- Kansantalous
PTT:n perusennusteessa oletetaan, ettei Venäjän hyökkäyssodassa tapahdu merkittäviä muutoksia ennustekauden aikana. Sota käytännössä kapseloidaan nykyiselleen Ukrainan rajojen sisälle. Tämä on tarpeellinen tekninen oletus, koska sotatilanteen dramaattisten muutosten vaikutusta ennustenumeroihin on vaikea arvioida. Tästä huolimatta on todennäköistä, että sotatilanteessa tapahtuu merkittävä muutos vuoden 2024 loppuun saakka ulottuvan ennustekauden aikana.
Tässä erikoisteemassa kuvataan kolmen vaihtoehtoisen sotaskenaarion keskeisiä talousvaikutuksia. Keskeisiä tarkasteltavia muuttujia ovat talouskasvu ja inflaatio sekä niihin vaikuttavat tekijät. Eri skenaarioiden vaikutuksia kuvataan muutoksina suhteessa PTT:n perusennusteeseen. Jotta suhdannevaikutukset saadaan näkyviin ennustekauden aikana, oletetaan skenaarioiden realisoituvan kesän 2023 aikana. Suhdannekehityksen lisäksi otetaan kantaa rakenteellisiin muutoksiin maailmantaloudessa ja kansainvälisessä kaupassa.
Tarkasteltavat skenaariot ovat Ukrainan voitto, Venäjän voitto ja sodan eskalaatio. Ukrainan voittaessa Venäjän armeijan joukkoja ei ole enää Ukrainassa (ehkä Krimiä lukuun ottamatta). Hävityn sodan seurauksena Venäjällä vaihdetaan nykyisen valtaeliitin toimesta presidentti. Uuden diktaattorin tehtävänä on normalisoida suhteet länsimaihin ja lievittää talouden takaiskuja. Ukrainan taloudellinen ja sotilaallinen integraatio länteen syvenee.
Venäjän voitto määritellään niin, että Venäjän haltuun jää täysimääräisesti sen itseensä jo aiemmin liittämät maakunnat (ehkä Odessan alueella lisättynä). Kiovaan asetetaan venäjämielinen hallinto ja Ukrainan taloudellinen riippuvuussuhde Venäjään syvenee. Venäjä vahvistaa voittoisaa armeijaansa, mikä lisää turvallisuuspoliittisia jännitteitä.
Sodan laajeneminen Naton ja Venäjän väliseksi suoraksi aseelliseksi konfliktiksi tekisi taloudellisista näkökannoista täysin epärelevantteja. Sen sijaan eskalaatio-skenaario olettaa, että Kiina asettuu tukemaan taloudellisesti ja sotilaallisesti Venäjää samalla intensiteetillä kuin länsimaat tukevat tällä hetkellä Ukrainaa. Taloudellinen eskalaatio ja vastakkainasettelu lisääntyvät. Kiinan tuen seurauksena sota pitkittyy entisestään, joten tässä skenaariossa ei oteta kantaa sodan lopputulokseen.
Skenaario 1: Ukraina voittaa sodan
Ukrainan voiton seurauksena käynnistyy maan valtava jälleenrakennus. Jälleenrakentamiseen kustannuksista esitetyt arviot ovat vajaasta 300 miljardista lähes tuhanteen miljardiin euroon. Varmaa on ainoastaan se, että summa on suuri ja kasvaa sodan pitkittyessä. Vaikka Venäjä on hävinnyt sodan, jälleenrakentamisen kustannukset kohdistuvat ensisijaisesti Euroopan unionille (toki IMF:llä ja Maailmanpankillakin on tärkeä osa kokonaisrahoituksesta). Euroopan unionin tulevan kehityksen kannalta on olennaista, rahoitetaanko jälleenrakennus uudella yhteisellä velalla vai kansallisvaltioiden maksuosuuksina. Myös Kiina voi pyrkiä hyötymään tilanteesta ja osallistua jälleenrakentamiseen.
