Uutiset

Viljelijöillä halua ja mahdollisuuksia lisätä bioenergian tuotantoa

18.joulukuu 2008

  • Viljelijöiden mielikuvat bioenergiasta ovat yleisesti ottaen positiivisia. Viljelijät ovat myös kiinnostuneita bioenergiaraaka-aineiden tuotannosta. Lisäksi kiinnostus varsinaiseen bioenergiayrittäjyyteen on lisääntynyt viimevuosina. Bioenergia koetaan tulevaisuuden alaksi, jonka tuottamiseen ja tuotekehittelyyn kannattaa panostaa. Bioenergian paranevan kilpailukyvyn taustalla nähdään fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ja kansainväliset sitoumukset. Mm. tämä ilmenee Joensuun yliopiston ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen yhteistyönä toteutetusta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten viljelijöiden halukkuutta ja suhtautumista bioenergiaraaka-aineiden tuotantoon, tarjontaan ja bioenergiayrittäjyyteen. Tarkastelussa olivat mukana sekä metsästä että pellolta saatavat bioraaka-aineet.

    Alhaiset tuottajahinnat jarruttavat kasvua

    Bioenergiaraaka-aineiden tarjonnan lisääntyminen - ainakaan toivotussa määrin - ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Viljelijät muun muassa kokevat, että toimintaympäristö bioenergiaraaka-aineiden tuottamiseen ei ole vielä kaikilta osin kunnossa. Erityisesti bioenergiaraaka-aineiden alhaiseksi koetut tuottajahinnat askarruttavat. Tuotannon kannattavuutta on myös vaikea arvioida nopeastikin muuttuvassa markkinatilanteessa. Viljelijöiden mielestä valtion ja EU:n tulisi olla mukana bioenergiasektorin kehittämisessä muun muassa tuki- ja veropolitiikalla ja kehittämällä syöttötariffeja.

    Peltoenergiakasvien tuottajamäärät näyttäisivät vähintään kaksinkertaistuvan lähimmän viiden vuoden aikana. Tämä on kuitenkin vähemmän kuin esimerkiksi ruokohelven viljelyn lisääntymiseltä odotetaan. Moni viljelijä panttaakin peltoenergiakasvien tuotantoon liittyviä päätöksiään. Alalle saataisiin todennäköisesti houkuteltua lyhyessäkin ajassa runsaasti tuottajia, jos valtiovalta ja/tai EU tekisivät energiakasvien viljelyn kannalta suotuisia ratkaisuja. Energiakasvien viljelystä on joka tapauksessa tulossa uusi varteen otettava tuotantosuunta ainakin kasvinviljelytiloilla. Moni viljelijä uskoo pystyvänsä hyödyntämään tilan nykyistä kone- tai rakennuskantaa energiakasvien tuotannossa. Viljelijät myös uskovat nykyisten peltojensa soveltuvan energiakasvien tuotantoon. Energiaheinän lisäksi tuottajat ovat enenevässä määrin kiinnostuneita myös öljykasveista ja energiaviljasta.

    Kiinnostusta peltoenergian tuotantoon vähentävät myös markkinointiin liittyvät konkreettiset esteet, kuten bioenergiaraaka-aineen ostajan tai energiakasveja käyttävän voimalaitoksen puuttuminen lähialueelta. Myös viljelijöiden korkea keski-ikä vähentää kiinnostusta peltoenergian tuotantoon; tuotantosuunnan vaihtaminen ja uuden viljelytekniikan opettelu arveluttaa eläkeiän lähestyessä. Monelle viljelijälle on myös arvojen vastaista tuottaa pelloillaan energiaraaka-ainetta ruuan asemasta. Energiakasvien viljelyyn tuottajia innostaa muun muassa ajatus kevenevästä työtaakasta. 

