Uutiset

Ympäristöpolitiikka tänään. PTT-katsaus 4/2006

28.marraskuu 2006

  • Huomisen ympäristöpolitiikkaan

    PTT-katsauksen numerossa 4/2006 ”Ympäristöpolitiikka tänään” kirjoittajat tarkastelevat sekä harjoitettua politiikkaa että ajankohtaisia ympäristökysymyksiä Suomessa, Suomen lähialueilla tai EU:ssa. Tarkastelujen kohteena ovat mm. luonnonsuojelutoimenpiteet, joilla on parannettu sekä vesistöjen tilaa ja paikallista ilman laatua, vähennetty maatalouden päästöjä että ylläpidetty metsien biologista monimuotoisuutta, biodiversiteettiä.

    Tietoisuus ilmastomuutoksen uhkakuvista vahvistuu päivä päivältä. Huomisen ympäristöpolitiikan sisäänajo ja toteuttaminen tulee olemaan poliittisesti suuri haaste seuraavan 5 – 10 vuoden aikana. Nykyisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvutrendien kääntäminen on sekä kiireellinen että mittaluokaltaan jättimäinen urakka. Ilman suunnanmuutosta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat globaalisti 40 – 50 % seuraavan 25 – 30 vuoden aikana.

    Englannin hallituksen tilaaman äskettäin ilmestyneen tutkimuksen mukaan kasvihuonekaasujen päästöjä tulisi tuntuvasti pienentää lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Esimerkiksi rikkaiden maiden tulisi vähentää kasvihuonekaasuja 60 – 80 % vuoteen 2050 mennessä. Ilman rajua käännettä edessä on sota-aikoihin tai 1930-luvun lamaan verrattavia talouskriisejä.

    Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam pohtii artikkelissaan Kohti ekotehokkaampaa yhteiskuntaa taloudellisen kasvun irrottamista luonnonvarojen käytön lisäystarpeesta. Ekotehokkuus on sitä, että pystytään ylläpitämään taloudellista kasvua, joka on välttämätöntä hyvinvoinnille, ilman, että energian ja raaka-aineiden kulutus samassa suhteessa ja jatkuvasti kasvaa. Tässä on päästykin eteenpäin, mutta tehtävää on vielä paljon. Seuraava askel, joka on otettava, on laaditun Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman toteuttaminen.

    Helsingin yliopiston tutkijat, professori Markku Ollikainen, lehtori Chiara Lombardi-Riipinen ja tutkija Antti Iho, tarkastelevat laajassa artikkelissaan Suomen ympäristönsuojeluohjelmien tila – maatalouden vesiensuojelu, Natura 2000 -verkoston ja metsäluonnon monimuotoisuuden toteuttamisen arviointia ja uudistusehdotuksia toteutetun politiikan onnistumista ja ohjauskeinojen tehokkuutta. Heidän arvionsa mukaan maatalouden ympäristöohjelma on osoittautunut kalliiksi ja ympäristöllisesti tehottomaksi.

    Johtaja Arto Ojala Elinkeinoelämän keskusliitosta toteaa artikkelissaan, Ympäristöpolitiikka on myös kilpailukykyä, että suomalainen ympäristösuojelu on kansainvälistä huippua, kun sitä verrataan muihin maihin ns. suoriutuvuusindeksillä, missä Suomi on Uuden Seelannin ja Ruotsin jälkeen kolmantena.

    Kansanedustaja Osmo Soininvaara huomauttaa artikkelissaan Ilmastopolitiikka ja öljyn hinta, että päästökaupan pitääkin näkyä energian, sähkön hinnoissa. Päästökauppaoikeudet eivät ole oikein suunnattuja, kun sähkön kuluttaja maksaa korkeampaa hintaa, mutta sähkön tuottaja rikastuu, koska oikeudet jaettiin ilmaiseksi. Ilmaisjaosta pitäisi luopua ja siirtyä huutokauppaan. Olennaista olisi, että päästökauppa laajenisi maailmanlaajuiseksi.