Koska EU rahoittaa merkittävän osuuden Ukrainan jälleenrakennuksesta, myös merkittävä osuus tilauksista kohdistuu eurooppalaisille yrityksille. Finanssipolitiikasta tulee voimakkaasti kasvua tukevaa tilanteessa, jossa inflaatio on merkittävästi keskuspankin tavoitteita nopeampaa. Puolustusmenot kuitenkin vähenevät Ukrainan voiton seurauksena. Se mahdollistaa isommat satsaukset muuhun yhteiskunnan kehittämiseen, mikä tukee talouskasvua pitkällä aikavälillä.
Euroopan keskuspankki joutuu nostamaan ohjauskorkoja merkittävästi enemmän kuin perusennusteessa. Tästä huolimatta sekä talouskasvu että inflaatio ovat aluksi perusennustetta nopeampaa, koska rahapolitiikan vaikutukset näkyvät vasta viiveellä. Euro vahvistuu maltillisesti dollariin nähden, kun korot nousevat Euroopassa. Valuuttakurssin muutos ei kuitenkaan ole inflaation ja talouskasvun kannalta merkittävä ajuri, sillä sota ei ole saanut valuuttakurssissa aikaan merkittäviä muutoksia, jotka palautuisivat sodan loputtua.
Lännen kauppa Venäjän kanssa kasvaa Venäjän hävittyä sodan. Vaikka Venäjän talous on kärsinyt sodan ja pakotteiden seurauksena, 140 miljoonan asukkaan ja merkittävien luonnonvarojen kansantalous on kiinnostava markkina. Kaupan kasvu tukee myös länsimaiden tavoitteita Venäjän vakaudesta ja Kiinan vaikutusvallan rajoittamisesta. Investoinnit Venäjälle eivät palaudu merkittävissä määrin, koska luottamus Venäjän poliittiseen järjestelmään on menetetty. Energiakauppa palautuu marginaalisesti, mutta eurooppalaiset maat ovat oppineet energiakaupan hajauttamisen tärkeyden.
Skenaario 2: Venäjä voittaa sodan
Venäjän voitto Ukrainassa kasvattaa uusien sotien riskiä Euroopassa, minkä seurauksena puolustusmenot kasvavat merkittävästi. Finanssipolitiikka ei kuitenkaan välttämättä muodostu huomattavasti kasvua voimistavaksi, sillä sodan uhkan lisäännyttyä on poliittisesti mahdollista vähentää muuta julkista kulutusta puolustusmenojen kasvattamiseksi. Hintavakaus ei ole pelkästään keskuspankkien harteilla, vaan sisältyy osaksi koko talous- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen seurauksena finanssi- ja rahapolitiikan ristiveto vähenee. Euro heikkenee dollariin nähden valuuttamarkkinoille tyypillisen dollariin liittyvän turvasatama-efektin seurauksena.
Venäjän voitto edellyttää lännen poliittisen yhtenäisyyden romahtamista. Sitä seuraava poliittinen turbulenssi ja Venäjän voiton myötä heikentyvä turvallisuuspoliittinen tilanne vähentää investointeja ja hidastaa talouskasvua. Vaikka euro heikkenee, hidastuva talouskasvu ja maltillinen finanssipolitiikka hidastavat inflaatiota perusennusteeseen nähden. Kasvaneet puolustusmenot ovat pois siviiliyhteiskunnan kehittämisestä, mikä heikentää kasvua ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
Venäjän voittaessa Ukrainan jälleenrakennus jää Venäjän harteille, sillä länsimailla ei ole intressejä osallistua siihen. Kiinan rooli jälleenrakentamisessa voi muodostua merkittäväksi, sillä Venäjä tuskin pystyy suoriutumaan siitä itse. Ukrainan jälleenrakentamisen kautta Kiina pystyy toistamaan tuttua maailmanvalloitusstrategiaansa eli kasvattamaan globaalia vaikutusvaltaansa rakentamalla ja ottamalla keskeisen infrastruktuurin haltuunsa. Skenaariossa kuitenkin oletetaan, ettei Venäjän voitolla Ukrainassa ole seurauksia Kiinan ja lännen kauppasuhteisiin.
