Metsäala

Metsäsektori 2015 – kevät

METSÄALAN TUTKIMUSRYHMÄ
9 huhtikuu 2015

Syksyn 2015 metsäsektorin ennuste julkistetaan 13.10.2015

Metsäteollisuuden vienti kangertelee hetkellisesti

Heikko talouskasvu tärkeimmillä vientialueilla jarruttaa Suomen metsäteollisuuden vientiä. Investoinnit nostavat kuitenkin massa-, kartonki- ja sahateollisuuden vientimääriä jo tänä vuonna. Ensi vuonna vienti kasvaa voimakkaammin. Vientiarvolta suurimman alan, paperiteollisuuden, tuotantomäärä putoaa kuitenkin huomattavasti kumpanakin vuonna. Paperiteollisuuden supistumisen seurauksena metsäteollisuuden viennin arvo ei juuri ennustejaksolla muutu, vaikka muissa tuoteryhmissä onkin kasvua.

Metsäteollisuuden lopputuotteiden tuotannon notkahdus tänä vuonna heijastuu myös hakkuisiin ja puukauppaan. Viime vuoden alun nousuhuuma taittui vuoden loppua kohti. Siten tämän vuoden alkupuolen vertailuluvat osoittavat puumarkkinoilla ja hakkuissa melkoisia laskuprosentteja, mutta kehitys tasoittuu vuoden loppua kohti. Ensi vuoden näkymät lupailevat kasvua sekä hakkuisiin että puukauppaan.

Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa supistui viime vuonna, eikä kovin suurta kasvua ole odotettavissa tänä vuonnakaan. KMO:n metsähakkeen käytölle asetetusta vuoden 2015 tavoitteesta jäädään siten selvästi.

Keskeiset ennusteluvut vuosina 2015-2016

    2015 2016     2015 2016
    %-muutos     %-muutos
Vientimarkkinat         Puumarkkinat    
Paperi määrä -7 – -6 -5 – -4   Puun käyttö -3 – -1 1 – 3
  hinta -2 – 0 -2 – 0   Markkinahakkuut -1 – 0 2 – 4
Kartonki määrä 3 – 4 8 – 9   Puukaupat yksityismetsissä -2 – -1 1 – 3
  hinta 1 – 2 1 – 2   Puun nimellishinta (2)    
Massa(1) määrä 3 – 5 4 – 5   tukki -1 –1 1 – 3
  hinta 7 – 9 -6 – -4   kuitu -2 – 0 0 – 2
Sahatavara määrä 0 – 2 2 – 4   Nimelliset kantorahatulot -3 – 0 5 – 7
  hinta -1 – 0 1 – 2        
(1) pääosin sellua
       
(2) pystykaupat
   

 

Metsäteollisuuden muutos jatkuu

 

Euroalueen talouskasvu hidasta

Maailmantalous kasvaa tänä vuonna PTT:n arvion mukaan 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,4 prosenttia. Euro-alueella kasvu on ennustejaksolla vielä vaatimatonta, 1,2 prosenttia kumpanakin vuonna. USA:n talous kasvaa tätä voimakkaammin (2,7 ja 2,5 prosenttia). Kiinan talouden kasvu hiljenee hieman aiemmasta, mutta on edelleen vahvaa (6,5 ja 6 prosenttia). Vientiä euroalueelta edistää tänä vuonna euron heikko kurssi USA:n dollariin nähden. Vuosikeskiarvo on tänä vuonna 1,05 ja ensi vuonna 1,1. Kustannuksia alentaa öljyn hintatason säilyminen matalana. Tämä pienentää vuoden 2015 alusta voimaan tulleen rikkidirektiivin vaikutuksia.

Paperin kysyntä vähenee edelleen

Paperintuottajajärjestö Euro-Graphin mukaan paino- ja kirjoituspaperin kysyntä väheni Euroopassa viime vuonna hieman yli kolme prosenttia. Erityisen voimakkaasti aleni sanomalehtipaperin ja SC-paperin kysyntä. Kysyntää vähensivät sekä heikko taloustilanne että paperin korvaaminen sähköisillä sovelluksilla. Kysynnän väheneminen näkyi myös Suomen paperiviennissä. Vientimäärä aleni noin kolme prosenttia edellisvuodesta.

Paperikoneiden sulkemiset jatkuivat Euroopassa viime vuonna ja niitä on suljettu myös tänä vuonna. Sulkemisista huolimatta tarjonta ylittää Euroopassa kysynnän ja paino- ja kirjoituspapereiden hinnat ovat edelleen pääosin alentuneet. Paperin keskimääräinen vientihinta Suomesta aleni viime vuonna noin kaksi prosenttia.

Suomessa UPM sulki kaksi paperikonetta maaliskuussa 2015. Stora Enso sulkee elokuussa Varkauden hienopaperikoneen ja muuntaa sen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi koneeksi. Kaikkiaan Suomen paperintuotantokapasiteetti on tiedossa olevien sulkemisten seurauksena tämän vuoden lopussa liki yhdeksän prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Paperin tuotannossa roima pudotus Suomessa

Tuotantokapasiteetin ja kysynnän vähentyessä sekä talouskasvun ollessa edelleen heikkoa paperin tuotanto ja vienti jää Suomessa tänä vuonna viime vuotta huomattavasti vähäisemmäksi. Koska ilmoitetut ja toteutuneet koneiden sulkemiset toteutuvat kesken vuotta, vaikutus koko vuoden tuotantomäärään on kapasiteetin vähennystä pienempi. Pudotus paperintuotantomäärissä on kuitenkin kumpanakin vuonna merkittävä.

