Kansantalous

Kansantalous 2015 - Syksy

KANSANTALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ
29 syyskuu 2015

Vienti elpyy – kotimarkkinoilla heikot näkymät

Tänä vuonna Suomen talouskasvu jää 0,2 prosenttiin. Suomen viennissä on ollut tänä vuonna positiivinen vire. Kasvu on selvästi piristynyt keskeisissä euromaissa. Vuonna 2016 päästään 1,1 prosentin talouskasvuun, mutta talouden tunnelmat ovat kaksijakoiset Suomessa. Vienti kasvaa maailmantalouden imussa, mutta kotimainen kysyntä polkee paikoillaan ja työttömyys kasvaa edelleen.

2015_s_pk_BKT_kasvu_Suomi
Ennusteet, volyymin muutos %
  2014 2015e 2016e
Bruttokansantuote -0,4 0,2 1,1
Tuonti 0,0 -1,1 3,4
Vienti -0,7 1,0 3,7
Yksityinen kulutus 0,5 0,7 0,5
Julkinen kulutus – 0,2 -0,3 -0,2
Investoinnit -3,3 -2,8 2,5
e=PTT:n ennuste
     

Suomi jää muista jälkeen

Suomen talous on pysynyt paikoillaan, kun talouskasvu muualla Euroopassa on kiihtynyt. Eri mittareilla tarkasteltuna Suomi on kulkenut eri latuja kuin muut euromaat vuosien 2012 ja 2013 vaihteesta alkaen.

Tänä vuonna Suomen talouskasvu jää nollan tuntumaan, 0,2 prosenttiin. Vuonna 2016 päästään 1,1 prosentin talouskasvuun, mikä on edelleen kilpailijamaita selvästi hitaampaa kasvua.

Suomen viennissä on ollut alkuvuodesta positiivinen vire, mikä on herättänyt myös investointisuunnitelmat. Suomen kilpailukykyongelmat ovat lievenemässä. Valitettavasti sopeutuminen tapahtuu suurelta osalta työttömyyden kasvun kautta.

Talouden tunnelmat ovat kaksijakoiset Suomessa vuonna 2016. Vienti kasvaa maailmantalouden imussa, mutta kotimarkkinoilla on heikot näkymät. Sinänsä tarpeelliset toimet kilpailukyvyn parantamiseksi ja julkisen talouden sopeuttamiseksi heikentävät kotimaista kysyntää. Työttömyyden kasvu jatkuu.

Euroalueen talous toipuu

Paras uutinen maailmalta on euroalueen talouden toipuminen. Kriisimaiden taloudet, Kreikkaa lukuun ottamatta, ovat toipumassa ja keskeisissä euromaissa kasvu on selvästi piristynyt. Ensi vuonna euroalue yltääkin jo 2 prosentin kasvuun.

Kasvu on myös aiempaa laajapohjaisempaa. Viennin kasvun lisäksi myös kotimarkkinat ovat pääsemässä vauhtiin. Oman lisänsä kysynnän kasvuun tuovat turvapaikanhakijat. Jos ennusteet maahanmuuton kasvusta pitävät paikkansa, on sillä jo merkittävä vaikutus kysynnän kasvuun. Ensi vuoden kasvuun vaikutus on joitain prosenttiyksikön kymmenyksiä.

Kasvu ei kuitenkaan ole vielä niin nopea kuin se tässä suhdannevaiheessa voisi olla. Erityisesti investointien käynnistyminen on hidasta, vaikka korkotaso on käytännössä nollassa.

Työmarkkinoiden toipuminen lisää yksityistä kulutusta

2015_s_pk_kv_tyottomyysaste

Kasvun piristyminen näkyy selvästi työmarkkinoilla. Työttömyys on laskussa lähes kaikissa EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Suomen työllisyyskehitys sen sijaan poikkeaa muista maista. Saksan, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian työmarkkinat ovat toipuneet parhaiten finanssikriisistä. Niiden työttömyysaste on laskenut jo noin 5 prosentin tasolle. Koko euroalueella työttömyysaste on edelleen yli 10 prosenttia, mutta se on laskussa jo kolmatta vuotta.