Venäjän voiton jälkeen länsimaiden kauppa Venäjän kanssa vähenee entisestään pakotteiden laajentuessa. Investoinnit pysyvät luonnollisesti jäissä ja jäljellä oleva energiakauppa lakkaa täysin. Miljoonat ukrainalaiset pakolaiset asettuvat pysyvästi muualle Eurooppaan, mikä näkyy esimerkiksi pysyvänä työvoiman tarjonnan kasvuna.
Skenaario 3: Eskalaatio lisääntyy
Kolmannessa skenaariossa Kiina asettuu tukemaan Venäjää taloudellisesti ja sotilaallisesti samalla intensiteetillä kuin länsimaat tukevat tällä hetkellä Ukrainaa. Sotilaallisella tuella tarkoitetaan niin voimakasta Venäjän varustamista, etteivät länsimaat voi sivuuttaa sitä. Lännen oletetaan reagoivan taloudellisesti, vaikka sen seuraukset ovat massiivisia niin molemmille osapuolille kuin koko globaalille talousjärjestelmälle.
Kiinassa vallan legitimiteetti perustuu talouteen huomattavasti voimakkaammin kuin tyypillisessä diktatuurissa. Kiina on maailmanmarkkinoiden suurin viejämaa ja toiseksi suurin tuojamaa, jolle ulkomaankaupan jatkuminen länsimaiden kanssa vaikuttaa talouslukujen näkökulmasta välttämättömältä. Kiinan viennistä yli 40 prosenttia suuntautuu Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Kauppasodasta huolimatta Kiinan tärkein vientimaa on edelleen Yhdysvallat. Ennen Ukrainan sotaa Venäjän osuus Kiinan viennistä oli vain 2 prosenttia (2021). Vaikka Kiinan ja Venäjän välinen kauppa lisääntyisi voimakkaasti, Venäjä ei pysty korvaamaan lännen osuutta Kiinan viennistä.
Näistä lähtökohdista huolimatta tässä skenaariossa oletetaan, että Kiina laajempien turvallisuuspoliittisten tavoitteidensa vuoksi riskeeraa kauppasuhteensa länteen tukeakseen Venäjää sotilaallisesti. Kiinan tuki pitkittää sotaa ja pitää Putinin vallassa, mikä heikentää entisestään Venäjän taloutta. Tavarakauppa ja energiakauppa lännen ja Venäjän välillä vähenee entisestään. Vaikka poliittinen interventio kauppavirtoihin Kiinan ja lännen välillä pyritään pitämään tarkkaan rajattuna, kauppa vähenee sekä suoraan pakotteiden ja vastapakotteiden asettamisen että lisääntyneen epävarmuuden seurauksena.
Globaalin turvallisuustilanteen heikentyminen vahvistaa dollaria suhteessa euroon. Venäjän saadessa sotilaallista tukea Kiinalta myös länsi tukee Ukrainaa entistä enemmän. Ukrainan tukea ei kuitenkaan rahoiteta vähentämällä muuta julkista kulutusta, mikä tekee finanssipolitiikasta kasvua tukevaa. Euron heikentyminen ja ekspansiivinen finanssipolitiikka yhdistettynä globaalien tuotantoketjujen häiriöihin kiihdyttää inflaatiota ja pakottaa keskuspankin nostamaan korkojaan voimakkaasti. Korkeat korot ja kansainvälisen kaupan häiriöt heikentävät talouskasvua.
Deglobalisaation kiihtyminen vähentää pysyvästi länsimaisten yritysten investointeja Kiinaan. Talouskasvu hidastuu deglobalisaation seurauksena pysyvästi sekä länsimaissa että Kiinassa. Hidastuminen on merkittävämpää Kiinassa, jossa työttömyys lisääntyy. Koska talouskasvun hidastuminen ja työttömyyden kasvu on rakenteellista, tämä lisää Kiinan sisäisiä poliittisia jännitteitä, mikä puolestaan edelleen hidastaa talouskasvua. Sodan lopputuleman kannalta olennaista on Venäjän, Kiinan ja lännen kyky sietää pitkittyvää laskusuhdannetta ja työttömyyden kasvua.
Koko kansantalouden ennuste on täällä: www.ptt.fi/ennusteet/talous-supistuu-ja-alijaama-kasvaa-sote-menojen-hillitseminen-valttamatonta