Paperin keskimääräinen vientihinta alenee tänä vuonna edelleen euron heikkenemisestä huolimatta. Kapasiteetin leikkaukset Euroopassa jatkuvat, mutta myös ensi vuonna Suomen vientihinta alenee.

Kartongin vienti nousee uudelle tasolle

Heikon talouskasvun seurauksena kartongin vienti Suomesta kasvoi viime vuonna vain noin prosentin. Tänä ja ensi vuonna tuotantomääriin vaikuttaa merkittävästi Stora Enson kartonkikoneen käynnistyminen Varkaudessa. Kone tuottaa aaltopahvin raaka-ainetta noin 390 000 t vuodessa. Tämän vaikutuksesta tuotantomäärä Suomessa nousee osin jo tänä vuonna, mutta erityisesti ensi vuonna.

Talouskasvun heikkous näkyi myös kartongin viimevuotisessa keskimääräisessä vientihinnassa. Koko vuoden keskihinta jäi vajaan prosentin edellisvuotta huonommaksi. Kartongin keskihinta nousee hieman sekä tänä että ensi vuonna. Venäjän tilanne tuo epävarmuutta hintakehitykseen, mutta toisaalta heikko euro vahvistaa vientimahdollisuuksia Pohjois-Amerikkaan sekä vähentää Euroopan ulkopuolelta tulevaa kilpailua.

Globaali sellukapasiteetti kasvaa

Sellun globaali kysyntä kasvaa ennustejaksolla. Kasvu on edelleen vahvaa erityisesti Kiinassa. Uusien investointien myötä myös sellun tarjonta lisääntyy maailmalla tänä vuonna jonkin verran ja ensi vuonna enemmän. Lisäys on pääasiassa lyhytkuituista lehtisellua, mutta myös pohjoisen havusellun tarjonta kasvaa jonkin verran.

Globaalilla tasolla havu- ja lehtisellun hintaero oli viime vuonna poikkeuksellisen suuri. Tämän vuoden alusta alkaen havusellun dollarimääräinen hinta on kuitenkin laskenut selvästi, lyhytkuituisen sellun hinta on noussut ja hintaero on kaventunut. Yhtenä syynä kaventumiseen on sellulajien osittainen korvattavuus toisillaan. PTT arvioi havusellun dollarimääräisen hinnan laskevan tänä vuonna selvästi havu- ja lehtisellujen hintaeron edelleen kaventuessa.

Heikko euro nostaa sellun vientihintaa selvästi

Sellun vienti Suomesta väheni viime vuonna noin kolme prosenttia edeltäneestä vuodesta. Vientihinta nousi noin kuusi prosenttia. Loppuvuonna hintaa nosti euron heikkeneminen dollariin nähden.

Sekä tänä että ensi vuonna Suomen potentiaalisiin tuotantomääriin vaikuttaa sellukapasiteetin kasvu. Kapasiteettia lisätään eniten UPM:n Kymin tehtaalla, 170 000 t. Investointi valmistuu tämän vuoden syksyllä. Myös Stora Enson Varkauden tehtaan investointi lisää sellukapasiteettia. Lisäys on 85 000 t. Lisäksi viime vuonna toteutetut investoinnit nostavat viennin kasvuprosenttia osin vielä tänä vuonna. Vientimäärää voi lisätä myös paperin viennin vähenemisestä markkinoille vapautuva sellu.

PTT arvioi sellun viennin Suomesta kasvavan sekä tänä että ensi vuonna. Havusellun kysynnän tilapäisesti heikentyessä kasvu on tänä vuonna kuitenkin vähäisempää kuin mitä markkinasellukapasiteetin muutokset mahdollistaisivat.

Koska euron keskikurssi dollariin nähden heikkenee huomattavasti viime vuodesta, euromääräinen vientihinta Suomesta nousee selvästi vaikka dollarihinta laskeekin. Ensi vuonna vientihinta Suomesta laskee hieman sellun tarjonnan lisääntyessä.

Sellun viennin kasvusta huolimatta tuotetun massan määrä (sisältää sellun lisäksi myös mekaanisen ja puolikemiallisen massan) laskee Suomessa tänä vuonna hieman paperiteollisuuden tuotantomäärän pudotessa. Massan tuotanto kuitenkin kasvaa ensi vuonna sellun ja kartongin viennin vetämänä.