Työmarkkinoiden normalisoituminen nopeuttaa palkkojen nousua. Erityisesti tämä on näkynyt Saksassa. Suurempi työllisten joukko ja suuremmat palkankorotukset piristävät kotitalouksien kulutusta. Yksityisen kulutuksen kasvu onkin ollut alkuvuodesta sekä euroalueella että Yhdysvalloissa selvästi nopeampaa kuin mihin viime vuosina on totuttu. Kulutus kasvaa myös ensi vuonna.

Kiinan sukellus riskinä

Kiinan mahdollinen kompurointi on suuri riski maailmantalouden tasaiselle kehitykselle. Ennuste sisältää oletuksen Kiinan talouskasvun tasaisesta hidastumisesta, kun Kiinan nopea investointitahti vaimenee. Ei ole kuitenkaan poissuljettua, että talouskasvu hidastuu jyrkemmin.

Kiinan finanssimarkkinoiden kuplan puhkeamisella voi olla aiempaa suurempia vaikutuksia myös reaalitalouteen. Tällä kertaa, toisin kuin vuonna 2008, pörssikupla kasvatettiin lainarahalla. Luottotappioilla saattaakin olla vaikutusta myös yritysten investointien rahoitukseen.

Kehittyvien talouksien kasvuvauhti hiipuu

Myös useimpien muiden kehittyvien maiden talouskasvu on hidastunut ja esimerkiksi Brasiliassa tuotanto pienenee. Yksittäisistä valopilkuista huolimatta kehittyvien talouksien kiihkeimmän kasvun vuodet ovat takana, sillä tärkeiden tulonlähteiden, eli raaka-aineiden hinnat, ovat laskeneet ja maiden rakenteelliset ongelmat rajoittavat kasvua.

USA:n rahapolitiikan kiristymisen seurauksena pääomaa on jo virrannut pois kehittyviltä markkinoilta. Kasvaneen painoarvonsa takia kehittyvät taloudet voivat muodostaa riskin koko maailmantaloudelle, jos pääomavirtojen kääntymisestä aiheutuu niille äkillisiä häiriöitä.

Maailmantalous antaa mahdollisuuden kasvuun

Suomen vienti on kehittynyt heikosti finanssikriisin jälkeen. Kilpailukykyongelmien lisäksi vientiä ovat heikentäneet Nokian romahdus, heikko investointien kasvu vientimaissa sekä Venäjän talouden ongelmat ja pakotteet. Nyt tärkeimpien läntisten vientimaiden talous kasvaa, eivätkä Venäjänkään ongelmat näillä näkymin ensi vuonna kärjisty.

Suomen olisikin syytä päästä maailmantalouden kasvusta kiinni, sillä noususuhdanne ei kestä ikuisesti. Suomen ei toivoisi joutuvan kohtaamaan maailmantalouden seuraavaa taantumaa ennen kuin työttömyys on ehtinyt laskea ja julkinen talous tasapainottua.

Työllisyys laahaa perässä

Suomen talous on ollut pitkään jatkuneessa taantumassa. Työttömyysaste on pysynyt matalampana kuin talouden tilan perusteella olisi voinut odottaa. Tänä vuonna työttömyys on kuitenkin kasvanut voimakkaasti.

Ensi vuonna talouskasvu on nopeinta neljään vuoteen, mutta se on vielä niin vaimeaa, ettei työttömyysaste käänny laskuun. Työllisyyden paraneminen tapahtuu viiveellä ja vaatii selvästi voimakkaampaa kasvua kuin ensi vuonna on luvassa. Lisäksi työtunnit ovat laskeneet taantuman aikana työllisyyttä voimakkaammin ja on oletettavaa, että kasvun käynnistyessä parantuva työtilanne näkyy ensin työtunneissa.

Finanssipolitiikka kiristää ennakoitua vähemmän

Suomen julkinen velka on yli 60 prosenttia suhteessa BKT:seen vuosina 2015 ja 2016. Suomi kohtaa myös tulevaisuudessa vaikeita taloudellisia aikoja, jolloin tarvitaan elvytysvaraa. Liian korkea velka vähentää finanssipolitiikan liikkumavaraa tulevaisuudessa.

