakeskus ovat yhdessä alan toimijoiden kanssa kehittämässä eläinten hyvinvointimerkkiä. Merkillä todennettaisiin lakisääteistä parempi tuotantoeläinten hyvinvoinnin taso. Sen kautta kuluttajille tarjoutuisi läpinäkyvä ja todennettavissa oleva keino maksaa enemmän niille, jotka tekevät eniten.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 11.6.