Sahatavaran tuotanto jatkui vientivetoisena

Sahatavaran tuotanto Suomessa nousi viime vuonna viisi prosenttia noin 10,9 miljoonaan kuutiometriin. Nousun mahdollisti tukkipuun hyvä saatavuus sekä viennin lisääntyminen viidellä prosentilla. Voimakkaimmin vientikysyntä lisääntyi Pohjois-Afrikassa. Euroopassa rakentamisen lasku taittui ja myös sahatavaran kysyntä alueella lisääntyi. Aasiassa kysyntä väheni voimakkaasti rakentamisen laskiessa rajusti Japanissa. Suomessa rakentaminen jatkui heikkona uudistuotannon volyymin laskiessa reilusti. Sahatavaran toimitukset kotimaahan laskivat noin kahdeksan prosenttia.

Sahatavaran kysynnän ja tarjonnan tasapaino säilyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla kohtalaisena. Tämä mahdollisti sahatavaran hinnankorotukset. Koko vuoden keskimääräinen vientihinta oli kolme prosenttia edellisvuotta korkeampi. Vuoden loppua kohden hiljentynyt kysyntä ja lähes koko vuoden jatkunut euron vahvistuminen Ruotsin kruunun nähden heikensivät sahateollisuuden vientinäkymiä. Sahatavaran varastot kasvoivat voimakkaasti ja olivat vuoden lopussa reilusti pitkän ajan keskiarvoa korkeammat.

Euroopassa puutuotteiden kysyntä kasvaa, kotimaassa käänne parempaan ensi vuonna

Rakentaminen Euroopassa on kääntynyt varovaiseen kasvuun talouden vähittäisen elpymisen johdosta. Euroconstruct ennustaa rakentamisen Euroopassa lisääntyvän sekä tänä että ensi vuonna pari prosenttia. Suomen päämarkkinoille vahvinta kasvua ennustetaan Iso-Britanniaan. Yhdessä vahvistuneen punnan kanssa tämä nostaa Suomesta vietävien saha- ja vanerituotteiden kysyntää.

PTT:n ennustama noin viiden prosentin lasku kotimaan talonrakentamisessa vähentää puutuotteiden kysyntää vielä tänä vuonna. Ensi vuodelle ennustettu rakentamisen lähes vastaavan suuruinen nousu kääntää kotimaan toimitukset kasvuun. Kotimaan rakentamisen vaikutus kohdistuu erityisen voimakkaasti sahatavaran toimituksiin. Kotimaan toimitukset käsittävät edelleen noin kolmanneksen kaikesta Suomessa tuotetusta sahatavarasta.

Euroopan ulkopuolella näkymät vaihtelevat

Puutuotteiden viennin näkymät Euroopan ulkopuolella vaihtelevat markkina-alueittain. Japanissa kulutusveron noston vaikutukset vaikuttavat vielä tänä vuonna negatiivisesti vientinäkymiin, kun rakentaminen vähenee ennusteiden mukaan noin viisi prosenttia. Kysyntää voi hetkellisesti nostaa asiakkaiden alentuneet sahatavaran varastot. Japanin jenin vahvistuminen nostaa tuodun sahatavaran kilpailukykyä.

Euron heikentyminen dollariin nähden nostaa viennin edellytyksiä Pohjois-Afrikkaan, mutta alueella muuten vallitseva kireä kilpailutilanne ja asiakkaiden kohonneet varastot eivät mahdollista merkittävää viennin lisäämistä. Öljyn hinnan lasku vähentää alueen vientituloja, mikä voi myös hetkellisesti lamauttaa rakentamisinvestointeja.

USA:ssa lisääntyvä rakentamisaktiivisuus ja dollarin tuntuva vahvistuminen kannustavat lisäämään sahatavaran tuontia Euroopasta. Viennin Ruotsista USA:han arvioidaankin nousevan tänä vuonna moninkertaiseksi viime vuoteen nähden. Tällä ei kuitenkaan arvioida olevan vielä merkittävää vaikutusta Suomen vientiin. Pohjois-Amerikan tuotannon keskittyminen entistä enemmän USA:n kasvaville markkinoille avannee muille myös vähitellen markkinoita Kiinassa, jossa sahatavaran tarvetta rakentamisessa ja huonekaluissa ylläpitää kohtalaisen vahvana jatkuva talouskasvu sekä valtion rahoittamat rakentamisohjelmat.

Valuuttakurssit horjuttavat kilpailukykyä

Kireän kilpailun johdosta sahatavaran hinta on ollut paineen alla viime vuoden loppupuolelta lähtien. Euron heikentyminen monien vientimaiden valuuttoihin nähden helpottaa muuten tukalaa tilannetta.

Valuuttakurssikehitys ei pahimpiin kilpailijoihin nähden ole kuitenkaan ollut samalla tavoin Suomen viennille suotuisaa. Suomen viennin kilpailukyky Ruotsiin on alentunut euron vahvistuttua kruunun suhteen. Koko vuoden keskikurssiin ei arvioida kuitenkaan suurempaa muutosta viime vuoteen nähden ja näin ollen tilanteen arvioidaan helpottuvan vuoden edetessä. Valuuttakurssin osalta kilpailukykyä on menetetty myös Venäjään nähden, mutta maan omien talousongelmien johdosta lopullisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisemmiksi Suomen viennin näkökulmasta.

Ensi vuoden osalta valuuttakursseihin ei ole odotettavissa voimakkaita liikkeitä ja siten kilpailukyky valuuttakurssien suhteen säilyy kuluvan vuoden kaltaisena.