Hallitus on tarttunut talouden tasapainottamiseen. Vuodelle 2016 on tehty tuntuvia menoleikkauksia. Työn verotus kevenee hieman ja valmisteverot nousevat. Näillä toimilla valtiontalouden alijäämä pienenee. Kokonaisuudessaan finanssipolitiikka on kuitenkin vähemmän kireää kuin hallitusohjelman perusteella olisi voinut ennakoida.

Finanssipolitiikan kiristyksen ajoitus on hankala, koska se heikentää käynnistyvää talouskasvua. Suomen mahdollisuudet toteuttaa elvyttävää finanssipolitiikkaa ovat kuitenkin hyvin rajalliset euroalueen finanssipolitiikan säännöistä johtuen.

Biotalous ei yksin riitä kasvustrategiaksi

Hallitus on ottanut yhdeksi kärkihankkeekseen biotalouden edistämisen. Biotaloudessa on mahdollisuuksia, mutta hallitus näyttää keskittyvän lähinnä kotimaan markkinoille.

Suomi on aiemmin vallannut markkinoita biotalouden tuotteilla. Esimerkiksi terva ja paperi ovat luoneet merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa. Tällä hetkellä monet biotalouden tuotteet ovat matalan jalostusarvon tuotteita, esimerkiksi energiaa ja sellua. Korkean jalostusarvon tuotteita olisi mahdollista myydä paremmalla hinnalla ja niiden hintavaihteluihin liittyisi vähemmän riskejä.

Tuotevalikoimaan on saatava lisää uusia innovaatioita ja katseet on suunnattava globaaleille markkinoille. Jos keskeisimmät innovaatiot biotaloudessa liittyvät suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämiseen paikallisesti, innovaatioille ei ole kysyntää maailman markkinoilla.

Innovaatiotoiminnan tulisi keskittyä globaalien ongelmien ratkaisuun. Vihreä kasvu ja kiertotalous ovat maailmaa muuttavia kehityskulkuja. Suomen kannattaa olla tässä kehityksessä mukana.

Maailmalla on myös muita kasvavia aloja, joten biotalouden lisäksi tarvitaan muita kasvun moottoreita, esimerkiksi korkean osaamisen palvelut.

Uudistuksia tarvitaan työmarkkinoilla ja yrityksissä

Hallitus pyrkii alentamaan yksikkötyökustannuksia. Toimilla tähdätään viennin kasvun myötä työllisyyden paranemiseen. Työllisyysvaikutukset eivät kuitenkaan ajoitu ennusteperiodille.

Suomella on edelleen kilpailijamaita heikompi kustannuskilpailukyky ja toimet sen parantamiseksi ovat välttämättömiä. Kaikissa kustannuksia leikkaavissa toimissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Kustannusten tason alentamisesta olisi syytä kääntää katseet uudistuksiin, joilla parannetaan työmarkkinoiden dynamiikkaa ja tuottavuuskasvun edellytyksiä.

Työntekijöiden lisäksi joustoa ja tehokkuutta on haettava myös yritystoiminnasta. Toistaiseksi hallitus on puuttunut vain työmarkkinoihin, mutta uudistuksia tarvitaan myös tuotemarkkinoilla. Sääntelyn purkaminen ja markkinoiden vapauttaminen lisäävät kilpailua ja luovat uusia kasvumahdollisuuksia.

Maahanmuutossa mahdollisuus

Eurooppaan on tullut suuri määrä siirtolaisia Lähi-idästä ja Afrikasta. Myös Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Muuttajat ovat suurimmaksi osaksi työikäistä väestöä, jota Suomi tarvitsee. Työmarkkinoiden näkökulmasta maahanmuutto on mahdollisuus. Tällä hetkellä on epäselvää, pystymmekö hyödyntämään tämän mahdollisuuden.

Integroituminen työmarkkinoille ratkaisee maahanmuuton vaikutukset. Maahanmuuttajien työllisyysaste on Suomessa merkittävästi keskimääräistä työllisyysastetta matalampi. Työllisyys paranee Suomessa asutun ajan myötä.

