Julkaisut

20. Euroopan unionin itälaajeneminen ja metsätalous

1999

ISSN 1455-4623 (nid)
ISBN 951-8950-98-9 (nid)

TOIVONEN, RITVA JA MÄKI, PÄIVI. 1999. EUROOPAN UNIONIN ITÄLAAJENEMINEN JA METSÄTALOUS. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita n:o 20 (Helsinki toukokuu 1999). 47 s. (Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki). ISBN 951-8950-98-9 . ISSN 1455-4623.

TIIVISTELMÄ: Selvityksessä kuvataan EU:n jäsenehdokkaina olevien Keski- ja ItäEuroopan valtioiden (KIE-maiden) metsätaloutta ja arvioidaan jäsenyyden vaikutuksia EU:n metsätalouteen ja metsätukien kohdentumiseen. Kohdemaita ovat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Tšekin ja Slovakian tasavallat, Slovenia, Romania ja Bulgaria. KIE-maiden maatalousmaan metsitysohjelmat vuoteen 2050 kattavat yhteensä vajaat kaksi miljoonaa hehtaaria. Tavoitteet keskittyvät Puolaan ja Unkariin. Nykyinen metsäala on noin 34 miljoonaa hehtaaria. Suuri osa KIE-maiden metsistä kärsii ilmansaasteiden vaikutuksista. KIE-maihin syntyy arviolta kolmesta jopa neljään miljoonaa yksityismetsälöä. Metsistä arviolta kolmannes yksityistetään. Näillä perusteilla KIEmaat ovat periaatteessa huomattava EU:n metsätukien hyödyntäjäryhmä. KIE-maihin suuntautuvan EU:n metsätuen arviointi on kuitenkin toistaiseksi vaikeaa. Tukimäärä saattaisi kohota kahden- ja kolmenkymmenen prosentin tienoille EU:n nykyisen 15 jäsenmaan tuista, jos perusteena käytettäisiin arvioita yksityismetsänomistuksesta ja kaikki kymmenen tarkasteltua maata liittyisivät EU:n jäseniksi. Myös ympäristöseikkojen ja etenkin maatalousmaan metsitystavoitteiden perusteella tukitarve lienee huomattava. Käytännössä KIE-maiden osuus EU:n metsätuista ei ehkä kuitenkaan muodostu kovin merkittäväksi Agenda 2000 -kaudella muun muassa siksi, että kaikki tarkastellut maat eivät liittyne jäseniksi Agenda 2000 -kaudella. Sen sijaan EU:n jäseniksi hyväksyttävät KIE-maat muodostanevat EU:n  rakennerahastojen tavoitealueista huomattavan osan Agenda 2000 –kauden jälkeen, mikä vaikuttanee myös metsätalouteen kohdistuviin tukiin.

Avainsanat:  EU, Keski- ja Itä-Euroopan maat, metsätalous, tuet, Agenda 2000

TOIVONEN, RITVA AND MÄKI, PÄIVI. 1999. EASTERN ENLARGEMENT OF EUROPEAN UNION AND FORESTRY. Pellervo Economic Research Institute Working Papers No. 20 (Helsinki May 1999). 47 p. (Pellervo Economic Research Institute PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki. ISBN 951-8950-98-9. ISSN 14554623. In Finnish.

ABSTRACT: The study describes forestry in the Central- and Eastern European countries (CEE-countries), and estimates the impact of EU-membership of CEEcountries on EU´s forestry and forestry related subsidies. The study focuses on Estonia, Lithuania, Latvia, Poland, Hungary, Czech Republic, Republic of Slovakia, Slovenia, Romania, and Bulgaria. Afforestation plans in these countries until 2050 are somewhat less than two million hectares, present forest area being about 34 million hectares. Afforestation plans concentrate on Poland and Hungary. From three to four million new private forest estates are estimated to be created, and a little less than a third of forest land will be privatised when the land reform is finished. A large share of forests suffers from air pollution. Any estimations of the forestry related EUsubsidies in the CEE-countries is yet difficult. However, on the basis of the estimated number of private forest owners, forest land to be privatised and the afforestation plans, the EU-subsidies for forestry in the ten CEE-countries could be from twenty to thirty percentages of EU´s forestry subsidies in the 15 existing member states. In practice, this may be an overestimation during Agenda 2000 period, for example, since membership of some of the CEE-countries may be delayed.

Key words: European Union, Central- and Eastern Europe, forestry, Agenda 2000


Ladattavat tiedostot
tp20
Takaisin