Uutiset

Nahistelun sijasta katse tulevaan

29.huhtikuu 2019
Raija Heimonen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

 

Kirjoittaja on liiketaloustutkija Raija Heimonen /// @raija_heimonen

 

Paikallinen sopiminen on julkisessa keskustelussa monesti nahistelun aihe, mutta yrityksissä se on arkipäivää. Kilpailukykyä ja työhyvinvointia parantavat sopimisen tavat ovat olennainen osa yritysten koko strategiaa ja johtamista.

 

Kyse on työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöstä – ei vastakkainasettelusta. Muun muassa tämä kävi ilmi, kun Pellervon taloustutkimus PTT ja Työterveyslaitos tutkivat sopimista teknologiateollisuuden yrityksissä.

 

Paikallisen sopimisen tarve syntyy usein yllättäen. Se voi johtua esimerkiksi konerikosta, komponenttien myöhästymisestä tai asiakkaiden lisätilauksista. Toisaalta tilausten kausiluontoisuus on joillekin yrityksille ominaista. Hinnan sekä laadun ohella toimitusvarmuus on olennainen osa kilpailukykyä.

 

Myös työntekijöiden mielenkiinto joustavaan työaikaan on lisääntynyt, vaikka osassa tuotantolaitoksia vielä karsastetaan työaikapankkeja. Paikoin työaikajoustoihin onkin lähdetty hakemaan ratkaisuja tiimityönä: Työntekijät ovat yhdessä asettaneet tavoitteen ja järjestäneet työnsä sen mukaan.

 

Voitaisiinko yritysten asiakkailta kumpuava joustavuuden haaste ottaa Suomen työmarkkinoiden yhteisen innovoinnin kohteeksi – riippumatta etujärjestöstä, toimialasta tai yrityksen koosta? Moni teknologiateollisuuden yritys on kyennyt turvaamaan tulevaisuutensa, koska ne pystyvät reagoimaan nopeasti asiakkaiden ja henkilöstön muuttuviin tarpeisiin. Näin ne ovat taanneet tuotannon jatkumisen Suomessa.

 

Luovien ja molempia osapuolia ilahduttavien joustojen lisääntyminen toisi varmasti uutta positiivista virtaa koko työmarkkinoille ja vaihtelua arjen aherrukseen.

 

Tutkimuksemme mukaan paikallisen sopimisen avainsanat ovat yhteistyö ja luottamus. Luottamus ja yhteistyön sävel eivät kuitenkaan synny hetkessä, vaan ne kehittyvät ajan ja kokemuksen myötä. Siksi nahistelun ja vastakkainasettelun sijaan olisi aika katsoa tulevaisuuteen.

 

Yksityiskohtiin takertuminen ei ole tätä päivää, ja sanelupolitiikka johtaa pidemmällä aikavälillä umpikujaan. Jääräpäisyys ja pinttyneet tavat ilman yhteisiä tavoitteita ja lähtötilanteen analysointia eivät johda työmarkkinoiden kehittymiseen. Sen sijaan vastuullinen paikallinen sopiminen motivoi työntekijöitä ja parantaa koko Suomen kilpailukykyä.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 29.4.2019