Polkua työmarkkinoille on nopeutettava merkittävästi. Työ- ja elinkeinotoimistojen on pystyttävä tarjoamaan riittävät palvelut. Jos esimerkiksi kielikoulutukseen pääsy on pitkän jonotuksen takana, työmarkkinoille siirtyminen venyy. Kielen opiskelu työn ohessa ja erilaiset oppisopimusmallit voisivat olla mahdollisia ratkaisuja. Tarjottavat palvelut tulisi nähdä investointina, joka tuottaa myöhemmin, kun maahanmuuttajat integroituvat työmarkkinoille.

Maahanmuutto haastaa myös työmarkkinat. Suomessa pelkän peruskoulutuksen varassa olevien työllistyminen on vaikeaa. Palkkataso määritellään työehtosopimuksissa. Sekä työllistymisen että työllistämisen pitäisi olla nykyistä joustavampaa.

Työntekijän kielitaidon tai osaamisen puutteista johtuvan alemman tuottavuuden pitäisi näkyä alhaisempina kustannuksina työnantajalle. Mahdollinen toimenpide olisi pienemmän palkan maksaminen työsuhteen alussa. Pienipalkkaiset työt vaativat kuitenkin työn ja sosiaaliturvan joustavaa yhdistämistä, jotta riittävä toimeentulo on turvattu.

Taulu

Maailmantalous

Talouskasvu nopeutuu Euroopassa. Työttömyys on laskusuunnassa, mikä lisää kotimaista kulutusta. Ensi vuonna päästään noin 2 prosentin kasvuun.

Yhdysvaltojen talouskasvu säilyy kohtuullisen nopeana noin 2,5 prosentissa. Yhdysvaltain keskuspankin koronnostot alkavat varsin hitaasti, eivätkä ne tyrehdytä kasvua.

Kehittyvien talouksien kasvuvauhti hiipuu. Varsinkin raaka-aineiden tuottajilla on vaikeaa.

Jotta maailmantalous pääsisi kunnolla vauhtiin, täytyisi investointien käynnistyä kunnolla kehittyneissä maissa.

Suurimpia riskejä maailmantalouden kasvulle ovat Kiinan finanssimarkkinoiden turbulenssin vaikutus reaalitalouteen.

Öljyn hinta

Raakaöljyn hinta on pysytellyt koko kuluvan vuoden selvästi aiempaa alhaisemmalla tasolla, keskimäärin noin 55 dollaria tynnyriltä. Tällä tasolla se pysyttelee todennäköisesti koko ennusteperiodin.

Uusien poraustekniikoiden ja Yhdysvaltojen tuotannon ansiosta markkinatilanne on muuttunut ratkaisevasti aikaisemmasta. OPEC-maat eivät pysty enää hilaamaan hintaa ylös, vaikka öljyn kulutuksen kasvu vauhdittuukin.

Bensiinin ja muiden polttonesteiden hinnat halpenevat edelleen, sillä niiden hinta on tullut öljyn hintaa hitaammin alas. Öljytuotteiden hinnan laskun hyötyjä kuluttajamaissa ei ole siis vielä kokonaan nähty.

Korot

Euroalueen lyhyet korot ovat edelleen laskussa, mutta yleisemmin korkotaso on pohjan jo nähnyt.

Yhdysvaltojen keskuspankki on lopettanut tukiostot, ja markkinat odottavat ensimmäistä koronnostoa yhdeksään vuoteen. Yhdysvaltojen markkinakorot ovatkin olleet koko vuoden hitaassa nousussa. Ensi vuoden lopulla 10 vuoden koron odotetaan nousevan vajaaseen 3 prosenttiin.

EKP sen sijaan pitää ohjauskorkonsa nollassa koko ennusteperiodin ja on vasta tänä vuonna aloittanut valtionlainojen osto-ohjelman. Talouskasvun piristyminen euroalueella herättelee kuitenkin odotukset myös EKP:n koronnostosta.

Valuuttakurssit

Euron arvo suhteessa Yhdysvaltojen dollariin on heikentynyt vuodentakaisesta. Taustalla ovat olleet Yhdysvaltojen nopeampi talouskasvu ja muutokset rahapolitiikassa.

