Ajankohtaista

”Valtion maata metsärahastoille”, Tapio Tilli, 9.7.2007

  • Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka

    Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö on ideoinut metsärahastoja Eurooppaan. Metsärahastot omistaisivat metsää ja harjoittaisivat normaalisti metsätaloutta. Tuloja rahastot saisivat puun myynnistä. Puunmyyntitulojen lisäksi Niinistö ideoi rahaston nettoavan päästöoikeuskaupalla. Sijoittajina rahastossa voisivat olla sekä suursijoittajat että aivan tavalliset piensijoittajat. Rahaston tuotto olisi osakesijoituksiin verrattuna matala, mutta samalla vähäriskisempi.

    Niinistön ajattelussa metsärahastot olisivat suuria miljardiluokan pääomia hallinnoivia metsäomistajia. Käytännössä rahaston on ajateltu toimivan luultavimmin niin että aluksi sijoittajilta kerättäisiin varoja, jotka sitten käytettäisiin metsän ostoon.

    Ongelmaksi rahaston toiminnassa voi muodostua metsän hankinta. Yksityismetsänomistus on useissa Euroopan maissa hyvin pirstaloitunutta. Pienten tilojen hankinta metsäkiinteistömarkkinoilta olisi siten aikaaviepää ja hallinnollisesti kallista. Monissa maissa metsäkiinteistömarkkinat ovat myös varsin pienet. Markkinoilla vaihtaa vuosittain omistajaa vain pieni määrä kiinteistöjä.

    Suomessa valtaosa metsäkiinteistöistä vaihtaa omistajaa perinnön, lahjan tai sukulaiskaupan välityksellä. Vapailla markkinoilla myyntiin tuleviin kiinteistöihin kohdistuukin kova kysyntä. Metsäkiinteistörahaston tulo markkinoille metsän ostajaksi nostaisi kysyntää entisestään ja vaikuttaisi selvästi markkinahintoja nostavasti. Hyvin todennäköisesti Suomen kaltainen tilanne on myös muualla Euroopassa.

    Käytännön esimerkki suuren maanostajan vaikutuksesta markkinoihin on nähtävissä Etelä-Amerikassa. Maan hinta kääntyi selvään nousuun metsäyhtiöiden alkaessa ostaa raakamaata puuplantaasien perustamista varten.

    Yksityismetsänomistuksen lisäksi valtio ja kunnat ovat merkittävä maanomistaja monissa Euroopan maissa. Varsinkin osassa vanhoja Itä-Euroopan maita valtio on jopa yksityismetsänomistajia suurempi maanomistaja. Suomessa valtio omistaa metsämaata noin 5,1 miljoonaa hehtaaria eli 26 prosenttia metsäpinta-alasta.

    Metsärahastotoiminta voitaisiinkin laittaa alkuun valtion maalla. Tällöin metsärahastotoiminnan käynnistäminen ei sotkisi maamarkkinoita. Mikäli metsärahastot olisivat maakohtaisia, rahastossa olisi metsää vain kyseisen maan valtion metsistä. Rahaston ollessa yleiseurooppalainen useamman maan valtiot pistäisivät rahastoon metsäomaisuuttaan. Myöhemmässä vaiheessa myös yksityistä maata voisi tulla rahastoon esimerkiksi siten, että metsänomistaja luovuttaa rahasto-osuuksia vastaan kiinteistönsä metsärahastoon.

    Niinistön mukaan Suomen valtiovallan tulisi olla aktiivinen metsärahastoasiassa. Valtion maiden käyttäminen rahaston aloituksessa sopisi tähän yhteyteen. Rahasto-osuuksia ostamalla niillä suomalaisilla, jotka eivät vielä ole metsäomistajia, olisi mahdollisuus tulla metsänomistajiksi.

    tapio.tilli@ptt.fi