Kansantalous

Kansantalous 2016 – kevät

KANSANTALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ
17 maaliskuu 2016

Kasvu jatkuu vaatimattomana – Suomi kaipaa ratkaisuja

Suomen heikko talouskehitys jatkuu tänä ja ensi vuonna. Vuonna 2016 bkt kasvaa 0,7 prosenttia ja vuonna 2017 1,0 prosenttia. Ostovoima heikkenee, joten kasvu on viennin varassa. Maailmantalouden vetoapu ei ole lisääntymässä, sillä öljyn hinnan lasku ovat ohi ja kulutuksen kasvu hidastuu. Suomen talous on kääntynyt kasvuun, mutta näkymät tulevaisuudesta ovat heikot.

2016_k_1_BKT_kasvu_fi
Ennusteet, volyymin muutos %
  2015 2016e 2017e
Bruttokansantuote 0,5 0,7 1,0
Tuonti -0,4 1,2 2,3
Vienti 0,6 1,7 2,6
Yksityinen kulutus 1,4 0,7 0,4
Julkinen kulutus -0,9 -0,3 -0,2
Investoinnit -1,1 0,9 2,3
e=PTT:n ennuste
     

Suomen talous hienoisessa kasvussa

Suomen bkt kääntyi 0,5 prosentin kasvuun vuonna 2015. Kasvu oli kuitenkin verraten vaatimatonta, sillä samaan aikaan euroalueen talous kasvoi 1,6 prosenttia ja Yhdysvaltojen 2,4 prosenttia. Suomessa talouskasvu jatkuu tänä ja ensi vuonna, mutta edelleen valitettavan heikkona, 0,7 prosenttia vuonna 2016 ja 1,0 prosenttia vuonna 2017.

Suomi ei edelleenkään saanut kiinni maailmantalouden kasvusta. Mahdollisuuksia olisi ollut, sillä suomalaisten tuotteiden vientimarkkinat maailmalla kasvoivat yli 4 prosenttia. Kokonaisvientimme kasvoi kuitenkin vain 0,6 prosenttia ja tavaravienti väheni 1,4 prosenttia. Venäjän viennin romahtaminen selittää osan heikosta viennistä, sillä sen vaikutus vientiin oli noin -2,6 prosenttia.

Suomen talouden hienoinen kasvu perustuikin lähinnä kotitalouksien kulutukseen ja tuonnin vähentymiseen. Kulutuksen mahdollisti kotitalouksien reaalisen ostovoiman kasvu. Ostovoima kasvoi heikosta työllisyystilanteesta ja matalista palkankorotuksista huolimatta, sillä öljyn hinnan lasku näkyi kuluttajahinnoissa ja vapautti rahaa muuhun kulutukseen.

Maailmantalouden vetoapu vaatimatonta

Maailmantalouden vetoapu Suomelle ei ole lisääntymässä, vaan maailmantalouden kasvu on päinvastoin ennemminkin hidastumassa. Euroopassa ja Yhdysvalloissa kotitalouksien kulutus on ylläpitänyt talouden kasvua. Kulutuksen kasvulle loi pohjaa paitsi öljyn hinnan lasku myös työllisyyden parantuminen. Työllisyyden kasvun vaikutus kulutukseen alkaa hiipua, sillä keskeisillä markkinoilla työllisyystilanne on jo hyvä. Myöskään öljyn hinnan lasku ei enää piristä kulutusta, vaan hintakehityksen suunta on kääntynyt. Iranin tulo takaisin öljymarkkinoille ja uusien porausteknologioiden tuoma kilpailu pitävät toisaalta hinnan nousun kurissa.

Maailmankaupan kasvu on jatkanut hiipumistaan. Huomattavina tekijöinä ovat vahva dollari sekä Kiinan kasvun hidastuminen, jotka ovat vähentäneet vientiä Yhdysvalloista Kiinaan. Lisäksi kehittyvät maat ovat kärsineet raaka-aineiden hintojen laskusta ja pääomavirtojen kuihtumisesta.

Valonpilkahduksiakin on. Kiina on uudelleen vauhdittamassa talouskasvua luotonantoa lisäämällä. Tässä se luultavasti myös onnistuu, joten maan talouskasvun hidastuminen pysähtyy. Lisäksi raaka-aineiden hintojen kääntyminen nousuun tuo kehittyville maille lisätuloja ja täten nopeuttaa niiden talouskasvua ensi vuonna.

Kiina-riskit toistaiseksi hallinnassa

Luotonannon lisääminen ei ratkaise Kiinan talouden pitkän aikavälin ongelmia, vaan kasvattaa riskejä. Kiinan investointivetoinen kasvu on lisännyt yritysten velkataakkaa varsin nopeasti ja yrityssektori on jo ennestään varsin velkainen. Kiinan velkaongelman leviäminen käsiin on yksi suurista riskeistä maailmantaloudelle.

Kiinan talouden kokonaisvelka, 250 prosenttia suhteessa bkt:seen, ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuri. Se on itse asiassa saman suuruinen Yhdysvaltojen ja Suomen velka-asteiden kanssa. Velka on vielä pääosin kotimaista, joten Kiinan johdolla on keinot pitää ongelma aisoissa ainakin toistaiseksi.

Investoinnit jäissä

Investointien heikko kehitys oli keskeinen syy länsimaiden vaisuun noususuhdanteeseen. Yleensä nousukausiin liittyy voimakas investointien lisääntyminen, mutta tällä kertaa se jäi näkemättä. OECD-maiden investointiaste laski finanssikriisin jälkeen ennätysmäisen matalalle ja nousu on sen jälkeen jäänyt erittäin pieneksi.

Osittain investointien vähäisyyttä selittää talouden digitalisaatio, joka vähentää aineellisen pääoman tarvetta. Investoinnit aineettomaan pääomaan ovatkin olleet selvässä kasvussa muualla paitsi Suomessa. Nykyinen investointien vähäisyys uhkaa rapauttaa pääomakantaa ja siten tulevaa tuotantopotentiaalia.

Investointien vähyys voi kertoa näköalattomuudesta. Niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla onkin syytä kiinnittää huomiota päätöksentekoon. Digiajan talous haastaa niin pääomien haltijat kuin yritysten ylimmän johdon kehittämään uutta näkemystä esimerkiksi aineettomiin investointeihin. Epävarmat ajat kysyvät myös riskinottokykyä.

Lisää vauhtia julkisista investoinneista

Keskuspankit ovat pyrkineet saamaan investoinnit vauhtiin hyvin löysällä rahapolitiikalla. Teho ei ole ollut toivottu varsinkaan euroalueella. Euroopan keskuspankki on kuitenkin edelleen löysentänyt rahapolitiikkaansa, ja on toivoa, että investoinnit virkoavat. Ongelmana on euroalueen paikoin huonossa kunnossa oleva pankkisektori.

Rahapolitiikkaa varmemmin vauhtia investointeihin saataisiin lisäämällä julkisia investointeja. Negatiivisella korolla rahoitusta hankkivat valtiot voisivat toteuttaa tarpeellisia investointihankkeita. Tutkimusten valossa järkevät julkiset investoinnit eivät vaaranna julkisen talouden kestävyyttä.

Kulutus hiipuu ensi vuonna

Vuonna 2015 kotitalouksien kulutus kasvoi, mikä piristi Suomen talouskasvua. Reaalitulot kehittyivät hyvin hintojen laskiessa. Tänä vuonna reaalitulot nousevat edelleen kohtalaisesti matalan inflaation vuoksi.

Vuosi 2017 on kotitalouksille vaikea. Ansiot kasvavat vain vähän, mutta inflaatio lähtee käyntiin. Näin ollen reaalitulot laskevat ja kulutuksen kasvu jää vaisuksi. Vuodelle 2016 ei ole odotettavissa notkahdusta, mutta työllisyyden selvää kohenemista tarvittaisiin vuodelle 2017, jotta yksityinen kulutus pysyisi kasvussa.

Työttömyysaste pysyy korkealla

Työllisyyden heikkeneminen pysähtyi viime vuonna. Työllisyys kasvaa kuitenkin vain vähän, 0,1 prosenttia vuonna 2016 ja 0,3 prosenttia vuonna 2017. Hidas talouskasvu ei kasvata työllisyyttä tämän enempää.

Samaan aikaan työllisyyden kasvun kanssa myös työttömyysaste nousee kuluvana vuonna. Työllisyyden kasvu on tänä vuonna vaatimatonta ja piilotyöttömät palaavat työmarkkinoille, joten työttömyysaste nousee hieman. Turvapaikanhakijat saapuvat työmarkkinoille ensi vuonna. Pitkään odotettua työttömyysasteen nopeaa nousua ei kuitenkaan tapahdu, ja työttömyysaste pysyttelee alle 10 prosentissa.

Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut ja kohtaanto-ongelma on pahentunut. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut ja täyttyminen hidastunut samalla kun työllisyys on heikentynyt. Työvoiman alueellista liikkuvuutta on parannettava edelleen laajentamalla työnhakualuetta ja rakentamalla toimivia asuntomarkkinoita. Koulutuksen riittävä tarjonta on välttämätöntä ammatillisen liikkuvuuden parantamiseksi.

Finanssipolitiikassa säästöjä ja kärkihankkeita

Hallitus linjasi ohjelmassaan toimet valtion talouden tasapainottamiseksi koko hallituskaudelle. Säästöt kohdistuvat muun muassa koulutukseen, kehitysyhteistyöhön ja sairausvakuutukseen. Myös indeksijäädytykset tuovat säästöjä tulevina vuosina. Hallitus korottaa valmisteveroja ja pyrkii keventämään työn verotusta.

Kärkihankkeisiin aiotaan käyttää miljardi euroa ja liikenneverkon korjausvelan pienentämiseen 0,6 miljardia euroa vuosina 2016-2018. Kärkihankkeet löysentävät muuten kireää finanssipolitiikkaa. EU:n finanssipolitiikan säännöt sitovat Suomea, joten julkisen talouden on pyrittävä riittävällä nopeudella kohti keskipitkän aikavälin tavoitteita.

Kilpailukykysopimuksella on tavoiteltu myös vahvistusta julkiseen talouteen. Suorat vaikutukset sovituista toimista ja luvatuista veronkevennyksistä ovat julkista taloutta heikentäviä. Julkista taloutta vahvistavat epäsuorat vaikutukset muodostuvat työllisyyden paranemisesta ja työajan pitenemisestä. Arvion mukaan kilpailukykysopimus vahvistaa julkista taloutta, mutta vaikutus jää pieneksi.

Suomen kilpailukykyyn pientä parannusta

Suomen kustannuskilpailukyky on ollut pitkään heikko. Hallitus on patistanut työmarkkinajärjestöjä sopimaan kilpailukykyä parantavista toimista. Toteutuessaan kilpailukykysopimus alentaa työn hintaa suhteessa kilpailijamaihin. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole kovin suuret, tulevat useamman vuoden kuluessa ja riippuvat paljon kilpailijamaiden kustannuskehityksestä.

Kustannuskilpailukyvyn parantaminen alentamalla maksuja ja siirtämällä niitä työnantajalta työntekijälle on lyhyen aikavälin ratkaisu. Pidemmällä aikavälillä tarvitaan ensinnäkin palkkaneuvottelumalli, joka huolehtii kustannuskilpailukyvystä myös jatkossa. Lisäksi tarvitaan kilpailukykyisiä innovaatioita ja hyödykkeitä.

Työmarkkinamalli viimein euroaikaan

Suomessa on aikailtu talouden saamisessa euroaikaan ja siitä maksetaan nyt hitaana kasvuna ja korkeana työttömyytenä. Työmarkkinaneuvotteluissa täytyy päästä ratkaisuihin, jotka takaavat pidemmällä aikavälillä nopeamman reagoinnin työvoiman ja viennin kysynnän muutoksiin.

Ratkaisuun on haettu mallia Ruotsista ja Saksasta. Näissä maissa vientiteollisuus asettaa palkankorotuksille ankkurin tai paikallisella sopimisella on laajemmat mahdollisuudet. Molemmat mallit aiheuttavat kuitenkin myös jäykkyyksiä työmarkkinoille.

Työmarkkinoille tarvitaan lisää joustavuutta ja dynamiikkaa, jotta työvoimaa tarvitsevat alat saavat työvoimaa ja heikosta kysynnästä kärsivillä aloilla ei synny paineita palkankorotuksista. Uuden palkkaneuvottelumallin pitäisi pystyä reagoimaan nopeasti työvoiman ja viennin kysynnän muutoksiin. Paikallisen sopimisen lisääminen ja pitkistä sopimuksista luopuminen mahdollistaisivat nopeamman reagoinnin. Työnantajien ehdotus palkkojen sopimisesta liittokierroksella ei luultavasti ole kilpailukyvyn kannalta paras ratkaisu.

Talouskasvun eväät syöty

Suomi on kärsinyt pitkään jatkuneesta taantumasta. Aineettomien investointien vähentyminen yksityisellä sektorilla sekä leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat heikentäneet Suomen tulevan talouskasvun edellytyksiä. Suomi uhkaa jäädä jälkeen, kun muut maat kasvattavat investointeja osaamiseen. Vaikutukset tulevaisuuden tuotantopotentiaaliin voivat olla merkittäviä.

Uhkana on kasvuedellytysten rapautuminen. Yritykset ovat sopeutuneet tilanteeseen ja niillä menee kohtalaisen hyvin. Edessä ei kuitenkaan ole romahdus vaan hidasta kasvua, jos nykyisenlainen kehitys jatkuu. Työttömyys pysyy korkealla ja julkista taloutta joudutaan sopeuttamaan vuosi toisensa jälkeen.

Tarvitaan investointeja osaamiseen

Jos työmarkkinaneuvotteluissa päästään ratkaisuihin, jotka parantavat kasvumahdollisuuksia, hallituksen olisi syytä lisätä kysyntää heti sekä veronalennuksin että julkisia investointeja lisäämällä. Pitkän aikavälin talouskasvun eväitä olisi mahdollista vahvistaa esimerkiksi julkisilla investoinneilla aineettomaan pääomaan eli satsaamalla uudestaan tutkimukseen ja koulutukseen.

EU:n finanssipolitiikan säännöt rajoittavat hallituksen liikkumavaraa, mutta väliaikainen investointien lisäys on mahdollista. Julkisen talouden alijäämä näyttäisi tulevina vuosina olevan 3 prosentin alijäämärajan paremmalla puolella, eivätkä järkevät investoinnit heikennä julkisen talouden tasapainoa pidemmällä aikavälillä. Investointien rahoitusta ei ole syytä kytkeä julkisen omaisuuden myyntiin, sillä niillä ei kierretä EU-sääntöjä ja Suomi saa markkinoilta rahaa negatiivisella korolla.

Ennustemuuttujia vuosina 2015-2017
  2015 2016e 2017e
  Volyymin muutos, %
Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos -0,2 0,5 1,0
Ansiotaso, %-muutos 1,2 1,2 0,8
Työttömyysaste, % 9,4 9,6 9,5
Työllisyysaste 68,1 68,4 68,8
Yli/alijäämä, % BKT:seen      
Valtion -3,1 -2,8 -2,5
Kuntien -0,7 -0,8 -0,8
Koko julkisen sektorin -2,7 -2,6 -2,5
Vaihtotase, % BKT:seen 0,1 0,2 0,0
e=PTT:n ennuste

 

Maailmantalous

Maailmantalouden suhdannehuippu on tältä erää ohitettu. Kasvun hidastuminen on kuitenkin lievää, ja vuonna 2017 kasvu jo nopeutuu.

Länsimaissa kulutuksen kasvu hidastuu, koska työmarkkinoiden nopein toipumisvaihe on ohi ja öljyn hinnan halpeneminen ei enää lisää ostovoimaa. Lisäksi viennin kasvua on vähentänyt kehittyvien maiden talouskasvun hidastuminen. Yhdysvallat kasvaa tänä vuonna 1,8 prosenttia ja EU-maat 1,6 prosenttia.

Öljyn ja raaka-aineiden hinnan laskun pysähtyminen sekä Kiinan toimet kasvun tukemiseksi nopeuttavat kehittyvien maiden talouskasvua ensi vuonna, mikä vauhdittaa maailmankauppaa. Myös investoinnit piristyvät alhaisen reaalikoron ansiosta. Yhdysvaltojen ja EU:n kasvu on ensi vuonna vajaat 2 prosenttia.

Euroalue

Kaikki euroalueen maat Kreikkaa lukuun ottamatta pääsivät kasvuun vuonna 2015. Kokonaisuudessaan euroalueen kasvu oli 1,6 prosenttia.

Euroalueen suurimman maan Saksan talouskasvusta on kuitenkin paras veto ohi ja koko euroalueen kasvu hidastuu tänä vuonna noin 1,4 prosenttiin. Maailmankaupan piristyminen ja EKP:n erittäin löysä rahapolitiikka nopeuttavat kasvua 1,7 prosenttiin vuonna 2017.

Euroalueen kasvua estävät finanssi- ja eurokriisin varjot. Euroopan pankkijärjestelmä ei ole hyvässä kunnossa. Pankkien ongelmat haittaavat investointien käynnistymistä ja EKP:n löysän rahapolitiikan välittymistä markkinoille. Kriisimaiden talouksia painaa velkataakka ja Kreikan lainaohjelman edistyminen on edelleen epäselvää.

Öljyn hinta

Raakaöljyn hinta on laskenut voimakkaasti vuoden 2014 kesäkuun jälkeen. Alimmillaan brent-hinta painui tämän vuoden alussa 26 dollariin, mikä oli jo alle keskimääräisen 1990-luvun hinnan nykyrahassa. Reaalisesti öljyn hinta onkin saavuttanut pitkän aikavälin pohjatason.

Näin matalalla hinnalla investoinnit eivät enää ole monilla tuotantoalueilla kannattavia. Iranin paluu öljymarkkinoille ja öljyntuottajamaiden talousongelmat lisäävät kuitenkin edelleen öljyn tarjontaa.

Lisäksi uudet tuotantotavat ja teknologian kehitys öljyntuotannossa pitävät hinnan kurissa. Hinnan on vaikea enää nousta yli 50 dollarin, vaikka kysyntä piristyisikin. Ennusteessa odotetaan hinnan nousevan 45 dollariin ensi vuonna.

Korot

Yhdysvaltojen keskuspankki teki ensimmäisen koron noston finanssikriisin jälkeen vuoden 2015 lopulla. Talouskasvun hidastuminen on lykännyt koron nostojen aikataulua, mutta suunta on ylöspäin. Inflaatio on jo nopeutunut Yhdysvalloissa ja lyhyet korot ovat nousseet. Ensi vuonna 10 vuoden korko kohoaa 3 prosentin tuntumaan.

EKP pitää ohjauskorkonsa nollassa ennusteperiodilla. Lisäksi se jatkaa velkapapereiden osto-ohjelmia ja edullisen rahoituksen tarjoamista pankeille.

Euroalueella markkinakorkojen ja ohjauskoron ero on tällä hetkellä poikkeuksellisen pieni, koska EKP:n rahapolitiikan on odotettu edelleen kevenevän. Ennusteperiodilla viriävät kuitenkin odotukset myös euroalueen rahapolitiikan normalisoitumisesta ja pitkät korot nousevat, mutta erittäin maltillisesti.

Valuuttakurssi

Euron ja Yhdysvaltojen dollarin välinen valuuttakurssi on pysynyt viime vuoden alkupuolelta asti noin 1,1 tuntumassa. Euro on siis selvästi heikompi kuin mihin viime vuosina on totuttu.

Ennusteessa kurssin odotetaan pysyvän nykyisellään. Yhdysvaltojen euroaluetta löysempi rahapolitiikka heikentää euroa. Samaan aikaan tuotannon kasvuero kuitenkin kapenee, mikä puolestaan vahvistaa euroa.

Ruotsin kruunulla on vahvistumispaineita, koska Ruotsin talouskasvu on erittäin nopeaa ja vaihtotase reilusti ylijäämäinen. Ruotsin keskuspankki onkin laskenut ohjauskoron –0,5:een estääkseen valuutan vahvistumista.

Venäjän talous

Venäjän talous jatkaa supistumistaan. BKT:n muutos on tänä vuonna -2,5 prosenttia ja ensi vuonna 0 prosenttia.

Talous kärsii edelleen öljyn halvasta hinnasta, minkä lisäksi epävarma geopoliittinen tilanne ja investointien puute heikentävät kehitystä. Talouspakotteiden vuoksi tuonti on vähentynyt ja kotimaisten tuotteiden hinnat ovat nousseet.

Kotitalouksien asema on heikko. Käytettävissä olevien tulojen lasku, hintojen nousu ja köyhien määrän lisääntyminen vähentävät yksityistä kulutusta.

Tuleva talouskehitys on pitkälti riippuvaista öljyn hinnasta. Talous alkaa elpyä hitaasti öljyn hinnan hieman noustessa ja inflaation hidastuessa. Investointien puute kuitenkin heikentää kasvun mahdollisuuksia.

Ulkomaankauppa

Koko vienti kasvoi vain 0,6 prosenttia viime vuonna ja tavaravienti väheni 1,4 prosenttia. Viennin heikkoa tilaa selittävät maailmankaupan vaisu kasvu, Venäjän viennin romahtaminen ja Suomen kilpailukykyongelmat.

Vaikka maailmantalouden kasvu hieman hidastuu, Suomen viennillä on tilaa kasvaa nykyistä nopeammin. Ennustevuosina Suomen vientimarkkinat kasvavat noin 4 prosentin vauhdilla, mutta Suomi jää markkinoiden kasvusta kuitenkin edelleen jälkeen. Ero tosin kapenee, sillä hintakilpailukyky hitaasti paranee ja Venäjän viennin suurin pudotus on ohi.

Tuonnin kasvu on hieman viennin kasvua hitaampaa, sillä heikkenevä ostovoima ja kulutuksen kasvun hidastuminen vähentävät tuontia.

Vaihtotase

Suomen kauppatase oli viime vuonna 2,5 miljardia euroa ylijäämäinen ja vaihtotase oli tasapainossa. Suomen ulkoinen tasapaino on siis selvästi parantunut muutamana viime vuonna.

Ylijäämän taustalla on kuitenkin pääasiassa öljy. Raakaöljyn hinnan lasku on alentanut selvästi Suomen tuonnin arvoa. Toisaalta myös öljytuotteiden viennin määrän kasvu on lisännyt vientituloja.

Öljyn hinnan laskun kääntyminen lievään nousuun pysäyttää myös kauppaylijäämän kasvun. Toisaalta viennin piristyminen pitää kauppataseen ylijäämäisenä ja vaihtotaseen tasapainossa.

Investoinnit

Investoinnit kääntyvät hienoiseen kasvuun vuonna 2016 rakentamisen saattelemina ja jatkavat kasvuaan vuonna 2017.

Kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat tänä vuonna noin 4 prosenttia muun muassa metsäteollisuuden investointien seurauksena. Viennin piristyessä kone- ja laiteinvestoinnit jatkavat kasvuaan vuonna 2017.

Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat laskeneet vastoin kehittyneiden talouksien trendiä. Tämä on uhka Suomen tulevaisuuden osaamis- ja tuotantopotentiaalille.

Asuntorakentamisessa jatkuu loppuvuonna 2015 alkanut positiivinen vire, ja kasvua odotetaan tänä vuonna noin 1,5 prosenttia. Myös muu talonrakentaminen kääntyy kasvuun ja jatkaa kasvuaan vuonna 2017.

Työllisyys

Työllisyyden lasku taittuu kuluvana vuonna ja kääntyy hienoiseen kasvuun. Ennusteperiodilla työllisyys kasvaa vain noin 10 000 henkilöä. Erityisesti teollisuuden ja rakentamisen työllisyyskehityksessä on positiivisia merkkejä. Sen sijaan kaupan alalla ja julkisella sektorilla työllisyyden kasvunäkymät ovat edelleen heikot.

Työllisyys kohentuu hitaasti, koska talouskasvu on pientä ja työtunneissa on kasvunvaraa. Tämän lisäksi myös rakenteellisilla tekijöillä on vaikutusta.

Mahdollisen kilpailukykysopimuksen vaikutukset työllisyyteen olisivat suuruusluokaltaan noin 30 000 henkilöä. Vaikutukset jaksottuvat kuitenkin useammalle vuodelle, myös ennustejakson jälkeen.

Työttömyysaste

Työttömyysasteen nousu pysähtyy talouskasvun ja työllisyyden positiivisen kehityksen ansiosta. Työttömyysaste nousee vielä tänä vuonna 9,6 prosenttiin, mutta laskee ensi vuonna 9,5 prosenttiin.

Kuluvana vuonna työttömien määrän kasvu hidastuu, mutta samaan aikaan työvoiman määrä nousee, koska piilotyöttömiä palaa takaisin työmarkkinoille. Työvoiman kasvun johdosta työttömyysaste nousee hieman vielä vuonna 2016. Ensi vuonna oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita saapuu työmarkkinoille, mikä hidastaa työttömyysasteen laskua.

Ansiotaso

Nykyiset palkkaratkaisut ulottuvat vuoden 2016 loppuun, ja mahdolliset työmarkkinaratkaisut vaikuttavat palkkakehitykseen vasta vuonna 2017. Sopimuskorotukset ovat vuonna 2016 0,5 prosenttia ja vuonna 2017 sopimuskorotuksia ei ole odotettavissa. Työllisyystilanteen kohentuminen nostaa hieman liukumia, mutta ne pysyvät kurissa.

Viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä ostovoiman osalta. Palkansaajien ansiotaso pysyi suhteellisen vakaana, mutta samanaikaisesti hinnat laskivat.

Tänä ja ensi vuonna nimellinen ansiotaso nousee noin prosentin verran. Hintojen maltillinen nousu ja palkkaratkaisut kasvattavat reaalituoja vielä vuonna 2016. Sen sijaan vuonna 2017 reaalitulot eivät kasva, koska hintojen nousu kiihtyy.

Tulot ja kulutus

Kotitalouksien reaaliset käytettävissä olevat tulot kasvavat vuonna 2016 noin prosentin, mutta vuonna 2017 enää 0,3 prosenttia. Ensi vuonna ansiotaso ei juuri kasva, saadut tulonsiirrot pienenevät ja inflaatio kiihtyy.

Mahdollisen kilpailukykysopimuksen heikentävä vaikutus ostovoimaan on suhteellisen pieni. Hallituksen lupaamat veron kevennykset kompensoivat näitä vaikutuksia.

Kotitalouksien kulutus on pitänyt kotimaista talouskasvua yllä. Alhainen bensan hinta ja lyhennysvapaat ovat lisänneet ostovoimaa. Yksityinen kulutus kasvaa 2016 0,7 prosenttia ja ensi vuonna 0,4 prosenttia. Kulutuksen kasvu hidastuu, koska reaaliansiot eivät enää kasva, lyhennysvapaat vähenevät ja työllisyys kasvaa vähän.

Inflaatio

Hintataso laski viime vuonna öljyn ja ruoan laskevien hintojen mukana.

Tänä vuonna hinnat nousevat hieman ja valmisteveroja korotetaan. Öljyn hinta ei enää laske. Inflaatio asettuu 0,5 prosenttiin vuonna 2016.

Vuonna 2017 inflaatio on 1,0 prosenttia. Inflaatio lähtee raaka-aineiden nousevien hintojen ja talouskasvun myötä liikkeelle. Suomessa hinnat ja palkat eivät juuri nouse, mutta muissa maissa inflaatio on nopeampaa. Muualla nousevat hinnat ja palkat näkyvät aikanaan myös Suomessa.

Julkinen talous

Valtiontalouden alijäämä pieneni 2015, joten sopeutustoimilla on ollut vaikutusta. Alijäämä pienenee edelleen vuosina 2016 ja 2017, kun menoja sopeutetaan. Kärkihankkeet ja turvapaikanhakijat kuitenkin lisäävät menoja.

Kuntatalouden alijäämä pienentyi hieman vuonna 2015. Kunnat pyrkivät tasapainottamaan taloutta, mutta alijäämä pysyy nykytasolla tänä ja ensi vuonna. Kuntien yhteisövero-osuuden korotus päättyy, mikä vähentää kuntien tuloja.

Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä on pienentynyt jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna työttömyyden kasvu pysähtyy ja maksuja korotetaan, joten ylijäämän kutistuminen päättyy.

Kokonaisuudessaan julkisen talouden alijäämä pysyy 3 prosentin EU-rajan paremmalla puolella ennustevuosina.

Julkinen velka

Julkinen velka suhteessa BKT:seen ylitti viime vuonna 60 prosentin EU-rajan. Velka jatkaa kasvua ennusteperiodilla ja velkasuhde on ensi vuoden lopulla noin 65 prosenttia.

Valtio ja kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan, mutta velan kasvua ei ole onnistuttu pysäyttämään. Pidemmällä aikavälillä rakenteelliset uudistukset ja erityisesti talouskasvun käynnistyminen ovat tärkeämpiä kuin säästöt.

Sote-uudistus ja toimet kilpailukyvyn vahvistamiseksi eivät ole edenneet riittävän ripeästi. Sote-uudistuksen kestävyysvajetta korjaavat mahdolliset vaikutukset eivät ajoitu ennusteperiodille.

 

 

Henna Busk, Janne Huovari, Signe Jauhiainen, Antti Kekäläinen ja Tuuli Tähtinen. PTT-ennuste: Kansantalous 2016/kevät. ISSN 1799-9340. Helsinki 2016.

Lisätietoja:ekonomisti Janne Huovari, p. 040 1648 141
vt. tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen, p. 040 1648 139
s-posti: etunimi.sukunimi@ptt.fi