Yhdysvalloissa keskuspankin arvopapereiden osto-ohjelma on päättynyt, ja ensimmäistä koronnostoa odotetaan. EKP puolestaan on vasta aloittanut keväällä valtionvelkakirjojen osto-ohjelman.

Lyhyellä aikavälillä kasvava korkoero Yhdysvaltojen ja euroalueen välillä on kuitenkin jo hinnoiteltu markkinoilla. Lisäksi euroalueen ja Yhdysvaltojen kasvuero on pienenemässä.

Emme odotakaan merkittäviä muutoksia euron ja dollarin väliseen valuuttakurssiin. Tosin lyhytaikaiset, suuretkin, vaihtelut valuuttakursseissa ovat tavanomaisia.

Venäjän talous

Venäjän bruttokansantuote on romahtanut tänä vuonna. BKT laskee tänä vuonna 5 prosenttia ja ensi vuonna 2 prosenttia.

Venäjän taloutta ovat kurittaneet Ukrainan kriisistä seuranneet talouspakotteet. Suurin ongelma Venäjän taloudelle on kuitenkin öljyn hinnan voimakas lasku viime vuoden lopulla. Venäjän talouskasvu ei saa tukea öljyn hinnan noususta tänä eikä ensi vuonna.

Voimakkaimmin talousongelmista on kärsinyt yksityinen kulutus, joka on laskenut noin 10 prosenttia vuodentakaisesta. Käytettävissä olevat tulot laskevat, ja inflaatio on noin 16 prosenttia.

Ruoan hinnan nousu on jopa vieläkin voimakkaampaa. Kotitaloudet ovat joutuneet Venäjällä todella ahtaalle, mikä voi aiheuttaa maahan levottomuuksia.

Ulkomaankauppa

Suomen vienti ei ole käytännössä kasvanut viimeisen neljään vuoteen ja vienti on jäänyt jälkeen maailmankaupan tuonnin kasvusta. Ensi vuonna vienti kehittyy suotuisammin.

Tavarakauppa on kasvanut koko vientiä paremmin, ja alkuvuoden viennissä on nähtävissä positiivisia merkkejä. Positiivinen kehitys erottuu, kun otetaan huomioon vuoden toiselle neljännekselle osunut Neste Oilin huoltokatkos, joka rasitti sekä vientiä että tuontia. Muun muassa telakkateollisuuden tilauskirjat ovat täyttyneet kiitettävästi, mikä tietää hyvää viennille seuraavina vuosina.

Vienti kasvaa tänä vuonna yhden prosentin ja ensi vuonna 3,7 prosenttia. Tuonti laskee tänä vuonna noin yhden prosentin ja kasvaa ensi vuonna 3,4 prosenttia.

Vaihtotase

Vaihtotase on viime vuosina ollut selvästi negatiivinen. Tänä vuonna vaihtotaseen alijäämä on kuitenkin vain 0,5 mrd. euroa. Ensi vuonna vaihtotase kääntyy noin miljardi euroa ylijäämäiseksi.

Vaihtotaseen alijäämän supistuminen johtuu lähes täysin kauppataseen ylijäämän voimakkaasta kasvusta. Ulkomaankaupan vaihtosuhde on parantunut tämän vuoden aikana. Raakaöljyn hinnan lasku on pienentänyt tavaratuonnin arvoa voimakkaasti. Kauppatasetta parantaa edelleen viennin piristyminen.

Palveluiden tase pysyy edelleen alijäämäisenä, eikä sen odoteta kääntyvän ylijäämäiseksi lähivuosina. Nokian romahdettua markkinoille ei ole tullut vastaavia myös palveluvienniltään suuria yrityksiä.

Investoinnit

Investointi-ilmapiiri on tämän vuoden aikana kääntynyt positiivisemmaksi. Suomen vienti on antanut heikkoja positiivisia signaaleja alkuvuodesta, mikä on herättänyt myös investointisuunnitelmat. Erityisesti metsäteollisuuteen on odotettavissa merkittäviä investointeja.

