Julkaisut

161. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

2014

ISSN 1796-4784 (pdf)
ISBN 978-952-224-152-8 (pdf)

Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. ja Horne, P. 2014. LUONTOARVOPANKKIEN HYÖDYT JA HAITAT SEKÄ SOVELTUVUUS SUOMEEN. PTT työpapereita 161. 50 s. ISBN 978-952-224-152-8 (pdf), ISSN 1796-4784 (pdf).

Tiivistelmä: Tämän tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena on arvioida alustavasti luontoarvopankkimekanismia (engl. mm. habitat banking, conservation banking), sen hyötyjä ja haittoja sekä mekanismiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä Suomen kannalta. Tutkimuksen mukaan luontoarvopankkimekanismi voisi olla yksi keinoista, jolla luonnon monimuotoisuuden vähenemistä voitaisiin Suomessa estää tai hidastaa. Mekanismiin liittyy sekä ekologisia että taloudellisia riskejä, joten sen käyttöönotto edellyttäisi huolellista ja melko pitkäaikaista pilotointia. Luontoarvopankkimekanismia voitaisiin Suomessa käyttää esimerkiksi suurten infrastruktuurihankkeiden suojelualueille suoraan tai välillisesti aiheuttamien haittojen kompensointiin tai turvetuotannon vaikutusten kompensointiin. Kohteita voisivat olla myös muut erityisen tärkeät luontokohteet. Soveltamiskohde olisi määriteltävä tarkoin ja rajattava tietynlaisiin hankkeisiin ettei kompensaatiovaatimus hidastaisi tavanomaista taloudellista toimintaa.

Avainsanat: luontoarvopankki, ekologinen kompensaatio, luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut, markkinoihin perustuvat mekanismit. 
 
Kniivilä, M., Kosenius, A.-K. and Horne, P. 2014. HABITAT BANKING – THE PROS AND CONS AND APPLICABILITY TO FINLAND. PTT Working Papers 161. 50 p. ISBN 978-952-224-152-8 (pdf), ISSN 1796-4784 (pdf).

Abstract: The aim of this study is to make a preliminary assessment of the applicability of habitat banking in Finland. The pros and cons of the mechanism as well as the most essential aspects from the Finnish perspective are assessed.  The study concludes that habitat banking is one of the mechanisms which could be used in Finland to prevent or slow down the degradation of biodiversity. The mechanism includes ecological and  economic risks, and thus the possible implementation of the mechanism in Finland should be preceded by a careful and relatively long-lasting piloting phase. Habitat   banking could be used for example as a mechanism to compensate direct or indirect ecological harms caused to conservation areas by large scale infrastructural development projects or to compensate negative impacts of peat production. Furthermore, it could be used to compensate harms caused by large-scale development projects to other sites with specific ecological importance. However, the application of the mechanism should be carefully defined and restricted so that compensation demand would not lead to the hindering of ordinary economic activity.

Keywords: Habitat banking, Ecological compensation, Biodiversity, Ecosystem services, Market-based instruments. 


Ladattavat tiedostot
tp161
Takaisin