    Johtaja Esa Härmälä alleviivaa sitä, että ympäristösuojelussa ei pitäisi piilotella valittujen toimenpiteiden kokonaiskustannuksia. Artikkelissaan Ympäristön suojelulle on laskettava hinta Härmälä korostaa sitä, että yhteiskuntapoliittisesti on tehokasta ja oikeudenmukaista, jos päätöksenteossa tiedetään, mitä taloudellisia seurauksia eri politiikkavalinnoilla on ja keneen ne kohdistuvat. Ympäristönsuojelu olisi myös nähtävä osana kestävää kehitystä, jossa kokonaisuudessa otetaan huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ja vaikutukset ekologisten rinnalla.

    Suomen WWF:n kirjoittajat Harri Karjalainen, Jari Luukkonen ja Anita Mäkinen nostavat esiin artikkelissaan, Ilmasto, metsä ja meri – kolme ajankohtaista haastetta ympäristöpolitiikalle, kiireellisimmät kohteet, joissa Suomessa olisi ympäristöpolitiikassa päästävä eteenpäin. Metsän suojelussa on kyse Etelä-Suomen metsien suojelun laajentamisesta. Eurooppa tarvitsee suojelusisältöisen Meripolitiikan ja –strategia.

    PTT:n metsäekonomisti Matleena Kniivilä arvioi tutkimustensa perusteella metsiensuojelun laajentamisen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Etelä-Suomessa. Artikkelissa Metsien suojelu Suomessa – pohjoisen jälkeen etelän vuoro Kniivilä huomauttaa, että suojelun hyötyjen mittaaminen on yleensä paljon vaikeampaa kuin kustannusten. Yhteiskunnallisesti olisi kuitenkin tärkeää, että hyödyt otetaan päätöksenteossa huomioon.

    PTT-katsauksen 4/2006 artikkelit ja kirjoittajien yhteystiedot

    ”Huomisen ympäristöpolitiikkaan” , ekonomisti Kalle Laaksonen, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, puh. (09) 348 8844, sähköposti: kalle.laaksone n@ ptt.fi

    Kohti ekotehokkaampaa yhteiskuntaa” Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, ympäristöministeriö, puh. (09) 16007, sähköposti: jan-erik.enestam@ymparisto.fi

    ”Suomen ympäristönsuojeluohjelmien tila – maatalouden vesiensuojelu, Natura 2000 -verkoston ja metsäluonnon monimuotoisuuden toteuttamisen arviointia ja uudistusehdotuksia ” professori Markku Ollikainen, lehtori Chiara Lombardini-Riipinen ja tutkija Antti Iho, Helsingin yliopisto puh. (09) 1911, sähköposti: markku.ollikainen@helsinki.fi, chiara.lombardini-riipinen @ helsinki.fi, antti.oja@helsinki.fi.

    Ympäristöpolitiikka on myös kilpailukykyä”, johtaja Arto Ojala Elinkeinoelämän keskusliitto, puh. (09) 42020, sähköposti: arto.ojala@ek.fi

    ”Ilmastopolitiikka ja öljyn hinta” , kansanedustaja Osmo Soininvaara, Eduskunta, puh. (09) 4321, sähköposti: osmo.soininvaara@eduskunta.fi

    ”Ympäristön suojelulle on laskettava hinta ”, johtaja Esa Härmälä, puh. +32 2 663 31 41, sähköposti: eha@efma.be

    ”Ilmasto, metsä ja meri – kolme ajankohtaista haastetta ympäristöpolitiikalle”, metsäpäällikkö Harri Karjalainen, suojelujohtaja Jari Luukkonen ja meriasiantuntija Anita Mäkinen, WWF Suomi, puh. (09) 7740 100, sähköposti: harri.karjalainen@wwf.fi, jari.luukkonen@wwf.fi, anita.makinen@wwf.fi.

    ”Metsien suojelu Suomessa – pohjoisen jälkeen etelän vuoro”, metsäekonomisti Matleena Kniivilä, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, puh. (09) 348 8844, sähköposti: matleena.kniivila@ptt.fi.

    Lisätietoja: toimitusjohtaja Pasi Holm, puh. (09) 348 8844, 050-3747462, sähköposti: pasi.holm@ptt.fi , ekonomisti Kalle Laaksonen, puh. (09) 348 8844, sähköposti: kalle.laaksonen@ptt.fi

    PTT-katsaus 4/2006 on tilattavissa sähköisesti pdf-muodossa osoitteesta: anneli.hopponen@ptt.fi tai puhelimitse PTT: 09-3488844.