Vielä tänä vuonna kone- ja laiteinvestoinnit laskevat 3 prosenttia. Ensi vuonna muun muassa Äänekosken biotuotetehtaan siivittämänä kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat 4,5 prosenttia.

Kysynnän puutteen vuoksi rakennusinvestoinnit vähenevät tänä vuonna. Korjausrakentaminen kasvaa edelleen tasaiseen tahtiin. Asuntorakentaminen laskee tänä vuonna 2 prosenttia ja kääntyy ensi vuonna 2 prosentin kasvuun. Myös toimitilarakentaminen piristyy ensi vuonna.

Työllisyys

Työllisten määrä vähenee tänä vuonna 24 000 henkilöä ja ensi vuonna 12 000 henkilöä. Piristyvä talouskasvu ei ole riittävän suurta, jotta se kääntäisi työllisyyden kasvuun ensi vuonna.

Vaikka teollisuudessa työllisyyskehitys näyttää pitkästä aikaa positiivisemmalta, kotimarkkinoiden heikko kasvu vähentää työpaikkoja. Erityisesti julkisen sektorin ja kaupan alan työllisyys tulee heikkenemään ensi vuonna.

Lisäksi viime vuosina työtunnit ovat laskeneet enemmän kuin työllisyys, jolloin niissä on ensisijassa kasvunvaraa.

Samalla kun työllisyys on heikentynyt, avointen työpaikkojen määrä ei ole vähentynyt. Tämä kertoo työmarkkinoilla olevasta kohtaanto-ongelmasta.

Työttömyysaste

Tänä vuonna työttömyysaste kohoaa 9,7 prosenttiin. Vuonna 2016 työttömyysaste nousee 10,2 prosenttiin, koska talouskasvu on vähäistä ja työllisyys laskee edelleen.

Työttömyyden kasvu on ollut viime vuosina selvästi hitaampaa kuin talouden tilan perusteella olisi voinut odottaa. Tänä vuonna työttömyys sen sijaan kasvaa voimakkaasti.

Viime kuukausien tasaantuminen työttömyysasteessa johtuu pääasiassa työvoiman kasvusta. Työttömien määrän kasvu ei ole hidastunut ja myös työttömyysasteen nousu jatkuu loppuvuonna.

Ansiotaso

Viime kevään palkkaratkaisu pitää palkankorotukset matalina. Ensi vuoden palkkaratkaisut ovat jo tiedossa, eivätkä ajankohtaiset työmarkkinauudistukset vaikuta palkkakehitykseen ennen vuotta 2017.

Sopimuskorotukset ovat tänä ja ensi vuonna 0,5 prosenttia. Heikko työllisyystilanne pitää myös palkkaliukumat pieninä. Liukumat pysyvät ensi vuonna kuluvan vuoden tasolla.

Palkansaajien ansiotaso nousee tänä ja ensi vuonna noin prosentin verran. Hitaasta palkkakehityksestä huolimatta, ostovoima kasvaa tänä vuonna viime vuosia enemmän. Hintojen lasku nostaa reaalista ansiotasoa vielä tänä vuonna 1,4 prosenttia. Ensi vuonna reaalinen ansiotaso ei sen sijaan juuri nouse kuluttajahintojen nousun seurauksena.

Tulot ja kulutus

Kotitalouksien reaaliset käytettävissä olevat tulot kasvavat tänä vuonna noin prosentin verran. Kulutus kasvaa hieman vähemmän. Vuonna 2016 sekä reaalitulot että yksityinen kulutus kasvavat kuluvaa vuotta hitaammin.

Palkankorotukset pysyvät koko ennustejaksolla maltillisella tasolla. Sen sijaan työllisyys laskee ensi vuonna kuluvaa vuotta vähemmän. Suurin vaikutus kotitalouksien tuloihin tulee kuitenkin inflaatiosta. Tänä vuonna inflaatio vielä hidastuu, mutta kasvaa jälleen ensi vuonna. Tästä syystä kotitalouksien reaalitulot kasvavat ensi vuonna hitaammin.

Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat tulonsiirtojen ja muiden tulojen ansiosta ansiotuloja nopeammin.

