Uutiset

Älymaatalous kaipaa standardeja

Kirjoittaja on PTT:n liiketaloustutkija Raija Heimonen

 

Digitalisaatio parantaa maatalousyrittäjien kilpailukykyä, eläinten hyvinvointia, tuotteiden laatua ja vähentää ympäristön kuormitusta. Se on luonut edellytykset tilakoon kasvattamiselle, yhteisyritysten perustamiselle ja eri tuotantopisteissä toimimiselle.

Suomi on innovatiivinen maa, mutta älymaatalouden investoinneissa on edetty hitaasti.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät kokevat digitalisaation esteeksi ohjelmien ja käyttöjärjestelmien yhteensopimattomuuden. GPS-paikannusteknologia, sensorit ja dronet mahdollistavat monipuolisen tiedon keräämisen, mutta tiedon hallinta, koordinointi ja analysointi vaativat vielä paljon manuaalista työtä.

Eri käyttöjärjestelmien ylläpito ja opettelu koetaan turhauttavaksi. Markkinoille toivotaan yhteistä laite- ja ohjelmistostandardia, jotta tilan toiminnanohjausjärjestelmistä tulisi helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita.

Tällä hetkellä navetoissa lisääntyvät lypsy- ja siivousrobotit. Traktorit on yhä useammin varustettu paikannusteknologialla, ajo-opastimilla ja automaatio-ohjauksella. Myös työkoneilta vaaditaan täsmäviljelyn mahdollistamia ominaisuuksia. Leikkuupuimurin satokartat ja viljakuivaamon logistiikan ohjaus siilokarttoineen tuovat tietotulvaan vielä omat haasteensa. Metsänhoitosuunnitelmia voi käydä tarkistamassa luonnossa älypuhelimien karttaohjelmien avulla.

Tilalla voi olla käytössään neljä erillistä ohjelmaa. Kaiken kertyneen tiedon maatalousyrittäjä hyödyntää suunnitteluohjelmassaan, johon kirjataan päivämäärän mukaan kaikki toteutetut työt, sääolosuhteet sekä laatuanalyysit. Paikannusteknologiaan perustuvia laitteita hallitaan toisella ohjelmalla ja viljasiiloa kolmannella. Taloushallintoon tarvitaan oma kirjanpito-ohjelma.

Ollaan siis vasta alussa automaation ja reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisessä.  Yhteistyökumppaneiden välisen tiedon vaihdannan ja järjestelmien sulavuudessa on vielä työsarkaa.

Älymaatalouden toteutuminen vaatiikin ruokaketjun toimijoiden lisäksi kone- ja laitevalmistajien, ohjelmien kehittäjien, viranomaisten sekä tutkijoiden keskinäisen luottamuksen ja tahdon yhteistyölle. Big datan jalostaminen, omistajuus, tietoturvallisuus ja hyödyntäminen tarvitsevat luotettavan alustan.

Digitaalisen toimintamallin rakentamisella on kiire, jotta Suomen maatalouden jatkuvuus ja kehittäminen toteutettaisiin järkevällä ja kestävällä tavalla. Suomi voi kilpailla laadukkailla ja puhtailla tuotteillaan, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan. Tuotteiden turvallisuus ja laatu on kuitenkin pystyttävä todentamaan, ja siitä on osattava viestiä näkyvästi.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 21.1.2019