 

METSÄTEOLLISUUDEN TUOTANTO
  Paperi Massa Kartonki Sahatavara Vaneri
Vuosi milj. t. milj. t. milj. t. milj. m3 milj. m3
2006 11,2 13,1 3,0 12,1 1,4
2007 11,3 12,9 3,1 12,4 1,4
2008 10,2 11,6 2,9 9,8 1,3
2009 8,1 8,8 2,5 8,0 0,8
2010 8,9 10,5 2,8 9,4 1,0
2011 8,6 10,4 2,7 9,7 1,0
2012 7,9 10,2 2,8 9,4 1,0
2013 7,7 10,5 2,9 10,4 1,1
2014 7,5 10,5 3,0 10,9 1,2
  % % % % %
2015e -7 – -6 -2 – -1 3 – 4 -4 – -3 1 – 2
2016e -5 – -4 1 – 2 8 – 9 3 – 5 5 – 7
Lähde: Metsäteollisuus ry, ennuste PTT

 

Hakkuissa ja puumarkkinoilla hengähdystauko tänä vuonna ennen uutta nousua

 

Pari viime vuotta erittäin vilkkaita

Kotimaan hakkuumäärä pysytteli suurin piirtein edellisen vuoden tasolla vuonna 2014. Hakkuumäärä on viimeisen 20 vuoden jaksolla neljänneksi suurin. Kuukausittaisten hakkuiden summa osoittaa noin 1,5 prosentin laskua, mutta myöhemmin saatava vuositilastointi saattaa vielä hieman nostaa hakkuulukemia. Tukkien hakkuumäärä hieman nousi ja kuitupuumäärä laski. Hankintahakkuiksi tilastoitavien yksityismetsien hakkuiden määrä nousi, kun taas pystykauppahakkuiden määrä vastaavasti laski. Yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlasketut hakkuut alenivat noin kolmella prosentilla.

Viime vuonna yksityismetsien pystykaupat laskivat edellisvuodesta reilulla kymmenyksellä. Puukauppa kävi viime vuoden alkupuoliskolla kuumana, mutta hiipui vuoden loppua kohti. Hakkuut kohdistuivat osin pystyvarastoihin, joten puukauppojen lasku oli hakkuiden laskua suurempi. Puumarkkinoilla pystykauppojen laskua tasoitti hankintakauppakertymän nousu.

Puun nimellinen vuotuinen keskikantohinta laski noin prosentilla viime vuonna. Kuitupuun hinnat laskivat kaikilla puulajeilla. Tukkien hintakehitys eriytyi: koivutukin hinta nousi, männyn pysyi tasaisena ja kuusen laski. Hankintakauppojen rakennemuutos toi hankintahintoja lähemmäksi kantohintoja.

Viime vuonna todettiin erikoinen tilanne puun vuotuisen reaalisen keskihinnan muutoksessa: se sekä laski että pysyi edellisvuoden tasolla. Metsäteollisuuden näkökulmasta puu on kustannuserä, joten on luontevaa käyttää tukkuhintaindeksiä reaalihintaa laskettaessa. Tukkuhintaindeksin muutos oli miinuksen puolella viime vuonna. Tuloksena on reaalisesti vakaana pysynyt keskihinta. Puun myyjä taas arvioi hinnan kehitystä kuluttajahintaindeksin mukaan, joka nousi hieman viime vuonna. Siten puun myyjän näkökulmasta reaalinen hintataso laski edellisvuodesta.

Tämän vuoden jälkeen taas vilkastuvaa

Tänä vuonna puun käyttöön tulee pieni notkahdus. Tuonti on pysynyt melko tasaisena, eikä siinä tänä tai ensi vuonna tule merkittäviä muutoksia. Hankintahakkuiden osuus nousee edelleen tänä ja ensi vuonna. Kokonaisuudessaan hakkuukertymä jää tänä vuonna viime vuotta pienemmäksi. Uusi tuotantokapasiteetti ja elpyvät lopputuotemarkkinat nostavat ensi vuonna puunkäyttöä ja siten markkinahakkuita. Venäjän tilanne varjostaa muuten valoisia kehitysnäkymiä.

Puumarkkinat seuraavat hakkuiden muutoksia, mutta rajumpina heilahduksina. Nouseva trendi leimaa myös yksityismetsien puukauppoja, mutta vuosien välillä on suuria vaihteluita. Massan ja sahatavaran tuotannon lasku vaimentaa puumarkkinoiden kysyntää tänä vuonna. Mäntytukin nimellinen vuosihinta nousee hieman kuusitukin hinnan laskiessa, joten kokonaisuudessaan havutukkien keskimääräinen vuosihinta pysyy vakaana. Kuitupuun vuotuinen keskihinta laskee hieman. Ensi vuonna lisääntyvä puuntarve piristää jälleen puumarkkinoita. Kasvuluvut sekä puukauppamäärissä että hinnoissa pysyvät kuitenkin maltillisina.

Metsätilojen hinnat ovat nousseet viimevuosina koko maassa puun hintaa enemmän. Viime vuonna Etelä-Suomen tilojen kaupoissa nähtiin kuitenkin yhden prosentin mediaanihinnan lasku. Keski-Suomessa hinnat nousivat yhden prosentin ja Pohjois-Suomessa viisi prosenttia. Pohjois-Suomen suurempaa hinnan nousua selittää suurempi puuston tilavuuden kasvu. Erityisesti UPM on myynyt isoja ja verrattain runsaspuustoisia tiloja Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ja näiden kauppojen hinnat nostavat tilojen keskimääräistä hintaa. Suurkaupoilla ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta tässä ennustettuun mediaanihintaan, joka kuvaa kauppahintojen puoliväliä kun kaupat on järjestetty hehtaarihinnaltaan halvimmasta kalleimpaan.

Puumarkkinat ovat toimineet suhteellisen hyvin viime vuosina. Puun kysynnän lisääntyessä uusien investointien myötä on tarpeen pitää puumarkkinat vakaassa kasvussa. Väliaikaisiksi tarkoitetut ohjauskeinot vaikuttavat metsänomistajien hintaodotuksiin ja saattavat aiheuttaa markkinahäiriöitä. Politiikka, joka turvaa pitkällä aikavälillä puun käytön ja sitä kautta myös raakapuun kysynnän, takaa parhaiten myös puumarkkinoiden toimivuuden.

Teema: Väestöennusteet ja metsänomistajien puuntarjonnan kehitys

 

Metsähakkeen käyttö supistui

Metsähakkeen kokonaiskäyttö energiantuotannossa väheni viime vuonna nelisen prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttöä supisti viime vuoden leuto talvi ja lämmin syksy, mikä vähensi lämmitystarvetta. Myös turpeen käyttö ja runsas sahausjätteen määrä korvasivat paikoitellen metsähaketta. Vain kerran aikaisemmin metsähakkeen tilastointihistoriassa eli vuonna 2007 käyttö on supistunut. Silloin syynä oli päästöoikeuksien hintojen romahtaminen päästökauppakauden päättyessä ja sen seurauksena halpojen fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu. KMO:n tavoite on 10–12 miljoonan kuutiometrin käyttö vuonna 2015. Sen saavuttaminen edellyttäisi 1,7 miljoonan kuutiometrin lisäystä tänä vuonna, mikä vaikuttaa epätodennäköiseltä nykynäkymien valossa.

 

Paperin, kartongin ja massan vientimäärät

Kysynnän rakenteellisen muutoksen jatkuessa ja paperikapasiteetin supistuessa Suomen paperin vienti vähenee vuonna 2015 6–7 prosenttia ja vuonna 2016 edelleen 4–5 prosenttia. Kartongin vienti kasvaa kumpanakin vuonna; tänä vuonna 3–4 prosenttia ja ensi vuonna 8–9 prosenttia tuotantokapasiteetin laajentuessa. Sellun vienti on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta laski viime vuonna hieman. Vienti jatkuu edelleen vahvana ja se nousee, kapasiteetin kasvaessa, tänä vuonna 3–5 prosenttia ja ensi vuonna 4–5 prosenttia. Sellun viennin lisääntymisestä huolimatta tuotetun massan määrä vähenee tänä vuonna liki kaksi prosenttia paperintuotannon vähentyessä. Ensi vuonna massantuotanto taas kasvaa.

Paperin, kartongin ja massan vientihinnat

Paperin keskimääräinen vientihinta on laskenut kahtena viime vuonna ja sama suunta jatkuu edelleen tarjonnan ylittäessä kysynnän. Keskimääräinen vientihinta alenee sekä tänä että ensi vuonna 0–2 prosenttia. Hinnan pysyvämpi nousu edellyttää edelleen kapasiteetin selvää vähentämistä Euroopassa. Kartongin vientihinta nousee sekä tänä että ensi vuonna 1–2 prosenttia. Sellun vientihinta säilyy ennustejaksolla korkeana. Vaikka dollarimääräinen hinta alenee, nousee euromääräinen vientihinta tänä vuonna 7–9 prosenttia. Ensi vuonna myös euromääräinen hinta laskee globaalin sellukapasiteetin lisäyksen seurauksena. Lasku on 4–6 prosenttia.

Sahatavaran ja vanerin vientimäärät

Sahatavaran tuotanto laskee tänä vuonna 3–4 prosenttia edellisvuodesta. Viennin arvioidaan pääsevän viime vuotta parempaan vauhtiin vuoden jälkipuoliskolla. Koko vuoden vientimäärä nousee silti vain vaivoin edellisvuodesta, eli 0–2 prosenttia. Mäntysahatavaran vienti nousee lisääntyneen kapasiteetin johdosta. Sahatavaran kotimaan toimitukset laskevat tänäkin vuonna muutaman prosentin. Vanerin vientinäkymät ovat paremmat johtuen tärkeimpien markkinoiden paremmasta vireestä. Vientimäärä kasvaa tänä vuonna 1–2 prosenttia koivuvanerin kysynnän vetämänä.