 

Inflaatio

Öljyn ja ruoan halpeneminen johtavat siihen, että yleinen hintataso laskee tänä vuonna 0,2 prosenttia. Myös palkkakustannusten hidas kasvu ja heikko kysyntätilanne hillitsevät inf­laatiota.

Vuonna 2016 talous kääntyy kasvuun, joten hinnat nousevat 0,8 prosenttia. Inflaatio pysyy kuitenkin edelleen hyvin matalalla tasolla. Hintojen nousu on seurausta siitä, että energia ja ruoka eivät enää halpene. Veronkorotuksia on luvassa tupakkaan ja polttoaineisiin.

Inflaatio on aiemmin ollut Suomessa huomattavasti nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Tällä hetkellä Suomi on sen sijaan euroalueen keskiarvon alapuolella.

Julkinen talous

Valtio tasapainottaa talouttaan mittavilla säästöillä. Valtion menoja leikataan nettomääräisesti 800 milj. euroa. Leikkaukset kohdistuvat esimerkiksi kehitysyhteistyöhön, koulutukseen ja sairausvakuutukseen. Työn verotusta kevennetään ja valmisteveroja nostetaan. Näillä toimilla alijäämä supistuu viimein hieman.

Työttömyyden kasvun vuoksi kehyksen ulkopuoliset menot kasvavat.

Kärkihankkeisiin ja infrastruktuurin korjausvelan pienentämiseen käytetään 1,6 mrd. euroa vuosina 2016-2018. Hallitus on suunnitellut rahoittavansa tämän omaisuustuloilla, jotta hankkeet voitaisiin toteuttaa budjettineutraalisti. Kansantalouden tilinpidossa ne kuitenkin kasvattavat alijäämää.

Sosiaaliturvarahastojen ylijäämän pieneneminen pysähtyy, koska maksut nousevat, indeksikorotukset jäävät pieniksi ja työttömyys kasvaa aiempaa hitaammin.

Julkinen velka

Julkinen velka nousee tänä vuonna yli 60 prosenttiin suhteessa BKT:seen. Velkasuhde ei käänny laskuun ennusteperiodilla.

Hallitus on linjannut ohjelmassa kurovansa kestävyysvajetta umpeen säästöillä ja rakenteellisilla uudistuksilla. Pidemmällä aikavälillä rakenteelliset uudistukset ovat tärkeämpiä kuin budjetin tasapainottaminen.

Merkittävä osa kestävyysvajeen korjaamisesta on sote-uudistuksen varassa. Vaikutukset eivät ole automaattisia ja toteutuvat hitaasti. Päätöksenteko ja uudistuksen toteuttaminen vievät aikaa. Valittu toimintamalli vaikuttaa siihen, minkälaisia vaikutuksia uudistuksella on mahdollista saada aikaan.

Hallitus on myös päättänyt toimista kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitellut työllisyysvaikutukset eivät ajoitu ennusteperiodille.

Kuntatalous

Kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan ahkerasti korottamalla veroja ja leikkaamalla menoja. Työttömyyden kasvu vähentää kuntien verotuloja ja lisää palveluiden kysyntää. Kuntatalous pysyy edelleen alijäämäisenä vuosina 2015 ja 2016.

Vuonna 2016 valtionosuuksissa toteutettava kustannustenjaon tarkistus tuo kunnille lisää tuloja. Tulot yhteisö­verosta laskevat, koska kuntien yhteisövero-osuuden tilapäinen korotus päättyy. Työn verotuksen keventäminen kompensoidaan kunnille.

Uudessa julkisen talouden suunnitelmassa tarkastellaan jatkossa julkista taloutta kokonaisuutena. Suunnitelmassa arvioidaan muun muassa valtion toimien vaikutuksia kuntatalouteen.

 

 

Lisätietoja: tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen puh. 040 164 8139, sähköposti: etunimi.sukunimi (at) ptt.fi

 

Eeva Alho, Henna Busk, Veera Holappa, Janne Huovari, Valtteri Härmälä ja Signe Jauhiainen. PTT-ennuste: Kansantalous 2015/syksy. ISSN 1799-9340. Helsinki 2015.