    Metsästä ei lisää energiaa ainakaan lyhyellä aikavälillä

    Tutkimuksen mukaan viljelijämetsänomistajilla ei ole aikomuksia lisätä energiapuutarjontaansa lähivuosina. Merkittäviä esteitä metsäenergian lisäkäytölle ovat energiapuun alhaiseksi koetut tuottajahinnat ja sekava mittauskäytäntö. Metsänomistajat pelkäävät hintojen laskevan, jos esimerkiksi kuitupuusta tuotetaan paperin ja massan sijasta energiaa. Myös ostajien puute, polttopuun kotitarvekäyttö ja huoli ravinteiden vähenemisestä rasittavat energiapuumarkkinoita. Kiinnostusta metsäenergiaa kohtaan on mahdollista lisätä kertomalla viljelijöille välittömien taloudellisten vaikutusten ohella energiapuun korjuun positiivisista vaikutuksista metsänhoidolle, puuntuotolle ja virkistyskäytölle. Kaikesta huolimatta on näkyvissä viitteitä siitä, että energiapuualalle on pikkuhiljaa syntymässä toimivat markkinat.

    Bioenergiayrittäjyydessä mahdollisuuksia

    Kiinnostus bioenergiayrittäjyyteen on lisääntynyt kuluvalla vuosikymmenellä ja kehitys näyttäisi jatkuvan samansuuntaisena. Vaikka toiminta laajeneekin uusille tuotannonaloille, näyttäisi energiapuuhun ja etenkin sen kuljetukseen liittyvä yrittäjyys kiinnostavan viljelijöitä jatkossakin eniten. Tämä on siinä mielessä ymmärrettävää ja järkevää, että monella viljelijällä on jo käytössä toimintaan tarvittavaa kalustoa. Energiapuun kuljetusalaan kohdistuu myös suurin työvoimatarve. Suomalainen viljelijä ei heittäydy suin päin bioenergiayrittäjäksi, vaan haluaa turvata selustansa säilyttämällä perinteisen maataloustoiminnan uuden toimimuodon rinnalla. Bioenergiayrittäjyydessä halutaan hyödyntää mielellään sekä pelloilta että metsästä saatavia raaka-aineita. Toiminnan kannattavuus halutaan turvata mahdollisimman lyhyellä liiketoimintaketjulla. Viljelijöiden toimimista bioenergiayrittäjinä rajoittavat muun muassa aika- ja työvoimaresurssien rajallisuus ja korkea keski-ikä.

             Bioenergiaraaka-aineiden tuottajat – etenkin tuotantoaan aloittelevat ja aloitusta harkitsevat viljelijät - tarvitsevat alaansa liittyvää tietoutta. Vaikka suurin tiedontarve kohdistuu alan yleiseen kannattavuuteen, markkinanäkymiin ja toimintaan liittyviin tukiin, tulisi tietoa tarjota kokonaisvaltaisesti eikä yksittäisiin asioihin keskittyen. Arvostettuja ja hyviä tiedotuskanavia ovat erilaiset ammattilehdet, opaskirjat ja tiedotteet, kuten myös henkilökohtaiset ja vuorovaikutteiset koulutus- ja neuvontatilaisuudet.

             Tutkimuksen tulokset perustuvat laajaan viljelijäkyselyyn, joka toteutettiin keväällä 2007. Vas­tauksia saatiin 901 viljelijältä vastausprosentin ollessa 66 %. Saatu aineisto edusti hyvin viljelijäväestöä.

                 Harri Silvennoinen - Terhi Latvala - Erno Järvinen - Ritva Toivonen –
                                   Anna-Kaisa Rämö - Paavo Pelkonen.
               BIOENERGIAA METSISTÄ JA PELLOILTA: VILJELIJÖIDEN SUHTAUTUMINEN 
                   BIOENERGIA-RAAKA-AINEIDEN TUOTANTOON JA TARJONTAAN SEKÄ   
                                     BIOENERGIAYRITTÄJYYTEEN.
                     Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 211.

     Lisätietoja antavat:     Harri Silvennoinen, puh.  013-251 4445,
                                      harri.silvennoinen@joensuu.fi
                                      Terhi Latvala, puh.  09-34 888 409, terhi.latvala@ptt.fi