Puutuotteiden vienti pääsee ensi vuonna hieman parempaan vauhtiin, kun vientinäkymät kohenevat Euroopan ulkopuolellakin. Sahatavaran vientimäärä kasvaa 2–4 prosenttia. Tuotantomäärää nostaa myös lisääntyvä kotimaan kysyntä. Vanerin vientimäärä kasvaa voimakkaammin, eli 5–7 prosenttia, kun Stora Enson viilupuutuotteiden (LVL) tuotanto käynnistyy vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla.

 

Sahatavaran ja vanerin vientihinnat

Kireä kilpailutilanne ja kohonneet varastot ovat alentaneet sahatavaran hintaa useimmilla markkinoilla. Euron heikentyminen paikallisiin valuuttoihin nähden kuitenkin nostaa vientihintaa Suomesta. Koska varsinaisten hinnankorotusten arvioidaan pysyvän maltillisina, laskee sahatavaran keskimääräinen vientihinta tänä vuonna 0–1 prosenttia edellisvuoteen nähden. Vanerin keskimääräinen vientihinta nousee tänä vuonna 0–1 prosenttia. Vientihintaa nostaa koivuvanerin hyvä markkinatilanne sekä koivuvanerin osuuden nousu vanerin kokonaisviennistä.

Ensi vuonna voimistuva kysyntä vientimarkkinoilla mahdollistaa sahatavaran vientihintaan jälleen korotuksia. Markkinatasapainon saavuttaminen jatkuu kuitenkin haastavana, eikä markkinatilanne mahdollista kuin 1–2 prosentin nousun viennin keskihintaan. Vanerin vientihinta nousee 1–2 prosenttia, kun myös havuvanerin hinta nousee lievästi rakentamisen lisätessä kysyntää.

 

Metsäteollisuuden liiketulos

Metsäteollisuuden kannattavuus nousi viime vuonna ja saavutti arviolta noin kolmen prosentin liikevoiton. Puutuoteteollisuuden kannattavuus koheni lopputuotteiden katteiden ja käyntiasteiden noustessa. Myös massa- ja paperiteollisuus saavutti edellisvuotta paremman kannattavuuden lähinnä sellun ja kartongin tuotannon liikevoittojen noustessa. Kannattavuutta tuettiin lisäksi kiinteitä kuluja karsimalla.

Metsäteollisuuden kannattavuuden arvioidaan pysyttelevän tänä vuonna likimain edellisvuoden tasolla. Puutuoteteollisuuden liiketulosprosentti laskee edellisvuodesta käyntiasteiden ja viennin keskimääräisen yksikköarvon laskiessa. Massa- ja paperiteollisuuden tulos kohenee etenkin havusellun katteiden noustessa valuuttakurssivaikutuksesta. Öljyn hinnan lasku alentaa kuljetuskustannuksia dollarin vahvistumisesta huolimatta.

Tilastokeskuksessa tehtyjen tilastointimuutosten vuoksi vuoden 2012 ja 2013 tilastot eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuositietojen kanssa. Uudet luvut on korjattu vastaamaan aiempaa tilastosarjaa vähentämällä UPM:n tukkutoiminnan vaikutus.

Puun käyttö

Tänä vuonna puun käyttö laskee hieman lopputuotemarkkinoiden hiljenemisen myötä. Laskua viime vuodesta on -3– -1 prosenttia. Ensi vuonna sahateollisuuden viennin kasvu lisää erityisesti tukin käyttöä ja käyttömäärä palautuu vuoden 2013 tasolle. Ensi vuonna kasvuprosentti on 1–3.

Viime vuoden puun käyttötilastoja ei vielä ole, mutta puuntuontilukujen valossa tuontipuun käyttö väheni noin kymmenen prosenttia. Tuontihakkeen osuus on laskenut noin neljännekseen tuontipuun määrästä ja vastaavasti lehtikuidun osuus noussut noin puoleen. Vuodesta 2009 alkanut suhteellisen tasainen kehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna ja siten tuontipuun käyttö pysyttelee vajaassa yhdeksässä miljoonassa kuutiometrissä. Venäjän taloudellinen ja poliittinen tilanne alentaa ruplan kurssia, mutta toisaalta lisää markkinariskejä.

 

Kotimaan markkinahakkuut

Tämän vuoden tammikuussa hakkuumäärä on laskenut noin kymmenyksellä viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Taustalla on kuitenkin viime vuoden poikkeuksellisen vilkas alkutalvi. Tänä vuonna hakkuukertymä on reilu 55 miljoonaa kuutiometriä. Luku on hieman alempi kuin ennakkotieto vuoden 2014 hakkuumäärästä.

Ensi vuonna vilkastuvat lopputuotemarkkinat ja uusien investointien käynnistyminen lisäävät hakkuita yli 57 miljoonaan kuutiometriin eli 2–4 prosentilla.

Yksityismetsissä hankintahakkuiksi tilastoidut hakkuut lisääntyvät hieman tänäkin vuonna. Kokonaisuudessaan yksityismetsien hakkuissa on pientä laskua tänä vuonna, mikä kuitenkin korjaantuu ensi vuoden saannossa.

 

Puukauppa

Varastot ja kysynnän hienoinen väheneminen alentavat tämän vuoden pystykauppakertymää, joka päätyy -2– -1 prosenttia viimevuotista pienemmäksi. Puukauppamäärä on kuitenkin edelleen suhteellisen korkea viimeisen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna.

Pystykauppoja korvaa hankintakauppojen lisääntyminen yli viidenneksellä viime vuodesta, joten kokonaisuudessaan yksityismetsien puukaupat kasvavat 1–2 prosentilla.

Ensi vuonna puukauppaa käydään 2–4 prosenttia tätä vuotta enemmän. Tukkimarkkinoiden rinnalla myös kuitupuun markkinakysyntä kasvaa uusien investointien myötä.

Puun hinta

Tänä vuonna mäntytukin vuotuinen keskihinta nousee edellisvuodesta 0–1 prosenttia ja kuusitukin laskee vastaavalla prosenttimäärällä. Kuitupuun keskihinta laskee 1–2 prosenttia, kuusikuidulla enemmän kuin männyllä.

Sahatavaran vientihintanäkymät vaimentavat tukin hinnan kehitystä ensi vuonna ja vuotuisen keskihinnan kasvu on 1–3 prosenttia. Hieman lisääntyvä kuitupuun kysyntä ei heijastu hintoihin ensi vuonna. Kuitupuun vuotuisen keskimääräisen hinnan nousu on 0–2 prosenttia vuoden 2015 keskihinnasta.

 

Kantorahatulot

Yksityismetsien bruttokantorahatulot olivat vuonna 2014 Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotiedon mukaan noin 1,64 miljardia euroa. Nimelliset puunmyyntitulot nousivat siten hieman vuodesta 2013.

Tänä vuonna yksityismetsien nimelliset puunmyyntitulot laskevat 0–3 prosenttia ja jäävät hiukan alle 1,6 miljardin euron. Syynä on puun keskihinnan sekä hakkuiden lasku viime vuodesta. Vuonna 2016 lisääntyvät hakkuut nostavat bruttokantorahatuloja yksityismetsistä 5–7 prosenttia tätä vuotta korkeammiksi. Puunmyyntitulot yltävät tällöin noin 1,68 miljardiin euroon.

Metsänhoitokustannukset

Luken ennakkotiedon mukaan puuntuotannon kustannukset yksityismetsissä olivat vuonna 2014 runsaat 226 miljoonaa euroa. Nimelliset kustannukset kasvoivat siten vajaat kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Kemera-varoja yksityismetsien puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen käytettiin viime vuonna noin 59 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 metsänhoidon nimelliset kustannukset pysyvät likimain viime vuoden suuruisina. Kustannusten nousua hillitsee muun muassa öljyn hinnan lasku sekä hakkuiden väheneminen tänä vuonna, mikä vähentää metsänuudistamisen tarvetta. Yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustöihin on tälle vuodelle varattu Kemera-varoja noin 51 miljoonaa euroa.

Metsäkiinteistöjen hinnat

Metsätilojen hinnat ovat nousseet yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 saakka koko Suomessa ja maan hinta on noussut puun hintaa enemmän. Viime vuonna Etelä-Suomen metsätilakauppojen mediaanihinta kuitenkin laski yhden prosentin. Muilla alueilla hinnat nousivat, Keski-Suomessa yhden prosentin ja Pohjois-Suomessa viisi prosenttia. Tilakauppojen määrä kasvoi viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä vuonna Etelä- ja Keski-Suomen hinnat pysyvät viimevuoden tasolla tai nousevat maltillisesti. Pohjois-Suomessa hintojen nousu jatkuu edelleen noin 4­5 prosentin kasvuvauhdissa.

Metsähakkeen käyttö

Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa oli viime vuonna 7,6 miljoonaa kuutiometriä ja kokonaiskäyttö 8,3 miljoonaa kuutiometriä. Kokonaiskäyttöön sisältyy laitoskäytön lisäksi pientaloissa poltettu metsähake. Metsähakkeen laitoskäyttö laski siten viime vuonna viisi prosenttia vuodesta 2013 ja kokonaiskäyttö noin neljä prosenttia.

Metsähakkeen käyttöä supisti vuonna 2014 vähentynyt lämmitystarve sekä turpeen käytön kasvu. Joillakin alueilla myös runsas sahausjätteen määrä korvasi metsähaketta.

Energiapuun varastot kasvoivat suuriksi vuoden 2013 lauhan syksyn sekä viime vuoden leutojen säiden seurauksena. Tämä näkyi energiapuukaupan hidastumisena vuoden 2014 jälkipuoliskolla.

Tälle vuodelle ennustamme hienoista metsähakkeen käytön kasvua. Kasvua rajoittaa poikkeuksellisen lämmin alkuvuosi, mikä on vähentänyt lämmitystarvetta tuntuvasti. Loppuvuoden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti syksyn säät ja niiden edellyttämä lämmitystarve. Vuoden 2016 metsähakkeen käyttömääriin vaikuttavat säiden lisäksi muun muassa tukipolitiikan muutokset.

