Maa -ja elintarviketalous

Maa- ja elintarviketalous 2018 kevät

MAA -JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ
27 maaliskuu 2018

  • Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka,Tapani Yrjölä. PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous 2018/kevät. ISSN 1799-9340. Helsinki 2017.

    Ruuan hinta kääntyy ylöspäin,
    tuottajien suupielet eivät

    Ruuan hinta nousee Suomessa. Hinta nousee kulutuksen kasvun ja tuotantokustannusten nousun vanavedessä. Elintarvikkeiden hintojen nousu ja kulutuksen kasvu yhdessä virkeän vientikysynnän kanssa vauhdittavat elintarviketeollisuuden kasvua. Maatalouden tuottajahinnat ovat kautta linjan suhteellisen vakaita. Panoshintojen nousu kuitenkin nakertaa maatalouden yrittäjätuloa.

    Ennusteen pääteksti ja keskeiset ennustemuuttujat ovat luettavissa alla, tarkempia ennusteen osatekijöitä graafeineen ja muuttujineen on avattu kalvosarjassa, jonka pääset lukemaan tästä: Ennustegraafit ja kalvosarja (tai klikkaa kuvaa).

    Viljan kysyntä piristyy maailmalla

    Maailmantalouden piristyminen lisää viljan kysyntää. Erityisesti maissin ja muiden rehuviljojen kysyntä kasvaa reippaasti kotieläintuotteiden kulutuksen kasvun seurauksena. Kysynnän kasvu vetää hintoja ylöspäin. Myös soijan kysyntä kasvaa, mutta sitä on varastoissa runsaasti. Lisäksi soijan tuotanto kasvaa. Niinpä soijan hinta on loivassa alamäessä.

    Vehnän tuotanto laskee maailmalla, koska hintataso on matala. Kysyntä kuitenkin kasvaa, joten hinnoissa nähdään tänä vuonna nousua. Viljan hintamuutokset pysyvät kuitenkin maltillisina. (kuvio 1: Viljan tuottajahinnat Suomessa)

    Suomessa vehnää korjataan tulevana syksynä selvästi viime vuosia pienemmältä alalta. Syysvehnän kylvöala romahti vaikean syksyn takia. Kevätkylvöt pysyvät viime vuoden tasolla. Sato ei kuitenkaan pienene yhtä paljon kuin viljelyala, sillä viime syksyn satoa pienensivät heikot korjuuolosuhteet. Myös ruisala pienentyy noin kolmanneksen hankalan syksyn takia.

    Rehuohraa kylvetään hieman viime vuotta vähemmän. Vastaavasti mallasohra-ala kasvaa. Suurin muutos kylvöaloissa on kaura-alan reipas kasvu. Kauralle ja kauratuotteille on kysyntää sekä koti- että vientimarkkinoilla. Suomessa viljan hintoihin ei ole odotettavissa suuria mullistuksia. Leipävehnän sato jäi pieneksi, joten sen hinta on noussut talven mittaan. Leipävehnän tuottajahinnan lasku onkin merkittävin ensi syksynä odotettavissa oleva hintamuutos. Ohran ja kauran hinta laskee myös, mutta maltillisesti.

    Viljan hintojen maailmanmarkkinoista poikkeavat muutokset johtuvat siitä, että Suomessa on korjattu monta peräkkäistä runsasta satoa. Varastoihin on kertynyt paljon viljaa. Tästä seuraa, että kysyntä pystytään kattamaan tuotannon pienentymisestä huolimatta. Siksi viljan hintoihin ei kohdistu merkittäviä nousupaineita.

    Maitomarkkinoilla hyvä vire 

    Maitotuotteiden maailmankauppa jatkaa kasvuaan. Kasvutahti on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maitojauheen kysyntä on maailmalla vahvaa. Suuriksi kasvaneita interventiovarastoja pystytään purkamaan. Tämä vakauttaa maitomarkkinoita. Maidon tuottajahinta laskee hieman tänä ja ensi vuonna. Vaikka tuotanto vähän pienentyykin, tarjontaa on silti yllin kyllin. (kuvio 2: Maidon tuottajahinta)

    EU:n maitomarkkinat ovat hyvässä vireessä. Maitotuotteiden kysyntä on pirteää sekä sisämarkkinoilla että vientimarkkinoilla. Valmisruokien kulutuksen kasvu lisää etenkin juuston käyttöä elintarviketeollisuudessa. Kiinassa kysyntä kasvaa voimakkaasti, eikä kasvava kotimainen tuotanto riitä kattamaan sitä. Siksi kysyntää riittää myös eurooppalaisille tuotteille. Maitotuotteita viedään myös muualle Aasiaan. 

    Tänä vuonna maidon hinta laskee EU:ssa. Vahva kysyntä yhdessä maltillisesti kasvavan tarjonnan kanssa pitää kuitenkin hintamuutokset maltillisina. Tarjonta kasvaa kuitenkin kysyntää nopeammin. Kysynnän kasvu hidastaa hintojen laskua. Suomessa maidon tuotanto laskee hieman tänä ja ensi vuonna. Lasku johtuu luontaisesta rakennemuutoksesta. Toisaalta samalla myös maitotuotteiden kulutuksessa nähdään laskua. Erityisesti jogurtin kulutus laskee. 
     

    Naudanlihan hinta pysyy korkealla

    Maailman naudanlihan tuotanto jatkaa kasvuaan tänä ja ensi vuonna. Tuotanto kasvaa erityisesti Brasiliassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Argentiinassa. 
    Euroopassa naudanlihan tuotanto pienenee hieman. Laskun taustalla on erityisesti eläinmäärän pienentyminen. Naudanlihan tuottajahintaan tulee tänä vuonna laskupainetta lisääntyvän tarjonnan takia.  Myös naudanlihan kysyntä laskee sekä sisä- että vientimarkkinoilla.
    Suomessa naudanlihan tuotanto jatkaa laskua maitosektorin rakennemuutoksen myötä. Loppuvuodesta hinta kääntyy laskuun ja ensi vuonna hintataso jää hieman matalammaksi. Hintataso pysyy edelleen korkealla, sillä vähentyvä kotimainen tarjonta jarruttaa laskua. Myös Suomessa naudanlihan kulutus laskee tänä ja ensi vuonna. 

    Sikataloudessa seesteistä

    Sianlihan tuotanto kasvaa EU:n sisämarkkinoilla hieman tänä vuonna. Sianlihan tuottajat ovat investoineet lyhyen mutta vahvan kannattavuusjakson aikana. Siksi tuotanto kasvaa vuonna 2018. Ensi vuonna tuotanto kääntyy laskuun. 
    Alkuvuodesta tuottajahinnat kääntyivät nousuun pienentyneiden teurasmäärien ja kysynnän piristymisen vuoksi. Tarjonnan kasvu painaa hinnat kuitenkin laskuun ja hintataso jää viime vuotta matalammaksi. Vahva euro heikentää EU:n kilpailukykyä vientimarkkinoilla, joten suurempi osa tuotannosta jää sisämarkkinoille. Kulutus kasvaa tuotantoa hitaammin. 
    Suomessa sianlihan tuotanto ja kulutus laskevat samaan tahtiin. Sianlihan tuottajahinta muuttuu Suomessa eri tahtiin kuin muualla EU:ssa. Viime vuonna Suomessa hinta oli huomattavasti EU:n hintaa matalampi. Tänä vuonna tuottajahinta nousee.

    Broileri vie sijaa sialta ja naudalta

    Maailmalla siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus jatkavat kasvua. Myös Euroopassa siipikarjanlihan tasainen kasvu jatkuu. Tuotanto kasvaa erityisesti Puolassa, Unkarissa ja Romaniassa. Huolimatta tarjonnan kasvusta markkinoilla siipikarjanlihan vientikysyntä pysyy hyvänä.  Siipikarjanlihan tuonti Eurooppaan on laskenut, ja yhä suurempi osa kulutuksesta on eurooppalaista lihaa. Hyvän kysynnän ansiosta hintataso nousee tänä vuonna.
    Suomessa siipikarjanlihan tuotanto ja kulutus jatkavat kasvuaan tasatahtiin. Pienentyvää naudan- ja sianlihan kulutusta korvataan osaksi siipikarjanlihalla, mutta osaksi myös kasvikunnan tuotteilla. Tuottajahinnan kehitys pysyy edelleen hitaana, mutta tänä vuonna nähdään pieni nousu.

    Tuotantopanosten hinnat tasaisessa nousussa


    Tuotantokustannusten nousu jatkuu tänä ja ensi vuonna. Vahvistunut talous nostaa rakentamisen kustannuksia. Myös energian hinnan hentoa nousua vauhdittaa hyvä taloustilanne ja kasvunäkymät. Lannoitteiden hinnat nousevat tänä ja ensi vuonna. Samanaikainen tarjonnan kasvu kuitenkin hillitsee hintojen nousua, ja hintataso pysyy selvästi huippuvuosien alapuolella. Rehujen kysynnän kasvu maailmalla vetää rehujen hintoja myös Suomessa ylöspäin. (kuvio 3: Maatalouden yrittäjätulo)

    Panoshinnat kurjistavat maatilojen taloutta
    Maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskua. Lasku kuitenkin hidastuu. Tänä vuonna yrittäjätuloa vetää alaspäin kasvintuotannon pienentyvät tulot. Kasvintuotannon tuloja pienentää hintojen lasku ja leipäviljan kylvöalan kutistuminen. Kotieläintuotannon tulojen nousu riittää kokonaistasolla korvaamaan kasvituotannon menetykset. Yrittäjätulo kuitenkin pienentyy panoshintojen nousun takia.


    Ensi vuonna maatalouden kokonaistulot kasvavat, kun leipäviljan tuotantomäärä palautuu normaalille tasolle ja viljojen hinnat nousevat. Kotieläintuotteiden hintojen lasku yhdessä tuotantopanosten hintojen nousun kanssa pitää yrittäjätulon alamäessä.
     

    Elintarviketeollisuudessa puhaltavat myötäiset tuulet

    Kotimaisen kysynnän kasvu on vetänyt elintarviketeollisuuden kasvuun. Elintarviketeollisuuden kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin muilla teollisuuden toimialoilla. Suomessa ruuan hinta on laskenut.  Samaan aikaa vientihinnat ovat nousseet. Viennin merkitys elintarviketeollisuudelle on kasvanut. (kuvio 4: Elintarviketeollisuus, liikevaihto ja volyymi)

    Tänä vuonna sekä elintarviketeollisuuden liikevaihto että volyymi kasvavat. Kasvua tukevat elintarvikkeiden hyvä hintakehitys ja heikosti kannattavan viennin vähentyminen. Elintarviketeollisuusyritykset näkevät vientimarkkinat tällä hetkellä kotimaan markkinoita houkuttelevampana.

    Elintarviketeollisuudessa panostetaan erityisen voimakkaasti tuotekehitykseen. Kulutustottumusten muutokset, kuten kasvisruuan ja erikoisruokavalioiden suosion kasvu, lisäävät tarvetta uusille tuotteille. Kehitys tarjoaa teollisuudelle myös mahdollisuuden uusien, korkeamman lisäarvon tuotteiden tuomiselle markkinoille. 

    Elintarviketeollisuuden kilpailu on kovaa sekä maan sisällä että tuontituotteita vastaan. Kotimaiseksi tunnettujen brändien suosio on kuitenkin lisääntymässä. Tämä parantaa elintarviketeollisuuden kilpailuasemaa kansainvälistä kilpailua vastaan. Brändien menestyksen seurauksena hinnan merkitys kuluttajien valinnoissa saattaa pienentyä. 

    Elintarvikeketjun asetelmat ovat muuttumassa. Teollisuuden asema suhteessa kauppaan on vahvistunut. Kysynnän kasvu ja tuontihintojen nousu ovat heikentäneet kaupan mahdollisuuksia kilpailuttaa teollisuutta. Teollisuuden näkymät ovat viime vuosia valoisammat.

     

    Elintarvikkeiden vienti vetää

    Elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna. Viennin arvon nousua vauhdittaa elintarvikkeiden hintojen nousu kansainvälisillä markkinoilla. Myös suomalaisille elintarvikkeille löydetyt uudet markkinat näkyvät viennin kasvussa. Maitotuotteista erityisesti maitojauheen kansainvälinen kysyntä on kasvanut. Suomalaisellekin maitojauheelle on löytynyt maailmalta markkinoita. Sianlihan kansainväliset markkinat ovat muuttuneet aikaisempaa kysyntälähtöisemmiksi. Suomalaisen sianlihan kilpailukyky viennissä on parantunut. Sitä ovat parantaneet lisäarvotuotteiden kysynnän kasvu ja uudet kysyntälähtöiset vientikohteet.

    Myös elintarvikkeiden tuonnin arvo kasvaa. Tuonnin arvon kasvu johtuu tuontituotteiden hintojen noususta. Tuontihintojen nousu vähentää kotimaisen teollisuuden kohtaamaa hintakilpailua. Samaan aikaan vientihinnat ovat nousseet, joten suomalaisen elintarviketeollisuuden suhteellinen kilpailuasema on parantunut.

    Ruuan hinta kääntyy nousuun

    Ruuan hinta nousee tänä vuonna. Elintarvikkeiden tuotantokustannukset nousevat.  Kustannusten nousu voidaan siirtää kuluttajahintoihin, koska ruuan kysyntä kasvaa samanaikaisesti. Ensi vuonna nähdään reippaampaa hintojen nousua. Ruuan hintakehitys jää kuitenkin kumpanakin vuotena alle yleisen inflaatiokehityksen. (kuvio 5: Ruuan hinta tuoteryhmittäin)


    Kysynnän piristymisen myötä joidenkin tuotteiden hinnat nousevat selvästi enemmän. Peruselintarvikkeiden hintakehitys on sen sijaan tasaista. Yksittäisten tuotteiden hintakehityksessä on suuria eroja. Ruuan hinnat nousevat kuitenkin keskimäärin kustannusten nousua vastaavasti. Hinnat nousevat kaikissa päätuoteryhmissä. Alkuvuonna eniten ovat nousseet maitotuotteiden hinnat. Kasvu hidastuu kuitenkin loppuvuodesta. Lihatuotteiden hinnat kääntyvät tänä vuonna nousuun neljä vuotta kestäneen laskun jälkeen. Myös viljatuotteiden hinnat nousevat. Nousu jää kuitenkin pienemmäksi kuin muissa päätuoteryhmissä.  Muualla EU:ssa ruuan kuluttajahintojen nousu alkoi runsas vuosi aikaisemmin kuin Suomessa. Viime vuonna ero elintarvikkeiden kuluttajahintojen kehityksessä Suomen ja EU:n välillä olikin huomattavan suuri. Tänä vuonna hintakehityksen ero pienentyy.

     

    Suomen maatalouden keskeiset ennustemuuttujat:

      2018e 2019e
      Muutos, % Muutos, %
    Vehnän tuottajahinta (1) -4 2
    Ohran tuottajahinta (1) -4 4
    Viljan tuotanto (1) 1 4
    Sianlihan tuottajahinta 4 0
    Sianlihan tuotanto -2 -1
    Maidon tuottajahinta 2 -1
    Tuotantopanosten hinnat 2 1
    Maatalouden yrittäjätulo -14 -9

    1) satovuonna 2018/19 ja 2019/20
     

    Keskeiset ennustemuuttujat, ruuan hinta ja elintarviketeollisuus:

      2017 2017 2018e 2019e
      milj. euroa Muutos, % Muutos, % Muutos, %
    Elintarvikkeiden hinnat   -0,9 0,8 1,4
    liha   -1,2 0,7 1,5
    maitotuotteet   -0,6 1,2 1,5
    viljatuotteet ja leipä   -0,1 0,5 1,5
    Elintarviketeollisuuden liikevaihto   1 4 2
    Viennin arvo 1346 11 4 2
    Tuonnin arvo 3985 5 3 1

    Tarkempia ennusteen osatekijöitä graafeineen ja muuttujineen on avattu kalvosarjassa, jonka pääset lukemaan tästä: Ennustegraafit ja kalvosarja (tai klikkaa kuvaa).