Julkaisut

195. Työttömien työkyky vuonna 2005

2005

ISSN 1456-3215 (nid)
ISBN 952-5594-14-9 (nid), ISBN 952-5594-15-7 (pdf)

TIIVISTELMÄ Julkisessa keskustelussa on esiintynyt varsin erilaisia arvioita työttömien työkyvystä ja siitä, kuinka suurella osalla työttömistä on hyvä, tyydyttävä tai heikohko työkyky. Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden yhtenä perusteena on ollut työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen. Valtion talouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen 112/2005 mukaan riittävää seurantaa ja mittaristoa toimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole ollut käytössä. Tässä tutkimuksessa näitä asioita tarkastellaan Työterveyslaitoksen kehittämän työkykyindeksin avulla. Tutkimuksessa on haastateltu 1081 työtöntä ja konstruoitu heille työkykyä kuvaava työkykyindeksi. Työkykyindeksin avulla voidaan arvioida eri työkyvyn mukaan työttömien lukumääriä ja aktiivisten työvoimapoliittisten toimien vaikuttavuutta työttömien työkykyyn. Heikohkoa työkykyä voidaan pitää indikaattorina työmarkkinoilta syrjäytymiselle. Koska työttömät ovat hyvin erilaisia työkyvyltään, otoksen suunnitteluun kiinnitettiin erityisen paljon huomiota. Aineiston hankintakanavia oli kolme: Tilastokeskuksen syyskuun ja lokakuun työvoimatutkimus, otos peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella olevista työttömistä poimittuna Kansaneläkelaitoksen rekistereistä sekä työttömien valtakunnallisen yhdistyksen jäsenkysely. Työttömien työkykyä verrataan tutkimuksessa palkansaajien työkyvyn kanssa. Palkansaajille tehtiin Tilastokeskuksen syyskuun ja lokakuun työvoimatutkimuksen yhteydessä kysely heidän työkyvystään. Otoskoko palkansaajakyselyssä oli 1243. Työkyvyn mittaamisessa käytettiin työterveyshuollon apuvälineeksi kehitettyä työkykyindeksiä. Sen kautta voidaan arvioida työntekijän suoritustasoa työssään ja havainnoida mahdollisia muutoksia työkyvyssä. Työkykyindeksi koostuu sarjasta kysymyksiä, joissa otetaan huomioon työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset sekä henkilön terveydentila ja voimavarat. Työkykyindeksin on todettu ennustavan varsin hyvin työkyvyttömyyden syntyä tulevaisuudessa. Vaikka työttömien työkyky on keskimäärin huonompi kuin palkansaajilla, noin 60 prosentilla työttömistä työkyky on erinomainen tai hyvä. Noin 40 prosentilla työttömistä työkyky on kohtalainen tai huono. Toistuvaistyöttömillä ja pitkäaikaistyöttömillä on heikompi työkyky kuin muilla työttömillä. Yli seitsemän vuotta ilman pysyvää työsuhdetta olleista puolella on kuitenkin vielä erinomainen tai hyvä työkyky. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleista pitkäaikaistyöttömistä vajaalla puolella on erinomainen tai hyvä työkyky. Tuetuille työmarkkinoille työllistyneiden miesten työkyky on parempi kuin työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden tai kokonaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle jääneiden miesten. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuneiden naisten työkyky on parempi kuin tuetuille työmarkkinoille työllistyneiden tai kokonaan työvoimapoliittisten toimenpiteiden ulkopuolelle jääneiden naisten.

ABSTRACT The working capacity of unemployed persons has been under public discussion. The aim of this research is to examine the working capacity of unemployed persons by utilising the work ability index developed by the Finnish Institute of Occupational Health. The research was carried out by interviewing 1081 unemployed persons during the fall 2005. The work ability index can be used to estimate the number of unemployed persons at different working capacity levels and to evaluate the impacts of active labour market policy measures on the unemployed persons’ working capacity. Because there are great differencies between the unemployed persons in their working capacity a special emphasis was placed on planning the survey. Data was collected from three different sources. Firstly, the data from the Labour Force Survey made by the Statistics Finland was used. Secondly, a sample of unemployed recipients of basic daily allowance and of unemployed recipients of labour market support was drawn from the register of the Social Insurance Institute of Finland. Thirdly, the results of the member survey made by the Co-operation Organization of Unemployed Persons in Finland were used. The working capacity of unemployed persons was compared to the working capacity of wage and salary earners. Data on the wage and salary earners was collected by the Statistics Finland during the fall 2005. The sample size of this dataset was 1243. The work ability index was used to estimate the level of working capacity and to observe possible changes in that. The work ability index is formed by asking an employee a series of questions, which take into account how physically and mentally demanding the specific work is and the health and resources of the person. The work ability index has found to be reliable in predicting future working incapacity. Although the working capacity of unemployed persons is on average weaker than is the working capacity of the wage and salary earners, approximately 60 percent of unemployed persons have an excellent or good working capacity. Approximately 40 percent of unemployed persons have fair or poor working capacity. Repeatedly unemployed or long-term unemployed persons have a weaker working capacity than other unemployed persons have. Half of the persons, who have been without permanent work for more than seven years still have an excellent or good working capacity. The men who have work in subsidized labour market have a better working capacity than the men placed under labour market training or the men, who have stayed out of all active labour market policy measures. The women placed under labour market training have a better working capacity than the women who have work in subsidized labour market or the women who have stayed out of all active labour market policy measures.


Ladattavat tiedostot
rap195
Takaisin