Julkaisut

228. Liikennehankkeiden epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi

2011

ISSN 1796-4776 (pdf)
ISBN 978-952-224-071-2 (pdf)

Petri Mäki-Fränti: Liikennehankkeiden epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi. Liikennevirasto, liikennesuunnitteluosasto. Helsinki 2011. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 2/2011. PTT:n raportteja 228. 45 sivua ja 1 liite. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-053-8; ISSN 1796-4776, ISBN 978-952-224-071-2. 
 
Avainsanat: liikennehankkeet, vaikutusten arviointi, panos-tuotosanalyysi, aluekehitys, vaikutusakselit 

Tiivistelmä  Suurin osa liikenneinvestointien hyödyistä liikennepalveluiden käyttäjille koostuu hankkeiden käytönaikaisista suorista vaikutuksista, kuten lyhempien matka-aikojen myötä syntyvistä säästöistä matka- ja kuljetuskustannuksissa. Nämä hyödyt otetaan huomioon jo nykyisissä HK-analyyseissä. Liikennehankkeista voi kuitenkin koitua myös erilaisia epäsuoria taloudellisia hyötyjä talouskasvuun, työllisyyteen ja tuottavuuteen. Epäsuorien hyötyjen rahallinen tai edes laadullinen arviointi on kuitenkin vaikeaa.  
 
Tämän selvityksen tavoitteena on määrittää liikenneinvestointien epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden väliset riippuvuudet aikaisempaa selkeämmin. Tutkimuksen tarkoitus on toimia keskustelunavauksena aikaisempaa laajemmalle taloudelliselle näkökulmalle liikennehankkeiden arvioinnissa sekä auttaa viemään aikaisempia tutkimustuloksia konkreettisemmalle tasolle. Epäsuorat vaikutukset esitetään yksinkertaisen vaikutuskehikon muodossa. Kehikko erittelee yksittäisten liikennehankkeiden potentiaaliset vaikutuskanavat talouskasvuun ja aluekehityksen eri osa-alueisiin. Selvityksessä pohditaan, millä tarkkuudella ja varmuudella liikennehankkeiden epäsuorat taloudelliset vaikutukset yleensä ovat arvioitavissa, mitä arviointimenetelmiä on käytettävissä, ja missä tilanteissa näiden vaikutusten arviointi on mielekästä. 
 
Julkisten infrastruktuurihankkeiden epäsuoria hyötyjä tarkastellaan toisinaan panostuotosanalyysin avulla. Tällöin hyötyä mitataan hankkeen vaikutuksilla alueelliseen kokonaiskysyntään ja tätä kautta työllisyyteen ja talouskasvuun. Hankkeen kerrannaisvaikutukset kokonaiskysyntään liioittelevat epäsuorien hyötyjen suuruutta taloudenpitäjien hyvinvoinnin lisäyksellä mitattuna, sillä kysyntävaikutukset mittaavat viime kädessä projektin kustannuksia eivätkä hyötyjä.   Hankkeilla voi olla merkittäviä epäsuoria vaikutuksia, jos ne edistävät aluekehityksen eri osa-alueita: yritysten hintakilpailukykyä, investointi- ja sijaintipäätöksiä, työvoiman saatavuutta tai muuttoliikettä. Epäsuorien taloudellisten vaikutusten arviointi onkin mielekkäintä suurten projektien kohdalla, joilla voidaan jo etukäteen arvioida olevan merkitystä alueen elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn ja maantieteellisen sijoittumisen kannalta. 
 
Liikennehankkeiden vaikutuksille aluekehitykseen muodostettiin kolme laadullista mittaria, jotka laadittiin vaikutusakselien muotoon. Omat vaikutusakselinsa muodostettiin liikennehankkeen vaikutuksille matka- ja kuljetuskustannusten, työvoiman ja työpaikkojen saavutettavuuden sekä maankäytössä tapahtuvien muutosten kautta. 
 
 
Petri Mäki-Fränti: Evaluering om de indirekta ekonomiska effekter om transportinvesteringar. Trafikverket, trafikplanering. Helsingfors 2011. Trafikverkets undersökningar och utredningar 2/2011. PTT rapporter 228. 45 sidor och 1 bilaga. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-053-8; ISSN 1796-4776, ISBN 978-952-224-071-2. 
 
Nyckelord: investeringar i transportinfrastruktur, konsekvensbedömning, input-output-analys, regional utveckling, påverkningsaxlar 

Sammanfattning  En stor del av den direkta nyttan av investeringar i transportinfrastruktur kommer av besparingar i rese- och transporttid för användaren av infrastrukturen. Denna nytta beaktas redan i kostnads och intäktsanalys. Investeringarna kan emellertid också skapa indirekta nyttor genom ekonomisk tillväxt, arbetstillfällen och via produktivitetsökning. En värdering av dessa indirekta fördelar monetärt eller ens kvalitativt är dock komplext.  
 
Syftet med rapporten är att dra upp riktlinjerna för de indirekta effekterna av transportinfrastruktur investeringar. Både potentiella fördelar och deras ömsesidiga interaktioner beaktas. Forskningens avsikt är att stimulera till diskussion om ett bredare inflytande av transportinvesteringar, samt att ge råd för projektutvärderingar. Rapporten presenterar en enkel ram för utvärderingen av de indirekta effekterna. Ramverket visar på potentiella kausalitetsmekanismer mellan investeringsprojekt, ekonomisk tillväxt och ett antal faktorer som påverkar regional dynamik. Studien presenterar tillgängliga utvärderingsmetoder, och diskuterar gränserna för noggrannheten i utvärderingen samt vilka utvärderingar behövs under olika omständigheter.   Input-output-analys har ofta tillämpats i utvärdering av offentliga infrastrukturinvesteringar. Metoden möjliggör uppskattning av den samlade efterfrågan och ytterligare utvärdera effekten av projektet till den regionala ekonomiska tillväxten och sysselsättningen. Effekterna på den samlade efterfrågan överdriver de faktiska indirekta effekterna, eftersom ökad efterfrågan snarare återspeglar kostnaderna än nyttan av projektet.  
 
Projekten kan också bidra till regional utveckling. Ett effektivare transportsystem kan förbättra företagens konkurrenskraft, påverka beslut om investeringar och val av lokalisering av företag, förbättra tillgången på arbetskraft eller stimulera migration. Utvärderingen av indirekta effekterna är värt i stora investeringsprojekt, som har potential att påverka utvecklingen av regionerna.  
 
Tre kvalitativa mätare för indirekta effekterna genom vilka infrastrukturen påverkar regional utveckling konstruerades och presenteras i form av påverkningsaxlar. Axlarna visar minskade transportkostnader, tillgången på arbetskraft och effekten av förändring i markanvändningen.   
 
Petri Mäki-Fränti: Evaluation of the indirect economic effects of transport investments. Finnish Transport Agency, Transport Planning. Helsinki 2011. Research reports of the Finnish Transport Agency 2/2011. PTT Reports 228. 45 pages and 1 appendix. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6664, ISBN 978-952-255-053-8; ISSN 1796-4776, ISBN 978-952-224-071-2. 
 
Keywords: transport investment, project evaluation, input-output analysis, regional development, impact axes 

Summary The benefits of a single investment project to the transport system primarily consist of its direct benefits, which first of all include the cost savings from reduced travelling and transportation times. These benefits already tend to be properly covered in the application of cost-benefit analysis. Transport investments may, however, also have indirect economic effects that are not yet captured in project evaluation. The investment project may, for instance, stimulate economic growth, employment and productivity growth. However, evaluation of these indirect benefits, either in monetary terms or even qualitatively, is difficult.  
 
The purpose of this paper is to sketch the outlines of the indirect effects. Both the potential benefits and their mutual interactions are considered. The paper has been written to stimulate discussion on the wider influence of transport investment, rather than to provide any conclusive rules for project evaluation. The paper also aims at providing tools for bridging the gap between the occasionally high-flying economic research and the everyday practices of project evaluation. 
 
The paper presents a simple framework for evaluation of the indirect effects of transport investments. The framework shows the potential causality mechanisms between a transport investment project, economic growth and a number of factors affecting regional dynamics. The study briefly presents the available evaluation methods, and discusses the limits to the accuracy of the evaluation procedure. The paper also discusses the circumstances under which the evaluation of indirect effects pays off, if the costs for carrying out the evaluation are taken into consideration.  
 
Input-output analysis has frequently been applied in the evaluation of public infrastructure investments. The methodology allows measurement of the direct and multiplier effects of a project on aggregate demand, and further, evaluation of the impact of the project on regional economic growth and employment. The effects on aggregate demand exaggerate the actual indirect effects, however, since increased demand reflects the costs rather than the benefits of the project. 
 
Transport investments may also contribute to regional development. A more effective transport system may improve the competitiveness of companies, affect decisions on investment and choices concerning the location of companies, improve the availability of labour, or stimulate migration. The evaluation of indirect effects is more likely to be beneficial in the case of large investment projects, as only large investments have the potential to impact on the development of regions. Finally, three qualitative measures for the indirect effects were constructed, and presented in the form of impact axes. The measures were based on three channels through which infrastructure affects regional development. One of the axes focuses on reduced transportation costs, one on the availability of the workforce and one on the impacts of investment on land use.


Ladattavat tiedostot
rap228
Takaisin