Havutukki

Ruotsissa sekä kuusi- että mäntytukin koko maan keskihinnat nousivat viime vuonna tuntuvasti edellisestä vuodesta. Hintoja nosti koko vuoden jatkunut vahva tuotanto Ruotsin sahoilla. Tukin hinnat kuitenkin vaihtelivat paljon maan eri osissa. Vuoden 2015 alussa Ruotsin puukuljetuksia on vaikeuttanut leutojen säiden pehmentämät tiet. Myrskyjen seurauksena tukin tarjonta on jonkin verran kasvanut Ruotsissa alkuvuonna 2015. Virossa havutukin koko maan keskihinnat olivat vuonna 2014 selvästi korkeammat kuin vuonna 2013. Havutukin kysyntä oli Virossa vilkasta koko vuoden sahatavaran vahvan kysynnän seurauksena. Tukin kysyntä säilynee Virossa vahvana myös vuonna 2015, sillä sahatavaran tuotanto säilyy Euwid-lehden mukaan viime vuoden lukemissa.

Saksassa havutukkien koko maan keskihintojen nousu oli viime vuonna yhtä voimakasta kuin Ruotsissa ja Virossa. Hinnat pysyivät Saksassa korkeina koko vuoden vahvan kysynnän ansiosta. Lisäksi sääolosuhteet vaikeuttivat ajoittain puun korjuuta ja kuljetuksia Saksassa, mikä heikensi teollisuuden puun saatavuutta. Itävallassa havutukin koko maan keskihinnat laskivat vuonna 2014 noin prosentin verran edellisestä vuodesta. Talouslaman seurauksena Itävallan teollisuus supisti viime vuonna tuotantoaan, mikä heijastui myös havutukin kysyntään ja hintoihin, jotka laskivat. Vuoden lopulla sääolot vaikeuttivat tukin korjuuta ja kuljetuksia. Sen seurauksena Itävallan sahoilla oli ajoittain tukinsaantivaikeuksia ja hinnat vakiintuivat. Vuoden 2015 alussa Itävallan puumarkkinoita ovat leimanneet vaikeat korjuuolosuhteet ja puunsaantivaikeudet.

 

Havukuitu

Havukuitujen koko maan keskihinnat laskivat Ruotsissa viime vuonna pari prosenttia. Selluteollisuuden vahvana jatkunut tuotanto piti yllä havukuitujen kysyntää. Tarjontaa oli kuitenkin paljon, eivätkä puun hinnat lähteneet nousuun. Puun tarjontaa kasvattivat myrskyt sekä puun tuonti Norjasta. Myös sahahaketta oli runsaasti tarjolla, mikä vähensi kuitupuun tarvetta. Virossa havukuitujen koko maan keskihinnat nousivat viime vuonna hienoisesti vuodesta 2013. Havukuitujen hinnat olivat alkuvuonna korkealla, mutta kääntyivät keväällä laskuun, kun kuitupuun kysyntä vientimarkkinoilla väheni. Myrskypuun tarjonta Euroopan markkinoilla vaikuttaa Viron kuitupuun kysyntään ja hintoihin, sillä Virossa ei ole omaa havukuitua käyttävää teollisuutta.

Saksassa havukuitujen vuoden keskihinnat vuonna 2014 olivat 5–6 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Hyvä kysyntä piti havukuidun hinnat varsin korkeina koko vuoden. Jonkin verran hinnat vaihtelivat vuoden sisällä. Itävallassa mäntykuidun koko vuoden keskihinta nousi ja kuusikuidun laski aavistuksen verran edellisestä vuodesta. Hintakehityksen taustalla oli runsas myrskypuun ja sahahakkeen tarjonta. Syksyllä sahahakkeen tarjonta supistui ja vaikeat korjuuolosuhteet heikensivät puun saatavuutta, jolloin havukuidun hinnat vakiintuivat. Vuoden 2015 alussa puun toimituksissa on edelleen ollut vaikeiden sääolosuhteiden aiheuttamia viivästyksiä. Kevään aikana myrskypuun runsas tarjonta saattaa vaikuttaa havukuitujen hintakehitykseen.

(1) Aikasarjat perustuvat nimellishintoihin. Saksan tukkitilastot ja Viron tilastot kattavat vain myynnit valtion metsistä. Ruotsin aikasarja perustuu neljännesvuosihintoihin. Suomen, Saksan, Itävallan ja Viron aikasarjat perustuvat kuukausihintoihin. Suomen hinnat ovat kantohintoja, muut tienvarsihintoja.
Lähteet: Luke (Suomi, Ruotsi, Viro), Stat. Bundesamt (Saksa), Statistik Austria (Itävalta)

 

 
PTT-ennuste – metsäsektori 2015-kevät
Kirjoittajat: Paula Horne, Emmi Haltia, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä ja Anna-Kaisa Rämö. ISSN 1799-9340
 
Lisätietoja:
Puumarkkinat ja metsäkiinteistöt: tutkimusjohtaja Paula Horne, puh.040 592 6820
Metsähake ja ulkomaiden metsätalous: metsäekonomisti Anna-Kaisa Rämö, puh. 040 164 8061
Sahateollisuus: metsäekonomisti Jyri Hietala, puh. 040 164 8151
Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus: metsäekonomisti Matleena Kniivilä, puh. 040 164 8078
sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ptt.fi