Hankkeet

Hyvinvointimerkki

Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä
12 heinäkuu 2018

Hanke: Eläintuotannon kestävyyden voidaan ajatella koostuvan kolmesta peruspilarista, joita ovat taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ympäristökestävyys. Yhteiskunnallisen kestävyyden selvästi tärkein elementti on eläinten hyvinvointi. Useiden eri tutkimusten mukaan kansalaiset pitävät eläinten hyvinvointia tärkeänä eläintuotannon laatukriteerinä ja pitävät sitä tärkeänä ruoan ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. Lausunnoille syyskuussa 2016 tulleessa Maa- ja metsätalousministeriön luonnoksessa Ruokapoliittiseksi selonteoksi linjataan, että eläinten käyttö elintarviketuotantoon tulisi jatkossa pystyä perustelemaan aiempaa paremmin. Selontekoluonnoksen mukaan tässä tarvittaisiin erityisesti eläinten hyvinvointiin liittyvä laatumerkintä, jotta laadukkaan kotimaisen tuotteen markkinointi olisi paremmin mahdollista. Eläinten hyvinvoinnin laatumerkinnän olisi oltava uskottava, riittävän kunnianhimoinen ja eläinten hyvinvointitieteeseen perustuva. Toisaalta merkinnän tulisi olla moniportainen, jotta se olisi tuottajien helpommin saavutettavissa ja eläinten hyvinvointia selkeästi edistävä.
Kesto: 4/2017-6/2019

Tavoitteet:

Tämän hankkeen visiona on luoda kehittää eläinten hyvinvointimerkki, jota suomalainen kotieläinala voisi hyödyntää omassa laatutyössään ja jota kuluttajat voisivat hyödyntää ostopäätöksiä tehdessään. Visiomme on, että tämä voidaan tehdä toimialan yhteistyönä ja hyödyntäen ja jatkaen alalla jo tehtyä tuki-, terveydenhoito- ja laatujärjestelmien kehitystyötä. Hankkeen yksityiskohtaisempina tavoitteina on selvittää 1) Millainen eläinten hyvinvointimerkintä vastaisi kuluttajien vaatimuksiin? 2) Kuinka paljon varteenotettavimmat hyvinvointimerkin toteutusvaihtoehdot edistäisivät eläinten hyvinvointia? 3) Miten paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan sisällöltään eritasoisista hyvinvointimerkeistä? 4) Millaisia kustannuksia hyvinvointimerkintä aiheuttaisi alkutuotannolle, elintarviketeollisuudelle ja elintarvikekaupalle? 5) Millaisella mekanismilla merkillä saatavan arvonlisän saadaan tuotantoketjuun ja miten varmistetaan sen jakautuminen tuotantoketjussa tasapuolisesti ja eläinten hyvinvointia edistävällä tavalla? Sekä 6) Laatia käytännöllinen toteutussuunnitelma, jolla eläinten hyvinvointimerkki voidaan ottaa käyttöön Suomessa ja 7) Pilotoida eläinten hyvinvointimerkin toteutussuunnitelma.

Rahoittaja:

Tutkimusorganisaatiot:

PTT, Luke

Hankkeen Vastuullinen johtaja:

Tapani Yrjölä

Hankkeen muut tutkijat:

Suvi Rinta-Kiikka, Kyösti Arovuori

Lisätietoja: